Kauppalehti uutisoi että yli 60 prosentissa ok-taloja on vakava rakennusvirhe. Sadevedet on ohjattu kulkemaan väärin suoraan talon perustuksiin jolloin perustukset alkavat homehtua. Kannattaa pysyä kaukana ok-taloista, se on todellakin kuin ostaisi sian säkissä.
kauppalehti: yli 60 % ok-Taloissa rakennusvirhe
ndndnd
22186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Voin asiantuntijana kertoa että sama "virhe" koskee myös rivi- ja kerrostaloja.
Lähde???
Minne pitäisi lähteä?
kyllä minä sanon että meillä on kaikilla oikeastaa helve-tti irti kun tarkastellaan uudempaa rakennuskantaa ok-talojen ja kerros sekä rivareiden suhteen.(suomesta ei kannata ostaa kuin lähes ilmaiseksi kohteita.)
1970 luvulta saakaa on tehty pas-kaa pääsääntöisesti kaikkialle.
-58 000 suomalaista kerrostaloa vaarassa - "tulee usein tietoon vasta, kun on jo pitkällä"
Suomessa on reilut 58 000 asuinkerrostaloa, joissa asuu yhteensä lähes 1,7 miljoonaa ihmistä. Niistä monia uhkaa homevaurio, joita vastaan Ympäristöministeriön pyörittämä hometalkoot.fi käy uudella palvelulla.
Asuinkerrostaloistamme noin puolet on rakennettu 1960-1980-luvulla ja ne ovat nyt peruskorjausiässä. Lukuisissa kerrostaloissa on kosteus- ja homevaurioihin liittyvää korjaustarvetta. Kosteusvaurio jää osakkaalta usein tunnistamatta ja tulee taloyhtiön tietoon vasta, kun vaurio on jo pitkällä.
Kosteus- ja homevauriot
58 000 suomalaista kerrostaloa vaarassa - "tulee usein tietoon vasta, kun on j
Suomessa on reilut 58 000 asuinkerrostaloa, joissa asuu yhteensä lähes 1,7 miljoonaa ihmistä. Niistä monia uhkaa homevaurio, joita vastaan Ympäristöministeriön pyörittämä hometalkoot.fi käy uudella palvelulla.
Asuinkerrostaloistamme noin puolet on rakennettu 1960-1980-luvulla ja ne ovat nyt peruskorjausiässä. Lukuisissa kerrostaloissa on kosteus- ja homevaurioihin liittyvää korjaustarvetta. Kosteusvaurio jää osakkaalta usein tunnistamatta ja tulee taloyhtiön tietoon vasta, kun vaurio on jo pitkällä.
Kosteus- ja hometalkoiden uusi verkkopalvelu tarjoaa käytännönläheistä tietoa kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen nyt myös kerrostaloissa. Uusi palvelu on tutussa osoitteessa hometalkoot.fi.
Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje
”Keskeinen syy kosteus- ja homevaurioihin ovat kiinteistönhoidon ja kunnossapidon puutteet sekä huonokuntoisten rakennusten viivästyneet korjaukset – niin myös kerrostaloissa. Valitettavasti myös uusissa rakennuksissa ilmenee kosteus- ja homeongelmia, joiden syyt löytyvät pitkälti rakentamisen laadun puutteista ja liian tiukoista urakka-aikatauluista", talkoiden ohjelmapäällikkö Katja Outinen kertoo.
“Taloyhtiöiden osakkaat ja hallituksen jäsenet eivät yleensä ole rakentamisen tai rakennusten ylläpidon ammattilaisia. Asukkaat havaitsevat kyllä huoneistossaan ja rakennuksessa kulumisen ja vauriot, mutta niiden syitä ei osata tunnistaa ja ikävä yllätys voi muhia rauhassa pitkäänkin. Osakkaille ongelmat konkretisoituvat sekä laajuuden että kustannusten osalta usein vasta yhtiökokouksessa”
http://www.talouselama.fi/uutiset/58 000 suomalaista kerrostaloa vaarassa tulee usein tietoon vasta kun on jo pitkalla/a2304507
"kyllä minä sanon että meillä on kaikilla oikeastaa helve-tti irti kun tarkastellaan uudempaa rakennuskantaa ok-talojen ja kerros sekä rivareiden suhteen"
Tutkippas nykyisiä rakennusmääräyksiä ja suosituksia. Kaikissa niissä kehotetaan ottamaan huomioon sadevesien ohjaus ja sokkelien suojaus oikealla tavalla.
Itse olen juuri rakentanut ja meillä pyrittiin ottamaan niin hyvin kuin mahdollista nämä huomioon.
Ensinnäkin talo on ympäröivää maastoa hieman korkeammalla.
Talon lattiapinta on ympäröivää maanpintaa 60cm korkeammalla.
Auki olevaa sokkelia on noin 50cm
Sepeli kulkee 40cm leveydeltä talon ympäri
Reilut kallistukset talosta poispäin 2-3 metriä
Sokkelin pinnassa patolevy ja styroksit.
Salaojat
Sadevesikaivot joihin kaikki kattovedet johdetaan
Talon alta kuorittiin yli metrin matkalta pintamaat pois. Perus maa-aines on moreeni joka on aika hyvin vettä imevää jo itsessään.
Tilalle tuotiin ohjeiden mukaan erilaatuisia sepeleitä kerroksittain.
Sisäpuolisessa täytössä kaksikertainen kapillaarikatko.
Kyllä nykypäivän rakentamisesesa tai ainakin omakotirakentamisessa tuo pitäisi olla kunnossa. Tosin varmasti on niitäkin paljon jotka rakentaa sääntöjen vastaisesti tai tontti sijaitsee jossain kosteikossa.
Juuri näin kuin edellä on kuvattu on Loordinkin talon tilanne. Talo valmistunut v. 2008, kaikki kosteusasiat otettu huomioon viimeisen päälle kuten jo rakennusmääräyksissäkin määrätään (ne eivät ole mitään kehotuksia tai suosituksia vaan nimenomaan määräyksiä, joita on noudatettava ja rakennustarkastaja tarkastaa asian tarkasti ja viimeisen päälle), määräysten noudattamisen lisäksi talo on ympäristöään korkeammalla, sadevedet viettävät alas pois tontilta ja salaojat yms. viimeisen päälle sekä talon pohja viimeisen päälle. Sadevedet vieväy vedet pois tontilta kaupungin viemäreihin ja talo on mäkisessä maastossa korkealla, kosteikkoa ei ole lähellä kuin yksi virtaava puro joka sekin talosta kauempana on korttelin päässä (sieltä saa silti paljuun pumpattua juoksevaa raikasta lähdevettä).
Toki rakannusmääräykset tiukentuivatkin vasta 2000-luvulla näissä kosteusasioissa kertalaakista kunnolla ja siksi vain uudemmissa taloissa nuo asiat on varmuudella kunnossa, määräysten vastaisesti kun ei saa eikä voi rakentaa kun tarkastaja tulee purattamaan väärin rakennetut vaiheet.
Vanhoissa taloissa eli ennen 2000-lukua rakennetuissa on vaikka mitä ongelmia toki, etenkin rintamamiestaloissa, joiden alkuperäinen käyttö on muuttunut eli pesutilat eivät ole alkuperäisen mukaisesti ulkona eikä hellaa lämmitetä joka päivä. Myös 1970-luvulta löytyy ongelmataloja ja myös 80-luvulta, etenkin heikkoa huonolaatuista ilmanvaihtoa eli riittämätön ilmanvaihto on ongelmana oikeastaan lähes kaikissa 1960-1980 -luvulla rakennetuissa taloissa. Painovoimainen ilmanvaihto on kovin heikkotehoinen, etenkin lämpimällä kelillä. Joissain 1980-luvun taloissa haisee edelleen jopa rakennusmateriaaleista tulevat päästöt kun eivät ole vieläkään ehtineet tuulettua. Uudessa talossa kun pitää ilmanvaihtoa 2-3 ensimmäistä vuotta voimakkaalla teholla niin materiaalipäästöjen kaasut ovat jo häipyneet.
Upeaa ja mahtavaa! Yli puolet Suomen asuntokannasta on noiden uutisten mukaan vakavasti korjaustarpeessa tai ovat pian purkukuntoisia homevaurioista. Kyllä kannatti ottaa 20 vuoden asuntolaina sellaiseen. Onnittelut!
Olisikohan ihan näin kuitenkaan? Suurimmassa osassa uusista taloista on salaojat ja sadevesiputket ohjaamassa vettäpois sokkelista. Ja vaikka salaojat ei toimisi täysin niin toimiva sadevesiputkisto vie suurimman osan vedestä pois.
Vanhoissa taloissa näkyy kyllä sitä että sadevedet johdetaan vain kourua pitkin nurtsille tms. Niissä varmasti on kosteusongelmaa monissa.
Kummallista hysteriaa!
Minulla on yksi 1970-luvun omakotitalo, jssa ei ole salaojia lainkaan. Ongelmia ei myöskään ole, koska talo on rakennettu entisen kalliosaaren päälle. Entinen merenpohja ympäröi rakennusta lähes kaikilta sivuilta.
Joku voisi väittää, että talossa on salaojien puuttumisen vuoksi ongelma, vaan kun ei ole.
Voisi vallan hyvin asentaa salaojia itse, vaan en näe syytä miksi niin tekisin
Vanhojen talojen ongelmia ovat, mutta turha liioitella, asuuhan noissa savimajoissa paljon landelaisia hyvin voivat, syövät ja kakkivat.
Onko keksitty juttu, kun tällaista ei Kauppalehdestä löydy?
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/omakotitalon-omistaja--olet-pahan-virheen-ilmeinen-uhri/WNuzL5PC
Tälläistä löytyi::
Loordilla on uudehko kalliilla rakennettu omakotitalo ja salaojitus on kunnossa, useampikin mies kun virtsaa saunaillassa pihalle, niin virtsa ei valu talon jalkaan ja säästöä syntyy vesilaskussa.
Miten kassulla, Reino ja Eino seisooko kuslastissa, auts, täällä paremmissa Ok-piireissä kelpaa, talossa suodatuskin viimeisen päälle ei haise kusi, eikä muutkaan eritteet, vaikka välillä villejäkin juhlia.
Aikanaan rommissa ostin 1990 valmistuneen rivarin ja siinä oli syöksytorvien kaivoista vedetty 5 metriset salaojaputket jotka eivät johtaneet minnekään. Vuosien saatossa katolta tulleet lehdet ja roska täyttivät nuo salaojaputkenpätkät ja vesi kuohui iloisesti perustuksiin homehduttaen ne niin että kellaritilat pilaantuivat.
Taloyhtiölle oli tunnusomaista uutena kuplassa ostaneiden säästäväisyys ja siitä aiheutuneet ongelmat. Onneksi pääsin ajoissa irti ja kunnon tilillä. Pihiporukan rivariyhtiö lienee pahin mahdollinen asumismuoto. Uppovelkaisia pakkosaitureita ja oma osaaminen kuitenkin nollassa. Näin ollen nurkkien ravistuminen ja rommin kertautuminen ovat karuja tosiasioita.
Harvinainen rivari ollut winssillä, kun kellaritilatkin oikein, noita ei montaa Suomesta löydykään ja sekin noin huonosti rakennettu, mutta 90 luvulla kyllä tehtiinkin sekundaa, mutta, että kellaritilat rivarissa, saa hakea....
Kyllä noita tehtiin. Itse olen asunut paritaloista koostuneessa yhtiössä, jossa kaikissa kämppissä oli kellari. Onhan se ollut kalliimpi rakentaa kuin 1-kerroksinen parakki, mutta kellarin avulla saatiin tontille sopimaan useampi talo. Kaava ei sallinut 1½ tai 2 krs ratkaisuja.
Kovin tuttuja on myös nuo patentit sade- ja salaojavesien suhteen. Pari metriä kourua ja "kivisilmä" = vesien imeytys seinä viereen. Rumat patalevyt oli asennettu päättymään 20 cm maanpinnan alle ja kaadot seinää kohti... Tällaista oli ymmärryksen taso -87. No, ei sentään tuuli puhaltanut seinistä läpi & tuonut sadevesiä mukanaan kuten vm -77 rivarissa.
Ja vaikka nuo sedavesijutut yms. olisikin aikanaan rakennettu "oikein", niin aika on voinut tehdä tehtävänsä. Siis putket puunjuuria täynnä / lytyssä. Halvasta peltosalaojaputkestahan niitä taannoin tehtiin ... ja rumat tarkastuskaivot piilotettiin nurmikon alle.
Juuri sama homma, eli rinteeseen tehty yhtiö ja alimpien asuntojen alle pakolliset säilytystilat, kellarihäkit ja fillarivarasto. Näin toimien tontille mahtui yksi asunto enemmän.
Ja ne sähköt.... Taivas mikä käärmeenpesä kaapeleista sähkötaulun takana! Sitten vesipisteet ulkona... Ne olivat tavallisia kraanoja ja korkkasivat pakkasessa. Säkää sitten että valuivatko vedet rakenteisiin vai ulos. Emalipyttyvesivaraajat korkkasivat vaatehuoneisiin ja kipsilevyseinät kastuivat. Myös kylppärien seinät olivat kipsilevyä, päällä kaakeli ja välissä perhosen siiven paksuinen "vesieriste". Kaikki järjestään tärvääntymässä jo silloin, saati nyt.
Ja jotkut maksoivat noista valmistuessaan miljoona markkaa kolmiosta. Todellinen arvo oli noin 350 000 osuus tontista, max 450 000 mk. Jokseenkin sillä itsekin rommissa ostin. Seuraavan kuplan huipuilla samat asunnot maksoivat 270 000 euroa. Nyt kakkosella alkava summa on tiukassa, rommi on raju.
Mikä on todellinen arvo? Eikö markkina-arvo ole sama kuin todellinen arvo?
Markkinaarvo + tunnearvo - (-rommi%)
Vaikka kakkosella alkava summa olisikin tiukassa niin silti ne maksavat yli 300.000 euroa jos sellaisen haluaa. Eli ei välttämättä myyjä saa yli 300.000 euroa jos yrittää myydä (eli ei mene kaupaksi), mutta toisaalta millään 250.000 eurollakaan niitä ei saa ostaja ostettua (eli myyjä ei myy). Arvonmääritys on täten vähintääkin hankalaa ja haastavaa jos ostettavana olevan tavaran / kohteen tilanne on se että se maksaa 300.000 euroa, mutta ostajia ei ole ja alle 300.000 eurolla sitä ei myydä.
Eli analogia:
jos uusi ajamaton S-Mersu isolla moottorilla ja lisävarusteilla maksaa nyt 150.000 euroa autokaupassa ja se on maahantuojan sekä autokaupan määrittämä hinta autolle (veroineen) mutta ostajia ei ilmaannu niin onko sen auton arvo 150.000 euroa jos auto kuitenkin menisi kaupaksi heti 100.000 eurolla eli sitä saisi heti 100.000 euroa mutta 150.000 euroa on hinta ja sillä hinnalla ei ostajia ilmaannu?
Autoliike on vakuuttanut autot esim. tulipalon tai varkauden varalta ja vakuutusyhtiö maksaa tuollaisesta autosta 150.000 euroa vaikka sille ei ostajia sillä hinnalla löytyisikään. Auton arvo on siis 150.000 euroa eli auton hinta jolla se myydään jos joku sen ostaa. Auton arvo ei ole siis se 100.000 euroa jolla sen joku heti varmasti ostaisi.
Talon arvon saa selville ilman myyntiäkin esim. hakemalla taloa vastaan kiinnityksiä, talon arvo on ainakin se kuinka paljon sitä vastaan saa kiinnityksiä, myös välittäjät arvioivat talojen arvoa, samaten vakuutusyhtiön edustaja voi arvioida paljonko talon arvo on eli paljonko vakuutusyhtiö esim. korvaa siitä. Eikä se arvo muutu jatkuvasti sen mukaan millä hinnalla sen talon saa myytyä vaikeassa talouslamassa.
300.000 euron arvoisen käytetyn talon saattaa saada ostettua lamassa 250.000 eurolla. Samaten 100.000 euron arvoisen käytetyn auton saattaa saada ostettua lamassa 75.000 eurolla.
Uutta taloa ei saa lamassakaan rakennetettua ja ostettua alle sen kustannusten eikä uutta autoa saa lamassakaan ostettua autokaupasta alle auton hinnan.
Vaikka kakkosella alkava summa olisikin tiukassa niin silti ne maksavat yli 300.000 euroa jos sellaisen haluaa. Eli ei välttämättä myyjä saa yli 300.000 euroa jos yrittää myydä (eli ei mene kaupaksi), mutta toisaalta millään 250.000 eurollakaan niitä ei saa ostaja ostettua (eli myyjä ei myy). Arvonmääritys on täten vähintääkin hankalaa ja haastavaa jos ostettavana olevan tavaran / kohteen tilanne on se että se maksaa 300.000 euroa, mutta ostajia ei ole ja alle 300.000 eurolla sitä ei myydä.
Eli analogia:
jos uusi ajamaton S-Mersu isolla moottorilla ja lisävarusteilla maksaa nyt 150.000 euroa autokaupassa ja se on maahantuojan sekä autokaupan määrittämä hinta autolle (veroineen) mutta ostajia ei ilmaannu niin onko sen auton arvo 150.000 euroa jos auto kuitenkin menisi kaupaksi heti 100.000 eurolla eli sitä saisi heti 100.000 euroa mutta 150.000 euroa on hinta ja sillä hinnalla ei ostajia ilmaannu?
Autoliike on vakuuttanut autot esim. tulipalon tai varkauden varalta ja vakuutusyhtiö maksaa tuollaisesta autosta 150.000 euroa vaikka sille ei ostajia sillä hinnalla löytyisikään. Auton arvo on siis 150.000 euroa eli auton hinta jolla se myydään jos joku sen ostaa. Auton arvo ei ole siis se 100.000 euroa jolla sen joku heti varmasti ostaisi.
Talon arvon saa selville ilman myyntiäkin esim. hakemalla taloa vastaan kiinnityksiä, talon arvo on ainakin se kuinka paljon sitä vastaan saa kiinnityksiä, myös välittäjät arvioivat talojen arvoa, samaten vakuutusyhtiön edustaja voi arvioida paljonko talon arvo on eli paljonko vakuutusyhtiö esim. korvaa siitä. Eikä se arvo muutu jatkuvasti sen mukaan millä hinnalla sen talon saa myytyä vaikeassa talouslamassa.
300.000 euron arvoisen käytetyn talon saattaa saada ostettua lamassa 250.000 eurolla. Samaten 100.000 euron arvoisen käytetyn auton saattaa saada ostettua lamassa 75.000 eurolla.
Uutta taloa ei saa lamassakaan rakennetettua ja ostettua alle sen kustannusten eikä uutta autoa saa lamassakaan ostettua autokaupasta alle auton hinnan.
Vaikka on kaiken maailman lakeja, ohjeita ja vaatimuksia rakentamisen suhteen!