Itkettää, suututtaa. Kolme viikkoa aikaa Helsingin kokeeseen, enkä osaa yhtäkään sääntöä sanasta sanaan ulkoa. Velvari ja rikosoikeus on periaatteessa hallussa, mutta yksityiskohtainen osaamininen puuttuu ja perusoikeusjuridiikka taas täysi kaaos pään sisällä. Ruoskin itseäni huhtikuussa pitämistä muutamista vapaapäivistä ja tuntuu, ettei kolme viikkoa riitä mihinkään. Sanokaa joku, että olette päässeet sisään, vaikka kaikki osa-alueet eivät ole vielä tässä vaiheessa hallussa. :( Pykälän harjoitustehtävätkin masentaa, kun aina jää se pikkutarkka tärkein osaaminen pois, vaikka vastaukset periaatteessa omin sanoin osaan selittää. Kirjoja olen lukemassa nyt seitsemättä kertaa.
Epätoivon alhossa
Sisäänehkävuonna2020
19101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Aika huonolta näyttää jos tässä kohtaa ei ole asiat hallussa vaikka seitsemän kertaa olisi lukenut. Nyt joko tsemppiä tai anna suosiolla olla. Semmoset "omin sanoin suurinpiirtein" -vastaukset eivät riitä.
Kyllä tiukka loppukiri voi pelastaa :)
Vielä kolme viikkoa aikaa. Se on paljon. Mutta jos kirjat on luettu jo seitsemän kertaa, sekin paljon. Etkä silti osaa vielä ulkoa. Mitenkähän sinun käy yliopistossa, jos sinne kuitenkin pääset?
Kiitos lohdutuksesta, välillä vaan iskee kauhea paniikki. Ja joo, en itsekään tiedä mikä on, menen jotenkin lukkoon, kun lähden vastaamaan kysymyksiin. Sitten kun nään mallivastaukset, olen ihan että "ai niin, olipa yksinkertaisesti vastattu". 5 ällän ylioppilaana ja lukion ka:n ollessa 9,5 en ole edes harkinnut amkkia ja olen aina pitänyt yliopistoa automaationa. Nyt alkaa jotenkin ahdistaa, että olen jotenkin tyhmä ja lukiosta päässyt tuurin kaupalla. Ajattelen asiat liian monimutkaisesti ja analysoin kysymyksen jokaista sanaa hämäystä etsien. Ehkä tuo "en osaa yhtäkään sääntöä" oli hieman liioittelua, mutta osaaminen ei todellakaan ole sillä tasolla, kuin pitäisi olla. Täytyy vaan yrittää pinnistää loppuun asti.
Kolme viikkoa vielä aikaa. Viimeisillä viikoilla oppii kaikista viikoista eniten. Kun vaan jaksaa painaa loppuun saakka niin niitä tuloksia kyllä tulee. Oli erittäin turhauttavaa viimeisillä viikoilla huomata itsekin, että ne ei mennytkään niin hyvin ulkoa paperille kuin ajatteli että pitäisi
Opetellun asian tuottaminen uudestaan paperille on ihan eri temppu kuin sen päässä osaaminen. Sitä pitää tehdä näinä viikkoina paljon. Kylmästi vaan toistoja paperille. Toimi omalla kohdalla ja sisällä ollaan. Tsemppiä!
Jos se yhtään lohduttaa niin ei täälläkään kauhean hyvin mene. Olen tosin hakemassa Turkkuun mutta tuo Basel kirja tuottaa niin suuria vaikeuksia että huhhuh.
Kiitos tsempeistä, aloin eilen opetella sääntöjä ja velvaria pääsin jo yli puoleenväliin siten, että opettelin säännöt ulkoa (kirja kiinni ja toistelin niin kauan, että meni sanatarkasti oikein). Onneksi kaikista säännöistä oli kuitenkin joku kuva päässä, niin täytyi vain opetella tarkat sanat ja muodot. Tietenkin niitä täytyy vielä kerrata, mutta helpotti jo vähän oloa. :D Ja voin uskoa, miten puuduttavaa hommaa se pänttääminen Turkuun hakijoilla on! Tsemppiä sinnekin, tuskin ne pankkisääntelystrategiat on monellekaan mielenkiintoista luettavaa.
No älä nyt ainakaan luovuta, minusta tuo kuulostaa menevän ihan hyvin, siinä se pää vasta tukkoon menee jos alusta pitäen yrittää sanatarkasti muistaa säännöt ulkoa: olet nyt lukenut kirjat moneen kertaan läpi, ja viimeisinä viikkoina viilaat säännöt yksityiskohtaisesti ja opettelet ulkoa: silloin pitäisi juuri päästä matti meikäläis-tiedosta yksityiskohtiin ja täsmällisiin vastauksiin. Tsemppiä, nyt alkaa loppukiri!
Kiitos! Jospa tää alkaa tästä luonnistua, itsekin yritin lohduttaa itseäni, että sen osaamisen täytyy olla huipussaan vasta pääsykokeessa, ei kolmea viikkoa ennen. Ajan riittävyys vaan huolestuttaa, tosin se kyllä ajaa lukemaan 14-15 tunnin lukupäiviä jo nyt. (Miinus tauot tietenkin) Pintamuistillakin luultavasti on iso merkitys. Toivottavasti syksyllä tiedekunnassa nähdään!
oisitkohan lukenu kenties liian nopeesti kirjat?
Hyvin paljon mahdollista, täytyy yrittää nyt opetella sääntöjä ulkoa hitaasti ja jättää viimeiset 1,5 viikkoa nopeatahtiseen kertaukseen ja harjoitustehtävät vähemmälle. Harmittaa, mutta ehkä tää menee näinkin. 3 kokonaista päivää on vielä varattu perusoikeusjuridiikalle.
Tehtävät, tehtävät, tehtävät ! Ei auta vaikka osaisi asian päässään täydellisesti jos sitä ei saa paperille. :)
Älä itke ruma lapsi, ota rusina tai kaksi
Ehkä tiedekunnilla olisi kokonaisvaltaisen uudistumisen paikka. Tässä ei ole mitään järkeä, että porukka opettelee tekstiä sanasta sanaan ulkoa - ja eikä silläkään väliä jos kirjassa on virhe, se virheellinenkin tieto opetellaan sanasta sanaan ulkoa. Sitten jossain Pykälän valmentavasssa pääsykokeessa saman rumban läpikäyneet opiskelijat tarkastavat, onko vastaus sanasta sanaan heidän hypoteettisen mallivastauksen mukainen. Tämä ei opeta kovin kriittiseen ajatteluun.
Voimia kuitenkin lukemiseen! Kyllä niistä kokemuksella saa pisteitä myös jos osaa selittää asian. (Varminta on opetella ulkoa ja sitten tasapainoilla sen kanssa, että vaikuttaa ymmärtäneen asian ja osaa argumentoida.) Toinen pointti on, että jos et ole 'hauki on kala'-ulkoaoppija, niin joskus noissa on ankaria monivalintakysymyksiä, joissa moni mokaa ja saa miinuspisteitä. Niissä ei tavallaan tarvitse osata kirjata oikeata terminologiaa tai kopioida lausetta paperille, mutta ymmärtää kysymys, muistaa asian merkitys ja valita lähinnä oikein vastaus.
Moni varmaan vastustaa monivalintoja, mutta itse katson, että ulkolukua painottavassa kokeessa oikeustapauskysymysten arvostelu saattaa olla liian vaikeasti ennakoitavaa ja/tai kaavamaista eikä niissä testata pahimmassa tapauksessa argumentaatiota mikä on sellaisten kysymysten tarkoitus. Oikeustapauskysymysten tarkoitus on lähinnä, onko opiskelija käynyt kurssilla opettelemassa tietyn vastauskaavan. Luulen, että esseevastauksissa on enemmän liikkumatilaa.
Oletteko muuten huomanneet, että koko pääsykoeaineistossa ei ole kuin muutama hassu pykälä joka on sanatarkkaan ja kokonaisuudessaan se mitä kyseisen lain pykälä Finlexin mukaan on. Yhden pykälän teksti on saatettu hajauttaa monelle sivulle. En siis ymmärrä sitä kun aina sanotaan, että pykälät pitää osata sanatarkasti. Pääsykokeessa ei voida velvoittaa opettelemaan tietyn pykälän oikeaa sanatarkkaa sisältöä (minkä löytää Finlexistä) vaan ainoastaan sen mitä kirjoissa kirjoitetaan. Lisäksi monessa kohtaa samaa pykälää avataan erilaisin sanankääntein, mikä saa itseni epäilemään kokonaan sitä tarviiko kokeessa tosiaan osata koskaan sanatarkasti pykäliä. Viime vuonna sain kaikista oikeustapaustehtävistä 8/10 pistettä vaikka en niissä vaadittavien pykälien tietoja sanatarkasti osannutkaan... Pistää pohtimaan.
Ei se ongelma varmaan olekaan että pitäisi niitä lakeja osata ulkoa. Ongelma on siinä vaiheessa kun kuitenkin kaikesta huolimatta syntyy odotus pyrkijöiden (ja lopulta tarkastajien keskuudessa?) että pykälän ulkoa muistava on lukenut "kunnolla". Toinen ongelma on, kun pääsykoekirja on sen verran epäselkeästi kirjoitettu, että finlex tai muut teokset tarjoavat aiheeseen paremman näkökulman kuin itse pääsykoekirja. Sitten kuitenkin joudutaan tankkaamaan kirja ulkoa vuosilukuja tms. myöden jos ei finlexiä, että vaikuttaisi tyypilliseltä ylistressaantuneelta 10 laudaturin oikikseen hakijalta - vaikka oikeasti enemmän hyötyä kokeen asioiden hahmottamiseen voi olla siitä että jos perheessä on juristi. Ei tuo systeemi hyödytä muita kuin tiedekuntia kirjatuloina ja valintakoevalmennusta tarjoavia tahoja.
Mä oon jo luovuttanut. Oon ihan puhki. Valmennuskurssi on ollut ihan paska, kun siellä toinen ope opettaa vääriä asioita. Aikaa tuli tuhlattua siihenkin ruhtinaalisesti. Käyn kokeessa, mutta tuskin pääsen sisään. Onneksi on työpaikka ja avoimessa voi kartuttaa nykyistä pistesaldoa muhkeammaksi.
Millähän valmennuskurssilla näin on mahtanut tapahtua vai kirjoitteleeko siellä vain sankari, joka ei tiedä mistään mitään? ;)
Huhhuh, täytyy kyllä sanoa, että ei voi kuin ihmetellä, miten osaamistaso voi nousta parissa viikossa. :D sisuunnuin tän avautumisen jälkeen ja aloin opetella hankalia asioita ja kohtia rauhassa hitaasti. Perusoikeusjuridiikastakin otin parikymmentä sivua päivässä ja luin kertasin sitä heti aamusta virkeillä aivoilla ja loppupäivän luin muuta kahta vuorotellen. Nyt tuntuu, että asiat alkaa olla jo hyvin hallussa, tosin vielä muutamia kohtia täytyy päntätä ulkoa ja palauttaa kaikki opitut asiat mieleen parina koetta edeltävänä päivänä. Kiitos vielä tsempeistä, tällä hetkellä on suorastaan itsevarma olo verrattuna parin viikon takaiseen. :D tehtäviä tosin en ole pahemmin tehnyt, mutta täytyy niitäkin ainakin selailla.