(R)OCD ja ahdistus

Hei,

Kertomasi perusteella kärsit todella pakko-oireisesta häiriöstä. Olen kärsinyt (ja kärsin) samankaltaisista oireista itsekin. ROCD, kuten muutkin OCD:n lajityypit, voivat pahimmassa tapauksessa lamauttaa ihmisen. OCD:n eri muodot voivat saada ihmisen lopettamaan koulunkäynnin ja työn, katkaista kaveri- ja parisuhteet ja eristäytyä suremaan asiaa yksikseen. Tämä on kaikista huonoin lopputulema.
ROCD on selvästikin vaikea pulma parisuhteessa. Kärsin siitä myös itse aika ajoin. Parhaita tapoja selvittää asiaa on puhua ongelmasta kumppanin kanssa, vaikka se olisikin vaikeaa. Voisit yrittää selittää kumppanillesi, millainen häiriö OCD on ja kuinka se vaikuttaa sinuun. Terapia- ja lääkehoitoa on myös saatavilla pakko-oireiseen häiriöön.

Hyvänä vinkkinä ROCD-ongelmiin sanon ihan vilpittömästi sen, että kannattaa aina yrittää tehdä omien tuntemusten kanssa selkeä pesäero sen suhteen, mitä oikeasti tunnet ja mitä ROCD tuntee. ROCD voi sanoa sinulle, että et rakasta kumppaniasi enää, että hän pettää sinua tai jotain muuta vastaavaa. Näiden ajatusten ja todellisten tunteiden välillä on kuitenkin se ero, kuten muissakin OCD:n välimuodoissa, että pakkoajatusten seuraaminen pahentaa tilannetta entisestään.

Kehottaisin sinua siis kertomaan kumppanillesi OCD:sta ja pyytämään häntä ymmärtämään ja auttamaan sinua parhaansa mukaan. OCD:ta voidaan hoitaa mm. masennukseen käytettävillä SSRI-lääkkeillä ja kognitiivisella psykoterapialla. Sinun tapauksessasi pakko-oireinen häiriö kuulostaa sen verran vakavalta, että suosittelisin sinua ihan vilpittömästi näin toisena OCD:sta kärsivänä harkitsemaan hoitoon hakeutumista.

Moikka! Ajattelin vain kiittää, kun jaoit omia ajatuksiasi. Minulla on ollut ihan samanlaisia juttuja, erityisesti käsienpesupakko ja sitten ns. "hyvien" ajatusten ajattelemisen pakko, toisin sanoen, että pitää ajatella joku hyvä "ajatusketju" tai muuten tapahtuu jotain huonoa, tai tämä ihminen kohtelee huonosti.

Jostain syystä aloin lukion jälkeen ja viimeistään n. 23 vuotiaana, kun muutin kotoa hiljalleen pääsemään eroon näistä pakkorituaaleista ja pakkoajatuksista.

Valitettavasti rocd:n oire on juuri epäillä parisuhdetta ja voi olla hankalaa tietää mikä on totta ja mikä ei. Itselläni "tavanomaisemmat" OCD:n oireet eivät ole olleet kovin vahvoja koskaan, joten vaikka minulla on ollut pahoja ongelmia kaikissa parisuhteissani, en ole kuin vasta nyt vanhemmalla iällä tajunnut että minulla on ocd ja vahvimpana oireena tuo parisuhdepuoli. On hankalaa kuvitella että ongelma häviäisi itsestään. Suosittelen terapiaa ja lääkitystä. Sitä helposti kuvittelee, että ongelman voi vain "ajatella" pois, mutta se vain pahentaa asiaa. Se on juuri se ocd:n "C"-osa. Kyllähän sitä oppii ajan kanssa tajuamaan mitkä ovat ocd:n aiheuttamia ajatuksia, mutta sekään ei auta välttämättä kuin vähän. Minulla ne ovat niitä, jotka tulevat mieleen pahimmillaan 10 sekunnin välein, 8 tuntia päivässä. Ja rocd:n tapauksessa, ne häviävät täysin kun ei ole parisuhteessa ja olo on rennompi. Rasittava vaiva tosiaan. Auttaa paljon jos kumppanille voi kertoa mistä asia johtuu ja jos toinen sattuu vielä haluavan ymmärtää asian. Mutta kuten sanottua, ongelmaa on erittäin vaikeaa voittaa ilman ammattiapua eikä helposti sittenkään. Nimim. kokemusta on.