Parikymmentä vuotta sitten jouduimme perinnönjakotilaisuuteen, jossa puolisoni luopui perinnöstään alaikäisen lapsemme hyväksi jättäen itselleen elinikäisen asumisoikeuden tilaan. Minä ostin hänen sisarensa osuuden itselleni. Eli omistan tilan lapseni kanssa ja puolisollani on asumisoikeus.
Nyt lapsi on kuitenkin täysi-ikäinen ja haluaisi elää omillaan ja omissa oloissaan, perustaa perheen ym. Puolisoni on harkinnut asumisoikeuden kuolettamista.
Kysymys:
1. Minkälaisilla perusteilla puolisoni voi irtisanoa asumisoikeutensa. (sillä mitään riitaa ei ole)?
2. Onko lapsellemme veroseuraamuksia siitä, että asumisoikeus irtisanotaan?
Asiallisia neuvoja. Kiitos!
Nyt lapsi on kuitenkin täysi-ikäinen ja haluaisi elää omillaan ja omissa oloissaan, perustaa perheen ym. Puolisoni on harkinnut asumisoikeuden kuolettamista.
Kysymys:
1. Minkälaisilla perusteilla puolisoni voi irtisanoa asumisoikeutensa. (sillä mitään riitaa ei ole)?
2. Onko lapsellemme veroseuraamuksia siitä, että asumisoikeus irtisanotaan?
Asiallisia neuvoja. Kiitos!
Vastaukset 4
Vanhimmat
>>Minkälaisilla perusteilla puolisoni voi irtisanoa asumisoikeutensa. (sillä mitään riitaa ei ole)?<<
Asia on sovittavissa, perusteluja ei kysytä.
>>Onko lapsellemme veroseuraamuksia siitä, että asumisoikeus irtisanotaan?<<
On, jos luopuminen tapahtuu vastikkeettomasti ja jos luovuttavan hallinnan kapitalisoitu arvo on vähintään 4.000 euroa. Luopuminen muodostaa luovutuksensaajalle lahjan.
>>puolisoni luopui perinnöstään alaikäisen lapsemme hyväksi jättäen itselleen elinikäisen asumisoikeuden tilaan<<
Lapsenne sai aikanaan alennuksen perintöverosta alla olevan laskukaavan mukaan. Nyt hän vastaavasti saa lahjan äidiltään, joka luopuessaan asumisoikeudestaan antaa omaisuuden lapsen vapaaseen hallintaan.
Esimerkki:
Asunnon puolikkaan käypä arvo nyt 100.000
Luopujan ikä nyt 65 vuotta
Asumisoikeuden kapitalisoitu arvo 8 x 5/100 x 100.000 = 40.000
Lahjavero 3.670 euroa
http://prosentti.vero.fi/Pelalaskuri/ErittelyLahjavero.aspx?language=FIN
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378#L2P10
Kannattaa tarkistaa, onko perintöverotuksessa tosiaan tullut tuo hallintaoikeusvähennys. Kysyjä käyttää termiä "asumisoikeus", joka on tarkkaan ottaen kevyempi kuin perintökaaren 12 luvu mukainen käyttöoikeus, johon nixnax viittaa.
Ja laskelmassa pitää ottaa huomioon ainoastaan lapsen osuus tilasta eli puolet. Toinen puoliskohan on kysyjän itsensä omistuksessa, eikä se puolikas kuulu tähän kuvioon lainkaan.
Täältä löytyy tietoa hallintaoikeuden laskemisesta:
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja/Hallintaoikeuden_pidattaminen_lahjaverot(9206)
Sivulla puhutaan lahjan yhteydessä pidätettävästä hallintaoikeudesta, mutta pätee myös perintönä saatuun omaisuuteen. Tuottokerroin on tässä tapauksessa tuo 5 %, kuten nixnax kertoikin.
Jos hallintaoikeuden luovutus lapselle tulee nyt verotettavaksi, katsotaan siis tilan nykyarvo ja hallintaoikeuden haltijan tämänhetkinen ikä, ei niitä arvoja jotka olivat perittävän kuollessa.
Pientä tarkennusta aloitukseen (tarkistin sanamuodon): asumis-ja käyttöoikeus tilan rakennuksiin. Lapsi maksoi jo lahjan saadessaan lahjaveroa, jota tämä asumisoikeus pienensi. Kyseessä ei ole ns. pöytäsyytinki.
Jos talon omistaa kaksi henkilöä, väkisinkin ajattelee molempien puolien olevan saman hintaiset. Kymmenisen vuotta sitten myimme lapseni kanssa määrä-alan. Myyntivoittoveroa määrättäessä minun puoleni meni selvillä myynti ja ostohintojen erotuksella mutta lasta taas verotettiin jonkin harkintaolettaman mukaan, joka oli isompi euromäärä kuin minun osuuteni.
Eli minkä hinnan mukaan mahdollinen lahjavero tulee maksettavaksi ja otetaanko siina jo maksettu lahjavero huomioon?
>>Lapsi maksoi jo lahjan saadessaan lahjaveroa, jota tämä asumisoikeus pienensi.<<
Jos puolisosi oli sääntöjen mukaisesti perinnöstään luopunut, lapsellenne ei ko. saannosta määrätty lahjaveroa, vaan perintövero perittävän (eli sen, jolta perintö puolisolle olisi tullut) jälkeen. Perintöverossa perintöä rasittava vanhemman elinaikainen asumis- ja käyttöoikeus (hallintaoikeus) on otettu veroa alentavana huomioon.
Saman tekevää on, oliko määrätty perintö- vai lahjavero, kun verossa joka tapauksessa, kuten kerrot, on otettu alennuksena huomioon perintöä/lahjaa rasittava hallintaoikeus.
Kun ko. rasite, jos siitä nyt luovutaan, ei olekaan ollut elinaikainen, minkä mukaisena alennus perintöveroon on myönnetty, luopuminen käsittää lapselle annettavan lahjan. Lahjavero siitä määrätään siten kuin olen esittänyt. Verosta ei vähennetä aikanaan maksettua perintöveroa.
>>Kymmenisen vuotta sitten myimme lapseni kanssa määrä-alan. Myyntivoittoveroa määrättäessä minun puoleni meni selvillä myynti ja ostohintojen erotuksella mutta lasta taas verotettiin jonkin harkintaolettaman mukaan, joka oli isompi euromäärä kuin minun osuuteni.<<
Luovutushinta teillä molemmilla puoliskoistanne oli sama, mutta hankinta-arvot olivat määräytyneet eri tavoin. Hankintahinta-arvona voidaan valinnan mukaan käyttää joko ostohintaa / perintöverotusarvoa taikka hankintahintaolettamaa, mikä alle 10 vuotta omistetun kohdalla on 20 % ja 10 vuotta omistetun kohdalla 40 % myyntihinnasta. Sinulle ilmeisesti ostohinta oli korkeampi kuin 40 % myyntihinnasta, joten edullisempaa oli käyttää ostohintaa. Lapsella ilmeisesti 40 % myyntihinnasta oli korkeampi kuin perintöverotusarvo. Näillä valinnoilla kumpaisenkin luovutusvoitot jäivät muuta vaihtoehtoa pienemmiksi.