Miten voi päästä ensirakkaudesta ylitse, vaikka häntä ajattelee vielä monen vuoden jälkeen. Ahdistavaa, koska oon kertonu hänelle tunteistani, mutta hän on nyt etäinen, eikä mielestäni kerro suoraan asiasta. Pitäisiköhän vaan ymmärtää, ettei häntä kiinnosta. Mut en halua...
Ihastunut entiseen
tyhmä
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
joo kannataa unohtaa
Jos olet kertonut hänelle asiasta eikä hän ole ilmaissut tuntevansa samoin, sinun on paras yrittää unohtaa hänet ja siirtyä elämässäsi eteenpäin. Tiedän että se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ole. Ei ole järkeä roikkua kiinni henkilössä, joka ei välitä sinusta, vain koska et "halua" ymmärtää totuutta.
Kiitos :) ymmärrän melkein, ollaan vielä harrastettu seksiä eron jälkeen ja hän on ollu ihana aina, vaikka laitan mitä viestejä.... mut kyllä, ymmärrän et on typerää
ja tyhmästi alussa vaan sanoin ettei häntä kiinnosta. kai nyt ees vähän koska ollaan vielä oltu eron jälkeen.... mutta tuskin, kun on nyt itse etäinen. Miten tästä tunteesta pääsee eroon. Oon jopa yrittäny laastareita, mut se vaan tuntuu pahalta
Sanon sen nyt suoraan, laastarit ei auta. Kuten sanoit, niistä tulee vain pahaa oloa ja mahdollisesti turhia komplikaatioita, jos laastariksi tarkoitettu henkilö kokee tulevansa vain hyväksikäytetyksi tai rakastuu sinuun oikeasti.
Paras apu tässä on vain aika. Olen ollut kanssasi lähes samassa tilanteessa, mutta meidän kohdallamme tilanne raukesi siihen, että entiseni löysi uuden tyttöystävän. Se kirpaisi ja kovasti, ja minulla meni vuosia hyväksyä heidän suhteensa, mutta nykyään olen hyvissä väleissä sekä entiseni että hänen uuden tyttöystävänsä kanssa. En ole enää ihastunut enkä katkera, vaan nautin heidän seurastaan ystävänä. Erostamme on nyt noin 4 vuotta, eli aikaa tähän tarvittiin.
Jep ihan samaa täälläkin, olimme jopa toista vuotta missään tekemättömissä.
Aika ja uusi ihminen elämässäni oli se joka vei minua eteenpäin elämässä. Aikaa taisi kulua 4 tai 5 vuotta, eli aika on se joka auttaa.
Laastari ei ole hyvä ja siitä soppa syntyy jos hän vaikkapa ihastuu tai peräti rakastuu, kaikki vain kärsivät ja paljon.
Vaikee sanoo, kun oon vähän samassa tilanteessa. Jokainen hempukka mun elämässäni on ollut jotain tarkoitusta varten ja kehittänyt mua ihmisenä ja hempukkana, jokainen on ollut mittaamattoman arvokas. Siksi niistä ei halua irti millään. Vähintään sellaisissa suhteissa haluan olla, että voidaan halata, jos tavataan.
Puhumattakaan siitä, että mulla on hutera ja epävarma olo ilman hempukkaa. Mun exäni oli samanlainen, hän sanoi, että tarvitsee minua "henkiseksi tueksi". Siihen ei tarvittu muuta kuin se, että olin paikalla.
Hmmm tämä kuulostaa tutulta missä päin maailmaa asut tyhmä? Tai sano jotain vinkkiä itestäs nimen ekakirjain?