lapsen luovuus nitistetään?

Ehkä on parempi pitää kullannuppusi kotona, jos noin hirveä on päiväkotimaailma. Kyllä ne lapset viihtyy päiväkodin pihalla, vaikka ei niin luontoa ympärillä olisikaan, vaan pelkästään valmiita liikkumi/leikkimisvälineitä. Ja metsään pääsee luonnossa leikkimään. Pienet on valituksen aiheet ja murheet joillakin.

Ymmärrän hyvin huolesi. Ihana vertaus jonka joskus kuulin yhdeltä vanhemmalta perhepäivähoitajalta joka on työskennellyt myös päiväkodissa niin hän sanoi että perhepäivähoito on niin kuin kaupan luomuosasto siellä niitä luomumukuloita kasvatellaan. Onneksi saan hoitaa omat lapseni kotona. Muuten kyllä ehdottomasti veisin heidät perhepäivähoitajalle jos sellainen tarve olisi.

Harmi kyllä jos on piha noin siistitty ja pelkistetty. Täällä päikkyjen pihat ovat mukavasti sekalaisia ja ympäröivää luontoa hyödynnetään. Haravoimaan ei sielläkään hlökuntaa velvoiteta. Meilläkin töissä on puuta ja ruohoa ja kukkaa ja hiekkaa ja asfalttia. Saavat touhuta monenmoista.

Kumman hyvin ne lapset vaan viihtyvät myös noissa päiväkodin pihoissa, vaikka olisikin "vaan" keinotekoisia kiipeilytelineitä, keinuja ym. laitteita ja hiekkaleluja. Olisihan se ihanteellista, että joka pihassa olisi metsää ja muunlaista luontoa ympärillä, mutta se ei vaan kaupungeissa ole aina mahdollista. Eikä varmaan enää edes lainpuitteissakaan sallittua, kun kaikki on niin tiukasti määrättyä.

Kumma kun täällä meidän maaseutukunnassa vanhemmat ovat halukkaampia viemään lapsensa näihin uusiin päiväkoteihin kuin perhepäivähoitoon.
Joka hoitajalla meidänkin kunnassa on metsä ja muut luonnon mahdollisuudet pihapiirissä mutta ppkoti on kuulemma kehittävämpää.
Tähän asti on veilä löytynyt lapsia jotka halutaan pphoitoon, mutta ensisyksy näyttää huonolta.
Itse olen toiminut kotona30v. (61v.) mutta nyt pitää miettiä joutuuko pkotiin jos lapset loppuvat. Onneksi koulutus riittää myös sinne työskentelyyn( pphoidon ammattitutkinto ja lastenohjaaja) Kouluttauduin siksi että pääsisin päiväkotiin, mutta olen tullut vuosienaikana toisiin ajatuksiin.
Lapsille on parempi pienet ryhmät.

Ei se luovuus kasva sen enempää hevosenpaskassa, kuin asfaltillakaan. Hevosenpaska vaan haisee pahemmalle. Katos se luovuus on ihmisessä, sitä ei ÄITEE (vaikka olisi juristi tai taiteilija) voi kantaa lapselle. Minä ainakaan en lapsena nähnyt tasaista kenttää, vaan jokaisen sateen kuljettaman lehden, kolon asfaltissa, sadevesikaivon renkaat yms. Sinun luovuutesi "Sannansanat" taitaa olla niin vähissä, että pelkäät siksi lapsesi puolesta.

Päiväkoti on turvallisempi, koska aikuisia on paljon. Hienoa, jos lapsi on päässyt hyvään perhepäivähoitopaikkaan, mutta entä jo. Entäpä, jos perhepäivähoitopaikka on huono? Aivan sama juttu sijaisperheiden suhteen. Se ei olekaan hyvä sijaishuollon muoto, jos siellä kaltoin kohdellaan. SIITÄ ON LUOVUUS KAUKANA. Toisaalta kärsimyksestä kasvaa suurin luovuus - kun pitää SELVIYTYÄ.

Rakastan asua kaupungissa. Kaikki on lähellä, myös metsiköt ja puistot ja rannat. En kaipaa syrjäistä hevosenpaskan tuoksua, en hyttysiä. En pidä siitä, että kissoja ei hoideta kunnolla, vaan ne ovat kuin kertakäyttötavaroita. En pidä siitä, että pieniä lapsia laitetaan paskaa luomaan (muka hienoa hoitaa tallia).