Varauskykyero tiili- ja vuolukiviuunin välillä on helppo selvittää polttamalla molemmissa yhtä suuri puumäärä ja mittaamalla savukaasun lämpötilaa polton aikana. En usko että tiiliuunin savukaasut ovat viisi kertaa kuumempia kuin vuolukiviuunin.
Varauskyky
käyräjorma
194213
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Taitaa olla taas mainosmiesten puheita.
Tuolla aikaisemmin kerrotulla logiikalla ehdottomasti paras materiaali olisi tietenkin silloin valurauta.
Hyötysuhteeseen vaikuttaa tietenkin paljon muita asioita, esimerkiksi savukaasun kulkema matka, tai oikeastaa vaippojen pinta-alat joissa savukaasu on kosketuksessa varaavaan materiaaliin.
Tuo mittaa tulisijan hyötysuhdetta.
Varauskyky saataneen siitä kun katsotaan kuinka nopeasti tulisija on jäähtynyt takaisin huonelämpöön.
Toki molemmat pitää olla hyvät, mikäli kyseessä varaava tulisija.
Eli molemmissa(tiili/vuolukivi) on yhtä hyvä hyötysuhde, tiili vaan antaa lämmön nopeammin ulos. Nykyään käytetään ns. kuorirakennetta, joka tasoittaa lämmönluovutusta. Luin kirjatietona: Kuoritakka(3700kg) tarttee 25kg/vrk puuta, joka poltetaan kolmena eri pesällisenä muutaman tunnin välein. Jatkuva luovutusteho silloin n.1,5Kw. Kirja: Heikki Hyytiäinen: Tulisijat ja sydänmuurit. Rakennuskirja 1984. Kirjassa on paljon tarkkaa tietoa: mm.30 koepolttoa/50000 lämpötilatietoa TTKK. ELI maksamalla tuplahinnan tulisijasta pääset lämmityksessä hiukan helpommalla, et halvemmalla kilowattituntia kohti.
Varauskyky on se, kuinka suuren energiamäärän ko. uuni varaa lämpöä. Yksikkö on kWh. Eli esim. 3 tonnin uuni saattanee hyvinkin varata lämpöä 80 kWh. Varauskyky ei ota huomioon jäähtymisaikoja, se on eri asia. Puhuttaisiinko lämmitystehon funktiosta, lämmön luovutusajoista tms.
Mullahan on sitten tosi hyvin eristetty talo kun pärjään kovallakin pakkasella kahdella pesällisellä takkauunissa, tosin uuni painaa 6 tonnia , on kuorirakenteinen ja savukaasukanavassa on lämpömittari jonka perusteella lämmittelen. Kun piippuun menevät alkaa olla 150-200c niin lopetan polton, uuni ei enää varaa itseensä. Kerran on savukaasut olleet 250c kun oli yli -30c pakkasta ja poltin useamman pesän peräkkäin. En muista tuon uunin laskettua lämmitystehoa, useampi kw kuitenkin.
Tuon kirjatiedon perusteella uuniin syötetään 100KWh/vrk. Eli puukilossa 4,25KWh. Eihän sieltä tulisi ulos tuolla laskelmalla kuin 36KWh/vrk. Pakko sieltä on enemmän lämpöä irrota. Siinä kirjassa oli vaan niin tieteellisen tarkkaan tutkittu ja mitattu. Teho oli mitattu jäähdyttämällä mittaustilaa vedellä jonkinlaisen lämmönsiirtimen välityksellä.
luovutusteho? Siis vähemmän kuin yksi halapahallin lämpöpuhallin. Ei sillä torppa lämpöisenä pysy. Kuka kusettaa ja ketä???
Kirjassa tuo arvo oli saatu kuoritakan lämmityksellä. Mutta 25kg kuivaa puuta sisältää noin 100KWh energiaa. Ja siinä samassa kirjassa kerrottiin tiiliuuneilla päästyn 75-90% hyötysuhteeseen, eli kuoritakastakin pitää irrota tuo puumäärä päivittäin polttamalla liki 3KWh:n jatkuva teho. Kirja: Heikki Hyytiäinen; Tulisijat ja sydänmuurit, Rakennuskirja Oy 1984.
että lämmönluovutus jakaantuu esim kahdelle päivälle. Sitten jos polttaa puuta joka päivä niin takan hyötysuhde laskee koska sydän on turhan lämmin savukaasuille. Jatkuva luovutusteho siis osin nousee mutta osin hyötysuhteen kustannuksella.
Tästä siis päästäisiin siihen että useita tonneja painavaan takkaan jolla meinataan oikeasti lämmittää taloa ei pidä mennä tekemään liian paksua kuoren alla oleva villakerrosta. Lämmönluovutusteho pitäisi mitoittaa painon ja ennustetun tulevan käytön mukaan.
Joku joka tietää asiasta jotain voi kommentoida olenko ihan hakoteillä.
Villakerroksen vahvuudeksi suositellaan 5-10mm. Kirjatieto sanoo ettei se villakerros saa olla liian paksu, se vain mahdollistaa rungon lämpölaajenemisen, ei eristeenä. Siten mahdollistuu kuoritakan kuoren pinnoitusmahdollisuudet:maali, laatoitus, rappaus, eli kaikki. Ei rakoile pinta, kuten saattaa tapahtua ilman kuorta. Ja pintalämpö pysyy järkevissä lukemissa. Etsi se mainitsemani kirja käteen, siinä on paljon asiaa. Kuten useamman pesällisen poltto, ei peräkkäin, vaan viiden tunnin viiveellä. Ilman kuorta olevan ison takan pintalämpö 10kg:n pesällisellä(35litraa) nousee polttavaksi. Puumääräksi suositellaan tulisijan massaa kohti 600-700grammaa/100kg. Eli kuoreton takkauuni 1200(3-3,3t)= 18-20kg, joka suositellaan poltettavaksi vähintään kahden tunnin välein.
Hyötysuhteen kannalta ei ole suurta merkitystä on savukaasun lämpötila 400 vai 150 astetta.
Paljon suurempi merkitys on kuinka hyvin itse palotapahtuma on onnistunut. Polttolämpötila mahdollisimman suureksi, mahdollisimman pienellä yli-ilmalla. Silloin tulipesän säteilyteho saadaan suureksi jolloin lämmönsiirto on huomattavasti tehokkaampaan kuin konvektion perustuvilla jälkipinnoilla. Tosin tällöin myös savukaasujen loppulämpötilakin pienenee.......
Puutapolttamalla pitäisi aina muistaa riittävä toisio ilma tulipesään, tällöin palaminen on täydellisempään ja naapurit eivät välittele savunhajuista.
savukaasu kanavien pituus ei juuri lisää hyötysuhdetta, ainoastaan piipunveto kärsii.(Konvektionlämmönsiirto pienillä lämpötilaeroilla todella surkeaa)
Polttaa hyvin ja puhtaasti, koska joka puolella ja lähellä palamistapahtumaa on keraaminen lämpöä takaisin heijastava pinta. Varaavan takkauunin kapea(40cm) toimii paremmin kuin hiukan leveämpi(50cm).
Takkauunin tulipesän leveyttä kertoilin yllä.
Koska käytettävä puumäärä/vuosi on sama, joten molemmilla uunityypeillä lämmitys vie yhtä paljon aikaa. Onhan se lämpö pakattava sinne vuolukiviuuniinkin, ei se sinne itse kävele, ei ainakaan puun muodossa. Puulämmityksen "rasittavuuteen" vaikuttaa miten kaukana liiteri sattuu olemaan. Ja kuka ne klapit sieltä uunin viereen hakee.
Mitenkähän tuo takkauuni toimisi kun rakennetaan kuori, mutta ilman villaa rungon ja kuoren välissä, ilmaväliä sen verran reilusti että sopii runko laajenemaan. Massa ainakin lisääntyisi kohtalaisesti, tiedä häntä kestäisikö kuori halkeilematta minkälaista lämmitystä?
Tekemisessä on hankaluutensa. Laastia putoaa väkisin väliin ja muutaman millin lämpölaajeneminen sisärakenteessa rikkoo ulkopinnan. Villaa vasten voi laastia olla.
Ajattelin ilmaraoksi n. 10mm. Sen pitäisi riittää lämpölaajenemista varten. Eiköhän se jo hiukan tasoittaisi uunin pintalämpötilaa? Ja se kuori kuitenkin lisäis kokonaismassaa.
Puu käyttää ilmaa 8kuutiota/kg palaessaan. On tärkeää, että tulisijalle on rakennettu oma korvausilmatulo. Jos puuta polttaa esim. sähkölämmityksen lisänä, eikä korvausilmaputki tule uunin viereen, niin silloin palamisilmana käytetään sitä sähköllä/tms lämmitettyä ilmaa.