Lueskelin tässä kaikkia vieestejä ja tuntuu että teidän kaikkien vauvat iltaisin vain laitetaan sänkyyn ja ne nukahtavat..? Vau. Ihan totta, miten sen teette?
Meillä on nyt 3,5 kk:n ikäinen poika ja hän tahtoo sylkkyyn nukahtaa, usein pitää vielä kävellä samalla (onneksi meillä on kantoliina!!) tai sitten sammahtaa rinnalle.
Parina yönä koitettiin vaan laittaa sänkyynsä ja istua vieressä ja silitellä ja kyllähän se sinne LOPULTA nukahti, mutta ei ilman raastavaa itkua ja parkua. Iskän ja äidin sydämet särkyivät eikä enää raatsittu niin tehdä.
Jossain vaiheessa vauvaa piti heijata ihan kauheasti että se sai unta, onneksi sitä ei enää tarvi tehä.
Mannerheimin lstensuojeluliiton sivuilla sanotaan että vauva pitäisi aina ottasa syliin ja rauhoitella jos se itkee, oli sitten kyse nukkumaanmenosta tai muusta, jottei toinen tunne itseään hyljätyksi, mutta sittenhän se nukahtaa syliin, eiks nii? Meijän poika ainakin huutaa kahta kauheammin jos sen eka ottaa syliin, rauhottaa, ja sitten laittaakin takas sinne sänkyyn...
Mut aah, miten ihanaa se ois vaan laittaa vaavi sänkyynsä ja odotella että se nukahtais. Niinkö helppoa se voi olla??
Apuja toivon, olis iltaisin nimittäin muutakin puuhaa kuin kanniskella toista ympäri ämpäri.
PS: kuinka nopeasti vauvanne sinne sänkyyn sitten nukahtaa? Ja laitatteko aina samaan kellonaikaan vai tarkkailetteko milloin vauva esim. hieroo silmiään/muuten viestii väsymystään?
PS2: Ja juu, tuttia ollan kyllä kokeiltu, se auttaa joskus... vähän....
Meillä on nyt 3,5 kk:n ikäinen poika ja hän tahtoo sylkkyyn nukahtaa, usein pitää vielä kävellä samalla (onneksi meillä on kantoliina!!) tai sitten sammahtaa rinnalle.
Parina yönä koitettiin vaan laittaa sänkyynsä ja istua vieressä ja silitellä ja kyllähän se sinne LOPULTA nukahti, mutta ei ilman raastavaa itkua ja parkua. Iskän ja äidin sydämet särkyivät eikä enää raatsittu niin tehdä.
Jossain vaiheessa vauvaa piti heijata ihan kauheasti että se sai unta, onneksi sitä ei enää tarvi tehä.
Mannerheimin lstensuojeluliiton sivuilla sanotaan että vauva pitäisi aina ottasa syliin ja rauhoitella jos se itkee, oli sitten kyse nukkumaanmenosta tai muusta, jottei toinen tunne itseään hyljätyksi, mutta sittenhän se nukahtaa syliin, eiks nii? Meijän poika ainakin huutaa kahta kauheammin jos sen eka ottaa syliin, rauhottaa, ja sitten laittaakin takas sinne sänkyyn...
Mut aah, miten ihanaa se ois vaan laittaa vaavi sänkyynsä ja odotella että se nukahtais. Niinkö helppoa se voi olla??
Apuja toivon, olis iltaisin nimittäin muutakin puuhaa kuin kanniskella toista ympäri ämpäri.
PS: kuinka nopeasti vauvanne sinne sänkyyn sitten nukahtaa? Ja laitatteko aina samaan kellonaikaan vai tarkkailetteko milloin vauva esim. hieroo silmiään/muuten viestii väsymystään?
PS2: Ja juu, tuttia ollan kyllä kokeiltu, se auttaa joskus... vähän....
Vastaukset 31
Vanhimmat
Lyön nuijalla päähän. Nuijanukutus se vaha ja paras tapa. =)
Meillä on vajaa 3kk tytteli ja ihan sama systeemi kuin teillä :)
Minäkin odotan mielenkiinnolla, mitä järkeviä kommentteja sinun viestiisi tulee. Meillä tavataan nukahtaa tissille, eikä tasan iltasella mihinkään muuhun. Sitten kun yrittää siirtää omaan sänkyyn, niin hip hei, joku unen vei :)
Meillä kyllä neidillä on oma huone ja oma sänky, jossa ihan heti sairaalasta tulon jälkeen on nukuttu, mutta nyt ei enää nukahdakaan samalla tavalla syliin kuin "ihan vauvana", jolloin vain pystyi laskemaan sänkyynsä ja sillä saletti.
Päivällä nukahtaa kyllä ihan mihin sattuu, eikä hereillä pidä villit hevosetkaan, mutta annapas kun kello tulee 17 niin nukkumiset katoaa. Sitten sitä pyöritään usein kolmeen ja silleen ennenkuin mami nukahtaa tissille ensin ja vauva sitten perässä....
Huh hui, viikkoon en ole omassa sängyssä nukkunu ja olis jo ikävä selällään tai vatsallaan nukkumistakin :))
kun on kyse vielä noin pienestä.Tuossa vuoden korvilla on hyvä aika ruveta sitten pohtimaan näitä asioita.
Ei meilläkään ole kukaan kolmesta lapsesta kovinkaan paljon alle vuoden vanhana yksin nukahtanut.
Ja ihaninta minusta on ollutkin se nukkuvan lapsen tuhina vieressä.
Meillä vauvan sänky on ollut ihan oman sängyn vieressä ilman kaidetta niin on ollut helppo kipata sinne(jos on onnistunut)
tai sitten mies on nukkunut siskon pedillä ja minä ja vauva herroiksi isossa sängyssä.
Itse en ole stressanut tätä nukuttamista vaan tehnyt jokaisen haluamalla tavalla.
Meillä on makkarissa myös telkkari joten olen halutessani voinut katsoa sitä nukuttaessa.
Kyllä se aika tulee kun kaipaa niitä tuhisijoita viereen.
Mutta tämä tyyli ei nyt mene niiden kasvatusoppaiden mukaan joten jokainen tekee tyylillään.
Ja kaikki kyllä kaksivuotiaaksi mennessä on nukkuneet omassa sängyssä.
Ihan totta puhut. Olipa kiva lukea sun viestiä. Viime yönä nukuttiin hyvällä omalla tunnolla tissillä ja tosi hyvin nukuttiinkin leveästi isin ja äidin sängyssä (ja isi evakossa vauvan huoneessa ;))
Kyllä ne todellisuudessa niin vähän aikaa ovat pikkuvauvoja, että pitää siitä nauttia ja stressata sitten myöhemmin jos stressaa :)) Johan noita jaksetaan liki vuosi odottaakin, niin mikäs hoppu tässä todellakaan on saada näitä isoiksi ja itsenäisiksi. Vauvana pitää saada olla niin kauan kuin vauvaikää piisaa!
ei oo heränny 1kk asti yöllä ja silloin opetettii et kun on iltamaidon/vellin syöny nii laitetaa vaan nukkumaa sinne..aluksi vähän oli itkua mutta ajan mittaa nukahti ja siintä lähtie ei oo ollu mitää ongelmia nukkumaan menossa.ei olla ikinä silitetty ennen nukahtamista...nyt tyttö vuoden eikä vieläkään mitään ongelmia iltaisin,nukkuu kyl vaa yhet päikkärit 10.30-12.00 ja menee nukkumaa iltaisn 19.30.pienestä pitäen samat ajat on ollu..ja nukahtaa melkein heti sänkyyn..samaan kellonaikaa kannattaa laittaa nukkumaa nii tottuu siihen ja on sit myöhemmin helpompi nukahtaa.
Vauvoissa on kyllä eroja. Muistan, että poikaa kyllä jouduttiin heijaamaan sylissä paljonkin, ei rauhoittunut millään. Tämä 4kk tytär on sitten ollut rauhallisempi. Lastenlääkäri nauroi minulle, että ero on myös vanhemmissa: toisen kanssa ollaan rauhallisempia ja varmempia, ja se on varmasti myös totta. Pidimme esikoiselle ns. unikoulun 6kk:n iässä (se on jokin suositus) mutta tälle toiselle päätettiin tehdä jo 4kk iässä, kun neuvolakin antoi siihen luvan. Aloin antamaan iltavelliä, joka minusta vei ne yösyönnit pois. Mutta sitten jouduin nostamaan tuttia kokoajan, enkä edelleenkään saanut nukuttua. Siispä unikouluilemaan. Kaksi vuorokautta vauva huusi aina noin tunnin ennekuin nukahti illalla tai päiväunille. Sitten ihan ihme: nukahtaa rauhallisesti muutamalla vedolla (vauvansängyssä pyörät); nukkui viimeyönää putkeen 12h. Tuohon se tänäiltanakin nyt sitten nukahti. Olen ymmärtänyt, että rinnalle nukahtaminen, niin suloista kuin se onkin, ei ole ihan suositeltavaa, koska sitten vauva ei osaa nukahtaa muuten. Minulle ainakin suositeltiin, että vauva pitäisi herättää iltasyötön ja sänkynlaiton välissä.
Vauvasi ei siis ole mikään outo tapaus vaan IHAN normaali. Mutta juttele neuvolassa asiasta, että milloin unikoulun voisi tehdä.
...kyllä tämä vaan toimi: kaksi vuorokautta siis kurjalla itkulla nukkumaan, nyt , hetkinen, viides ilta ja vellin jälkeen katsoin, että on hereillä kun laitoin sänkyyn ja tänään enää 5 sängynvetoa edestakaisin, ja siinä hän nyt nukkuu, siis ilman tuttia.
Ja hei, mies lukee iltasatua tuolla 4v. pojallemme, minä lähdenkin laittamaan jääkaapista herkkuja ja sukellan sitten mieheni kainaloon. Siis kello on kahdeksan! Kun vauvakin nukkuu koko yön, voin valvoa mieheni kanssa hyvin tuonne 22-23 asti, ajatelkaa kuinka paljon yhteistä aikaa! Rauha taloon ja kaikilla on hyvä olla!
Okei täsmennän vielä, kun tuolla joku kommentoi unikoulua: toki rauhoitimme vauvan aina välillä, annoimme itkeä pari minuuttia kerrallaan. Tarkoitin, että siinä koko touhussa saattoi mennä tunnin-pari, ennenkuin vauva nukahti. Siis tehtiin ensin kaikki iltatoimet (vauva hereillä ainakin kolme tuntia jumpannut lattialla ja istunut paljon sylissa, sitten parhaimmillaan kylpy, kuivat vaipat, pyjama, velliä 2,5dl). Jos ja kun nukahtaa vellipulloon, herätellään varovasti ja lempeästi ja sitten kahdeksan aikaan sänkyyn varsin tiukkaan myttyyn. Sitten vuorotelleen itkua, rauhoittumista kunnes nukahtaa.
Okei, tänä iltana piti kerran nostaa syliin rauhoittumaan, sitten laskin 32 vetoa edestakaisin tuolla sängyllä. Mutta hei, klo oli 20.30 kun alkoi tuhista.
Jokainen tietenkin tekee niinkuin haluaa; nauttikoot vauvastaan läpiyön jos haluaa ja jaksaa. Minä en osaa nukkua vauvan vierellä. Kun saan nukkua kunnon yöunet, jaksan puuhata ja peuhata lasten kanssa (vanhempi poika 4v, kotona ei päiväkodissa), olen iloinen, onnellinen ja reipas. Ja muutenkin, kyllä minä nautin myös miehestäni, on se kiva kun lapset nukkuu ja....;-)
Meillä tytölle 4kk on annettu vain n.80 ml velliä iltaisin, mutta hän herääkin siinä kolmen aikoihin ja kuudelta uudestaan juomaan tissiä.. Taidapa minäkin kokeilla nostaa määrää.
Muuten nukahtaa tyttö itse omaan sänkyynsä. Siinä mielessä "helppo" tapaus.
Nyt kyllä munkin mielestä huolehdit asiasta liian aikaisin. Kirjoissa ja lehdissä jne. aletaan sänkyyn nukuttamisesta puhua vasta puolen vuoden jälkeen. Jos lapsi nätisti sänkyyn nukahtaa ei siitä haittaa ole, mutta pienempää vauvaa ei saisi ruveta huudattamaan tai "kouluttamaan". Jotkut tahot ovat sitäkin mieltä että alle vuoden ikäistä ei saisi unikouluttaa.
Sitä paitsi aiemmin tehdystä nukuttamisesta ei välttämättä ole hyötyä loppuiäksi. Meillä tyttö nukkui tosi hyvin vähän alle puolivuotiaaksi. Nukahti itsekseen sänkyynkin ilman huutoa, mutta sitten yhtäkkiä puolivuotiaana alkoi huutaminen. Nyt 7kk ja pitää tutittaa useita kertoja yössä ja tissittääkkin kerran (aina tasan kahdelta, hassua).
Älä huoli nyt liikoja ja yritä nauttia sylittelystä sillä nyt et vielä voi "opettaa" vauvaa huonoille tavoille. Sitä kannattaa miettiä vasta 6-12kk ikäisenä sitten.
samaa mieltä!Tuo ikä on vielä kuitenkin sitä perusturvallisuuden muodostumisen aikaa, mitkään "huudattamiset" ei ole tuossa iässä hyväksi.
Juu, kyllä toi sun kuvauksesi sopi aivan meidän poikaan ja hän täytti juuri 10kk. Eli illalla nukahdetaan joko tissille tai sitten sylissä tai keinutuolissa heijaamiseen. Yleensä nukutus aloitetaan siinä jonkinverran vaille yhdeksän ja unessa poika on yhdeksän-puoli kymmenen aikoihin. Nyt kun on alkanut ihan erillä lailla tulla omaa tahtoa saattaa nukuttamiset olla aika itkuisiakin kun esim. sylissä ollessa pitää venkoilla vastaan. Ja kun painoa on reilut kymmenen kiloa niin kyllähän tämä ihan habaharjoittelusta käy :) No, vauva on kuitenkin niin kovin pienen hetken oikein tosissaan vauva, eli ei me sitten olla osattu kauheesti "kärsiä" näistä nukutushommeleista. Eiköhän ajan kanssa nukahtaminenkin muutu helpommaksi. Toki olisi käsittämättömän helppoa vaan laskea lapsi sänkyyn nukahtamaan, vaan eipähän ole minun tuttavapiirissäni ainuttakaan em. kaltaista vauvaa. Jos ei muuta, niin jonkinmoista vinkunaa ja vehtaamista on ainakin ja osalla nukahtamiset on aivan totaalista tappelua; katsonkin meidän päässeen suht helpolla.
Ehkä nukahtaminen omaan sänkyyn alkaisi erillä lailla sujua, mikäli kestäisi kuunnella pari iltaa sitä itkukonserttia. Tiedän joidenkin näin tehneenkin. Vaan meidän perheessä tiedän poikamme jo tähän ikään päästyään luottavan siihen, että saa elää onnellisen vauvan elämää. Auta armias sitä loukkaantumista, jos jättäisin hänet yksinään poraamaan. Rikkoisin "sanatonta sopimusta". Ehkä tuo kuulostaa hassulta, vaan niin se on.
Voimia ja jaksamista nukutuspuuhiin. Ennen kuin huomataankaan pikku veijarit pärjäilee omillaan.
hei!
meillä poika 6kk, jota saan kantaa tuntitolkulla ennenkuin nukahtaa... välillä rintarepussa, välillä sylissä... valvoo tosi myöhään... meinaa usko loppua kun illat ja alkuyöt on yhtä nukuttamista... en tiedä miten tässä kannattaisi toimia... kun saan pojan viimein sänkyyn, sitten kyllä nukkuu hienosti, kerran syö vielä yöllä, mutta nukkuu n.10-11 tuntia yössä... päiväunet menee helposti, nukahtaa nopeasti vaunuihin... olen yrittänyt joskus yöunillekkin vaunuissa nukuttaa, mutta ei ole onnistunut... eilen sain nukahtamaan viimein niin, että istuin vain sohvalla, pidin sylissä ja silitin... poika nukahti lopulta itkuunsa... mutta minusta se tuntui pahalta... olisiko kellään samanlaisia kokemuksia, tai vinkkejä, miten toimia??
Meidän lapsella on pinnasänky. Hän nukkui kuitenkin kopassaan yöt. Jouduin työntämään vaunuja kynnyksen yli, jotta hän nukahti. Kun hän oli noin 6kk ikäinen alotin nukuttamaan häntä vieressäni. Eli laitoin hänet meidän sänkyyn ja menin itse viereen. Odotin kunnes hän nukahti ja sitten menin touhuamaan omia juttujani. Tosin nyt hän ei meinaa nukkua enää omassa pinnasängyssä. Hän herää jos alkaa nukkuessa siirtelemään toiseen sänkyyn.
poikaa laitettaan aina nukkumaan kello 21.00. Tietenkin hän syö ensin ja sitten vaan sammutettaan valot ja laitettaan soittorasi soimaan, se soi itse noin 15 min. hän herää syömään noin 3 yöllä, sitten taas rasi soimaan ja poikaa nukahtaa ja nukku aamuun 7.
Alussa oli vaikea opetella rytmiin, meni noin yli viikon, kun tottui, mutta neuvolasta sanotiin, että näin olisi hyvä totutella, että aina samaat tapaat käyttö, niin vauvaa oppii. Esikoista me kanssa sylittettiin paljoon ja nukahti sylissä ja vieressä. Alkoi vasta yli 2v nukku omassa sänkyssä.
on nyt muutamana iltana kokeiltu tätä keinoa. Iltahommien jälkeen laitetaan unimyssyn kanssa sänkyyn ja soittorasia soimaan. Aikansa äheltää ja sählää kunnes nukahtaa. Kuten sanoin ollaan vasta kokeiluasteella, enkä tiedä kauanko toimii, mutta nyt näyttäis toimivan.
Meillä kans aikaisemmin nukahdettiin syliin ja siitä siirrettiin sänkyyn. Mutta sit se alko olla sellasta sähläämistä ja itkua sylissäkin, että yks ilta ajattelin vain kokeilla ja kas kummaa jätkähän nukahti sinne.
Meitin napero syö illalla puuron istuu hetken potalla jolloin pestään hampaat ja sitten hyvän yön toivotukset ja omaan sänkyyn nukkumaan.
Ollaan oltu sitä onnellisia että laitokselta tultuamme nukahtanut aina omaan sänkyyn iltaisin ilman turhia ohjelmanumeroita. Vauva nyt 9kk ja 2vk. Tsemppiä ja jaksamisia huonostinukahtavien vauvojen vanhemmille.
Meillä on kohta 5kk poika ja nukkuminen on ollut suurimpia pohteita pojan syntymästä lähtien.
Iltaunille nukahtaminen on tapahtunut syntymästä lähtien siten, että pojalle annetaan pullosta iltamaitoa ja on siitä nukahtanut syliin. Nukahtanut poika kipattiin alkuun vaunuihin nukkumaan, noin kuukauden iässä kehtoon ja nyt pinnasänkyyn. Tähän järjestelyyn olemme olleet ihan tyytyväisiä kaikki.
Viime aikoina pullolle nukahtaminen on joinain iltoina tökkinyt, ja olenkin vaihtelevalla menestyksellä nukuttanut pojan sänkyyn. Se periaate minulla on ollut, että kun sänkyyn pojan lasken, en häntä sieltä ylös nosta ennen klo 3:n yöimetystä. Nukahtaminen sänkyyn on aikamoista venkoilua. Poika yrittää kääntyä mahalleen ja välillä katselee minua selältään. Aina käännän hänet uudelleen kyljelleen ja laitan tutin suuhun. Välillä vaihdan kylkeä. Jos poika on kovin pirteä, annan hänen omikseen meuhata jonkin aikaa, kunnes menen taas kääntämään kyljelleen ja suukottelen vähän aikaa otsalle ja silittelen päätä. Ennen pitkää hän on nukahtanut.
Sen olen huomannut, että poika nukkuu rauhallisemmin niinä öinä, kun hän on nukahtanut pullolle syliin. Eli meillä ei ainakaan tässä vaiheessa päde se periaate, että lapsi nukkuu rauhallisemmin, jos on nukahtanutkin omaan sänkyyn.
Päiväunista sitten... Alkuun, kun mitään rytmiä ei ollut, poika nukahteli syliin, kantoliinaan, omaan sänkyyn ja ennen kaikkea vaunuhin. Joidenkin viikkojen kuluttua rytmiä alkoi muodostua ja poika nukkui kaikki päiväunensa vaunuissa. Ongelmana vain oli se, että vaunujen piti liikkua juuri tietyllä tavalla, että poika nukkui/pysyi unessa. Hän ei kestänyt olla ollenkaan vaunuissa valveilla (kun ei nähnyt ulos). Reitit piti suunnitella unien arvellun pituuden mukaan...
Nyt kehitystä on tapahtunut niin, että poika nukkuu kolmet päiväunet, joista ensimmäiset aamulla puoli tuntia. Nukahtaa tissille meidän parisänkyyn. Varsinaiset pidemmät päiväunensa hän nukkuu vaunuissa ulkona, mutta vaunujen ei tarvitse enää liikkua. (Halleluja! 2-3h täysin omaa aikaa!!!) Kolmannet unet on sama juttu kuin aamulla. Vaihtoehtona on tietysti myös aina vaunuissa ulkona nukkuminen kävelyllä.
Vaunuissa viihdytään nyt myös hereillä, kun selkänojaa on voinut hieman kohottaa ja ulos on voinut katsella. Tämä on hieno kehitysaskel.
Summa summarum... Pitkän selvitykseni tarkoitus oli ehkä itsellenikin selvittää, että kehitystä tapahtuu myös näissä uniasioissa. Vanhempien pitää olla aktiivisia ja kokeilla, josko vauva olisi valmis "uuteen vaiheeseen". En itse usko itkettämisiin. Olen yrittänyt luopua yösyöttämisistä (2kpl) yhtenäisempien yöunien toivossa, mutta tällä hetkellä tissin antamattomuuden seuraus on se, että tuttia saa olla jatkuvasti laittamassa suuhun.
Välivaiheet vaativat näköjään vähän enemmän energiaa, ja niihin ei kannata ryhtyä jos itse on väsynyt (paradoksaalista kyllä) tai vauva sairas.
Kohta aloitan iltapuurot ja yritän vähentää tutin käyttöä päiväsaikaan, jos se auttaisi tavoitteessani: yhtenäiset, pitkät, makeat yöunet... (Viime yönä heräsin tunnin välein ja klo 4-5 valvoin kokonaan. Tilannetta ei helpota vieressä kuorsaava mies.)
Tervehdys, meillä 7kk:n ikäinen poika ja aina olen laittanut yksin sänkyyn ja sinne nukahtaa n. 5 minuutin jälkeen. Päiväunet ja yöunet sujuvat hyvin näin! Kannattaa tehdä näin alusta asti, niin nukkumaanmeno on helpompaa.
Aina täytyy muistaa et lapset on erilaisia, mutta kaikkiin pätee mielestäni seuraavat rakkautta ja turvaa!
Niinpä heti kun laitokselta tulimme olen tehnyt päivärytmin jota on tarvinnut muutaman kerran päivittää lapsen kasvaessa. Mutta pähkinänkuoressa näin; AINA herätään samaan aikaan, ruokaillaan samaan aikaan, nukkumaan samaan aikaan jne. Kun poika oli vielä tissillä imetin aluksi kolmen tunnin välein päivisin, ei tarvinnut pojan pelätä ravinnon puolesta. Illalla tunti ennen nukkumaan menoa tv hiljemmalla valoja pois;rauhoitutaan. Sit iltavelli omassa sängyssä jätetään sinne ja 5min poika unessa. 5viikon ikäisenä loppuivat yösyötöt ja nukkui 14 tuntia yössä, päivällä 2tunnin unet. Nyt poika 10kk nukkuu aamupäivällä 1-2tuntia ja illalla edelleen iltavelli sänkyyn ja sinne jää nukkumaan, nukkuu 19-8. Meillä siis on pidetty päivärutiinista AINA kiinni ja hienosti on mennyt. Tästä rutiinista on mielestäni sekin hyöty et ei lapsen tarvi turhia itkeskellä koska äiti huolehtii aina ajallaan ruuan ja nukkumaan. Rauhassa voi leikkiä ja tutkia uusia asioita!
Hei,
Luin tuossa viestejä, joissa puhuttiin unikoulusta. Unikoulua ei missään nimessä suositella alle puolivuotiaalle. Alle puolivuotias hakee vielä itse rytmiään ja saa hakeakin. Yli puolivuotiaan rytmiä voidaan alkaa siirtämään, mikäli hän ei sitä vielä ole löytänyt.
Unikoulu ei perustu lapsen huudattamiseen, vaan totuttujen tapojen muuttamiseen. Ennen unikoulun alkua vanhemmat pitävät kirjaa syömisistä, nukkumisista, ulkoiluista jne. Lisäksi pitää varmistaa, ettei lapsella ole elimellistä vikaa tai sairautta. Mikäli näistä ei syytä valvomiseen löydy, voidaan harkita unikoulua.
Unikoulussa lapsen kanssa suoritetaan iltatoimet ja sen jälkeen peitellään sänkyyn nukkumaan. Hänet jätetään viideksi minuutiksi yksin ja käydään sen jälkeen rauhoittamassa uudelleen. Toisella kerralla voidaan pitää 10 minuutin väli ennen kuin mennään lapsen luo. 15 minuuttia on kuitenkin maksimi aika, jonka lapsen voidaan antaa itkeä. Sen jälkeen hän kokee jo turvattomuuden tunnetta. Eli kyseessä ei ole mikään tuntien huudattaminen.
Minä olen tyytyväinen, kun saan lapseni jollakin tavalla nukahtamaan. Joskus vilkkaan päivän jälkeen nukutan jopa 5 vuotiaankin viereen ja nostan sitten siitä omaan sänkyyn. En edes pidä tätä minään ongelmana. Suurempana ongelmana minä pidän sitä, jos lapsi ei nukahda riittävän ajoissa, että kerkeisi nukkua tarpeeksi yön aikana. (Tällaiset ongelmat ovat edessä sitten kun pitää viedä lasta hoitoon.)
on meidän tyttö oppinut sänkyyn nukahtamaan. Sitä se on ollut syntymästä asti. Illalla nostaa sänkyyn ja tutti suuhun uniharso silmille nii vartin sisällä on tyttö nukahtanut. Eikä se kitise, muutaman kerran ehkä haluaa tippuneen tutin suuhun. TIETENKIN yksilöllisiä eroja on eikä kaikki vauvat ole yhtä kilttejä. JOskus tuntuu että meillä on ihan erikoisen kiltti tyttö..
Vauvat eivät osaa olla kilttejä tai tuhmia, kyse on temperamenttieroista. Vauvat ovat temperamentiltaan erilaisia, kiltteydestä voi puhua vasta kun lapsi ymmärtää mikä on oikein ja väärin ja haluaa tehdä oikein = olla kiltti.
Minä nukutin lapseni suosiolla vaunuissa ensimmäiset kuukaudet. Sänky tuntui niin suurelta lapselle. Sinne sitten nukahti ilman mitään ohjelmanumeroa. Yöllä pari heilautusta jos heräsi, aina ei edes tarvinnut nousta ylös lainkaan itse. Sitten kun tuli aika siirtyä sänkyyn, laitoin vain sinne. vähän aikaa ihmetteli, mutta oppi nopeasti nukahtamaan itsekseen..
niin että alussa nukutin viereen tissi suussa, vieressä nukkui noin 3kk. Nukahti yleensä klo:2 aikaan yöllä kun vatsaa kipristeli, kanneltiin vauvaa mahallaa käsivarsien päällä ja sit sänkyy tissi suuhun, sitten vasta nukahti.
Siinä 3kk iässä vatsavaivat väheni ja samaa aikaan saatiin keinuva nojatuoli, vatsa kuitenkin vielä vaivasi joten nukutettiin klo.24 aikoihin tuttipullo suussa keinutellen ja kun olin varma että poika nukkui niin sikeää unta ettei varmasti herännyt siirsin omaan sänkyyn. siinä välillä istuttiin tuntikin. sitten huomasin kuinka onneksi vatsavaivat lakkasitvat melkein kokonaan niin siirsin omaan sänkyyn. Kun alkaa olla väsymisen merkkejä, hieroo silmiä ja kitisee. Se oli siinä 5-6kk ikäisenä, elikkäs nyt kun väsyy siinä klo:24 aikoihin tarpeeksi et edes kannattaa nukuttaa, niin vaihdetaa yövaippa ja yöpuku, laitan omaan sänkyy tuttipullo suuhun, siihen yleensä nukahtaa. Istun vieressä niin kauan että hän nuukkuu.
Pahimpana aikoina juoduin nukkumaan poika mahan päällä pää sydämen päällä että kuule sydämen lyönnit.
tähän asti ollaan nukuttu sitten yöt suht hyvin elikkäs poika on 7kk 1vk vanha la-su välisen ä yönnä heräsi kolme kertaa täysiä huutaen kun mahaan sattui, ruokavalio ei ollut yhtään muuttunut, viime yönnä heräsi kerran ja nyt tänään tähän asti kaksi kertaa, ekalla keralla riitti vaan tutti, mutta toisella keralla piti ottaa syliin ja keinua, pulautti ja pieras sitten rauhoittui taas. Ei kyllä toi nukkuminen oo kyl helppoa, ainakaan jos on herkkä vatsa ja löysä mahaportti!!
meillä 10 kk:n ikäinen tyttö ja ei meinaa nukahtaa kun syliin tai kainaloon. aluksi annoin nukahtaa syliin kun itse katselin esim telkkaria. mutta sitten se meni siihen että tyttö vaati päästä syliin joka ilta ja siihen nukahti. nyt olen YRITTÄNYT nukuttaa sänkyyn,mutta aika hermoja raastavaa hommaahan se on. neiti nousee pystyyn ja istumaan ja kontalleen ja vaikka mitä..kiukkuilu alkaa yleensä heti kun sänkyy vie.olen nyt kuitenkin pyrkinyt siihen että sänkyyn nukahtaisi. pidän yleensä käsistä ja jaloista kiinni että rauhottuu vähän ja nukahtaa. aina ei hermot kestä ja joskus "sorrun" nukuttamaan syliin tai kainaloon:) tämmöstähän tämä on:)
hei!
Meillä on 4 kk:n ikäinen poika ja ennen oli samanlaista kiikuttamista kuin teillä, mutta sitten hoksasin laittaa pojun kapaloon! osastolla meille sanottiin jo kun vauva oli 2 päivää ettei kapaloa tarvita (eivät edes suostuneet opettamaan meille miten se tehdään !! onneksi löytyi ohjeet yhdestä kirjasta). Nykyään ei laiteta enää varsinaista kapaloa vaan muutama tyyny tiukasti sivulle ja peitto napakasti päälle ja tutti suuhun. Useimmiten (edellyttää että masu on täys ja väsyttää jo) siihen myttyyn se nukahtaa. Joskus istun vieressä lukemassa kirjaa tai soittelemassa viulua jotta vauva näkee mut ja tuntee olonsa turvalliseksi, mutta yhä useammin vauva onkin vaikka vessassakäyntini aikana nukahtanut yksikseen.
Ei (vielä?) ihan sataprosenttinen keino, mutta eipä tunnu enää siltä joka päivä että selkäranka napsahtaa poikki jatkuvasta kiikuttamisesta =)
Huom: jos tätä koitat, muista käydä välillä tarkkailemassa etteivät tyynyt vaan ole niin että vauva päätään kääntäessä tukahtuu niihin ja kun vauva sitten mahdollisesti nukahtaa, ota tyynyt varovasti pois.
Erona vastasyntyneen kapaloon luulen olevan että kapalosta ei kannata tehdä ihan niin tiukkaa jotrtei vauva hermostu, mutta sen verran tukeva että vauvan liikkeet pienenevät tilan puutteessa ja vauva väkisinkin rauhoittuu!
Kapalonhan voi pitää myös sylissä jos kovia itkuja tulee
Vielä pari sanaa, äsköinen lopetus tuli kiireellä kun ovikello soi.
Eli syliin vaan kapalossa ja muutamia heilautuksia sivusuunnassa jos itkeskelee (siis yhtään =)) niin yleensä viimeistään siihen nukahtaa.
Jos ei nukahda, hetkeksi pois kapalosta ja hetken päästä takasin ja homma uudestaan!
Onnea.
Vielä unohtui: Laita vauvalle vähän kevyemmät vaatteet ennen nukuttamista, ettei kapalossa tule kuuma!
Meilläkin auttaa kapalointi, muista vaan että kapalossa kädet tulisivat rinnalle jotta vauva voi koskettaa kasvojaan jos haluaa!