mies. Uskallan jo epäillä, niin ohitat minut kaikella tavalla sujuvasti. Minä tyhmä kärvistelen tunteineni ja odottelen ihmettä. Yhtä hyvin sitä, että tunteet lakkaa olemasta, kuin sitä, että huomaisit, huomioisit minut. Itsenäni, sellaisena kuin olen. Yritän joka päivä tarttua elämään uudestaan ja jättää sinut mielestäni, aivan tosissani. Hallitsen monta asiaa, tätä tunnetta en ollenkaan. En pidä siitä että olen armoillasi, tunnen hetkellisesti toisinaan vihaa ja kaunaa sinua kohtaan. En minä ole tätä pyytänyt, kaikki tapahtui niin salakavalasti. Vietimme yhdessä paljon aikaa, olit alussa enemmän ihastunut, kuin minä. Kun sait minun tunteeni heräämään, käänsit selkäsi ja lähdit pois. Unohdit kaiken, mitä olit minulle puhunut ja lupaillutkin. Korkeammalle tahollekin olen lähettänyt jo armonanomuksen, mutta kuuleko kukaan kun yksin öisin rukoilen ja nyyhkytän itseni uneen?
Onko minua olemassa edes sinulle,
Tänäänkin_tätä
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
BLABLABLAABLAABLA.
Mies ei tuollaisia kuvioita yleensä huomaa. Väännä rautalangasta sille.
Täysin totta. Mies oli ihastunut, ei saanut vastakaikua. Nyt kun saa niin ei hoksaa sitä. Väännä rautalangasta.
Ymmärrän aloittajaa, mutta jos miehelle pitää kaiken vääntää rautalangasta, niin siinähän se elämä meneekin sujuvasti rautalankakasoja pyörittäessä. Nämä tunneasiat ovat vain niin monimutkaisia, koska niitä ei pysty järjellä hallitsemaan, voi tietysti yrittää vaikuttaa omiin asenteisiin, mutta aika usein ne jäävät vain yrityksen tasolle, niin se vaan menee. Ainoa asia, joka minua itseäni vähän auttaa näissä tunneasioissa on usko tarkoitukseen ja kohtaloon, joka ei tietenkään tarkoita sitä, että itse ei tekisi asioiden eteen mitään, päinvastoin. Mutta paha se on väkisinkään vääntää. On nää niin vaikeita asioita.
Lisään vielä, että yksi iso askel olisi päästä pois ikävä palstalta. Totta kai tämä palsta toimii myös vertaistukena, mutta toisaalta, se voi saada ikävän myös vain yltymään. Kaksiteräinen miekka, sanoisin.
Mikä sua täällä pitää pinteessä tai muutenkaan lukemassa toistaitoisten kirjotuksia:) Tuskin täällä mitään AITOA vertaistukea kukaan saa, kunhan vaan heittäytyy ja sekoilee jos ei ole muuta tekemistä!
Se on perjantai ja viikonloppu alkamassa ihanaa miekkailua sinullekin.
Mieskö jätti sut?
Vai toisinpäin?