Onko huviveneilijöiden lähettävästä AISista suurille laivoille enemmän haittaa kuin hyötyä? Kaikenlaista juttua kuulee, että AISit suodatetaan pois, mutta luulisi, että kauppalaivojen nykyvehkeet pystyvät poimimaan vain "uhkaavat kohteet".
Arkijärjellä luulisi, että kukaan ihminen komentosillalla ei tahdo ajaa ehdoin tahdoin huviveneen päälle, jolloin jokainen vehje, joka auttaa havaitsemaan liikennetilannetta on eduksi, mutta tietenkin liika informaatio on liikaa, mutta eivätkö nykyjärjestelmät ole niin kehittyneitä, että informaatiota pystyy järkevästi suodattamaan?
Entä jos hankkii lähettävän häkkyrän, niin saako siitä kytkettyä lähetyksen pois?
Totean sitten tähän loppuun, että minä en ymmärrä AISista mitään. Kuulin koko laitteesta vasta pari vuotta sitten, mutta nyt kun on tullut lisää purjehduskokemusta, tekisi mieli laajentaa reviiriä ja samalla on tullut tämä AISin hankintakin mieleen.
Arkijärjellä luulisi, että kukaan ihminen komentosillalla ei tahdo ajaa ehdoin tahdoin huviveneen päälle, jolloin jokainen vehje, joka auttaa havaitsemaan liikennetilannetta on eduksi, mutta tietenkin liika informaatio on liikaa, mutta eivätkö nykyjärjestelmät ole niin kehittyneitä, että informaatiota pystyy järkevästi suodattamaan?
Entä jos hankkii lähettävän häkkyrän, niin saako siitä kytkettyä lähetyksen pois?
Totean sitten tähän loppuun, että minä en ymmärrä AISista mitään. Kuulin koko laitteesta vasta pari vuotta sitten, mutta nyt kun on tullut lisää purjehduskokemusta, tekisi mieli laajentaa reviiriä ja samalla on tullut tämä AISin hankintakin mieleen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kyllähän se hyvä värkki on kauppamerenkulun näkökulmasta ajateltunakin. Tosin itse olen tyytynyt vaan vastaanottavaan ettei tule isovelivalvoo fiilistä ;-) Vastaanottavia saa 200ekeen ja riippuen plotteri merkistä ovat ihan plug &play toimisia.
Minusta lähettävä AIS huviveneessä on yksinkertaisesti hyödytön. Saaristoväylillä voi kauniina kesäpäivänä olla kymmeniä veneitä näköpiirissä ja jos niistä muutamallakin on lähettävä AIS, niin plotterin ruutu on täynnä täysin tarpeettomia ilmoituksia. Huviveneet pystyvät kyllä toisiaan väistelemään ilman moista härpäkettä ja sitä paitsi niiden kyky nopeisin kurssimuutoksiin vähentää AIS-informaation hyödyllisyyttä itsessään.
Mitä tulee tilanteisiin huvivene vs. kauppalaiva, niin minä asennoidun niin, että on ensisijaisesti minun asiani huviveneilijänä välttää allejääminen ja siinä vastaanottava AIS on hyödyksi.
Minulla ei kylläkään plotterin ruutu täyty edes kilpailun starttilinjalla, jossa on kymmeniä lähettävän AISin veneitä aivan lähiympäristössä. Tietenkin me väistämme ensisijaisesti laivoja, ei siinä ole mitään epäselvää. Mutta sopii ajatella myös mielenrauhaa siellä brygalla, kun näkevät kerralla, kuka menee, missä menee, miten menee, minne menee ja kehen voi ottaa yhteyttä, jos kerrottavaa on.
AIS-B -lähetysten suodattaminen pois on vanhaa legendaa. Joskus järjestelmän alkuaikoina oli sellaisiakin laitteita käytössä, jotka eivät osanneet vastaanottaa AI-B -lähetettä. Varsin epätodennäköistä, että sellaista enää kohtaa. Ja kuten yllä todettu, veneet kuitenkin ovat ensisijaisia väistäjiä laivoihin nähden.
Ja aloittajalle tiedoksi, kyllä lähetyksen voi laittaa pois päältä nappia painamalla.
"näkevät kerralla, kuka menee, missä menee, miten menee, minne menee ja kehen voi ottaa yhteyttä, jos kerrottavaa on."
Mutta kun eihän tuo pidä paikkaansa! Kuten jo aiemmin kirjoitin: huviveneiden kurssinmuutokset ovat niin nopeita ja kauppalaivojen kannalta arvaamattomia, että johtopäätösten teko AIS-datasta olisi suoranaista typeryyttä. Eli sen ehkä näkee "kuka menee", jos nyt sitten lähete on kunnolla koodattu, mutta "missä/miten/minne" voivat muuttua aivan äkillisesti ja vieläpä useaan kertaan lyhyessäkin ajassa. "Kehen voi ottaa" yhteyttä, tämäkin vain, jos a) lähete on kunnolla koodattu JA lähettäjällä on esim. VHF (toki luulen, että useimmilla lähettävän AIS:n hankkijoilla sekin on, härpäkehifistelijöitä kun pakkaavat olemaan, mutta onko se sitten päällä, on sekin toinen juttu; teknistä syytä ei ole olemassa siihen, että molemmat laitteet olisivat olemassa).
Eli en todellakaan hevillä usko, että kauppalaivan brygalla huviveneiden AIS-lähetteet juuri mielenrauhaa lisäävät.
Puhutko nyt vetouistelijan suulla vai millä? On suorastaan harvinaista että veneet kääntyilisivät sinne tänne. Väylällä ne etenevät väylän suuntaan, avomerellä, jossa enin osa kohtaamisista sattuu, vielä johdonmukaisemmin. Jopa luovivan purjeveneen erottaa heti siitä, että se etenee viistosti kohti väylän reunaa ja varmasti kääntyy ennen matalaan tuloaan. Eli vaikka veneellä on mahdollista muuttaa nopeastikin suuntaa, niin ei huvikseen koskaan tehdä. Joka tapauksessa väylän risteyksen tai mutkan takanakin olevasta veneestä saadaan varoitus etukäteen. Ja jos vene näkyy AISilla, on enemmän kuin odotettavaa, että myös vene on nähnyt laivan.
Teknisesti ehkä on mahdollista, että aluksessa on lähettävä AIS, mutta ei VHF:ää. Jo lupateknisesti katsoen MMSI-numeroineen sellaista yhdistelmää tuskin on. Tekniikka vaatii myös VHF-antennin, joten entistä varmempaa on, että molemmat löytyvät.
Jos 10-14 olettaa jotain laivojen päällystöjen mielenliikkeistä, se ei kerro niiden todellisuudesta mitään. Tähän mennessä kaikki ammattipuolelta tulleet kommentit rohkaisevat näkyvyyden lisäämiseen myös AISilla.
"On suorastaan harvinaista että veneet kääntyilisivät sinne tänne. "
Tuon kommentin perusteella on pakko arvioida, ettet veneile tai muutenkaan juuri merellä liiku.
Kauppalivojen navigointielektroniikalla pystyy valitsemaan hyvin vapaasti mitä kohteita näytetään. B-ais voidaan kytkeä näkyväksi tai näkymättömäksi. On mahdollista kytkeä pois kaikki AIS-kohteetkin tai valikoida niistä vain liikkuvat kohteet ja jättää pois poijut ym.
Entistä varmemmin taidat itse olla vetouistelija. Meren rannalla olen syntynyt ja merellä ikäni liikkunut. Nykyään kahden veneen omistaja ja liikkunut useammalla maailman meristä veneellä. Sellaisissa paikoissa, missä ei laivoja tai edes isoja veneitä liiku, voivat ne pienet veneet säntäilläkin sinne tänne. Ne eivät kuitenkaan tähän keskusteluun kuulu.
Sitten on todettava, että olet ilmeisesti sokea. Mitään et ainakaan tiedä huviveneiden liikkumisesta. Aivan sama, mitä yrität täällä valehdella.
Ehkei sittenkään vetouistelija, pikemminkin jetillä pörrääjä.
Höpö höpö
Kiva argunmentointi.
"Ja aloittajalle tiedoksi, kyllä lähetyksen voi laittaa pois päältä nappia painamalla."
OK, tämä on hyvä tietää. Pystyypähän halutessaan vähentämään hälyn määrää ja korvaamaan sen aktiivisella tähystämisellä.
Ajattelin vain, että jos laitteen ostaa, niin samalla voisi ostaa sellaisen, jossa on isoimpia vesiä ajatellen hyödyllisiä ominaisuuksia. Vai onko jotain syytä suosia aktiivista tutkaheijastinta AISin sijaan?
Olen netin kautta AISiin tutustunut ja siitä mielipiteitä lukenut. On ollut vaikea käsittää AISiin kielteisesti suhtautuvien määrää. Monet vetoavat tutkaan, mutta eikö tutkakuva ole paljon vaikeammin tulkittava ja epävarmempi kaikkine heijastuksineen kuin AIS?
Kun laivan kapteeni katsoo horisonttihin ja laitteisiinsa, niin tihrustaako hän mieluummin tutkaa kuin informaation selvemmin esittävää ruutua?
Kyllä minä ainakin tykkään nähdä kaikki muut kelluvat kohteet AISista.
Vaikka suuriman osan aikaa tuleekin toljotettua tutkaa, niin siellä ne AIS maalit näkyvät yhtä lailla eivätkä missään vaiheessa häiritse.
Varsinkin pimeässä veneiden kulkuvaloja ei tietyissä olosuhteissa meinaa erottaa, mutta jos kohteella on AIS niin tilanne muuttuu ja kohde erottuu kivistä, viitoista, yms heti. Purkkarin vihreä / kaupungin valot taustalla on usein vaikea erottaa.
Avomerellä visuaalinen tähystys saattaa herpaantua ulos, mutta AIS maalit osuvat kartalta tai tutkasta helposti silmään ja visuaalinen löytyminen helpottuu.
Ehdottoman hyvä kapine transponderi ja vaikka olisi vain vastaanotin, siihen hälytys päälle avomerellä niin voi laittaa kahvipannun liedelle rauhassa porisemaan.
Laivan tutkat on aikalailla eri asia, kuin pienissä veneissä oleva tutka johtuen avoantennin leveydestä, leveys taas tuo erottelu kykyä. Laivan tärkein yksittäinen navigointilaite hyrräkompassin jälkeen on tutka josta seurataan muuta liikennettä / käytetään navigointiin!
Tapaus Arctic Sea.
Usein näkee että laitetta ei osata käyttää.
Välillä tulee moottorivene vastaan ja ais näyttää että on ankkurissa.
Tällöin tapaan lähettää viestin "ankkurinne rekaa pahasti" joskus vauhtia 20 solmua.
Toiset kulkevat perä edellä tai kylkimyyryä.
Aluksen tyyppi mikä sattuu jne.
Ihanko totta? Minä en usko koska en ole itse nänhyt mitään vastaavaa koskaan ja toiseksi koska en tiedä yhtään B-luokna lähettävää AISia, johon määritellään veneen status liikkessä tai ankkurissa.
Päinvastainen ilmiö on yleinen eli laiturissa kiinni olevalla veneellä on lähettävä AIS päällä. Siinäpä sitten ohi kulkiessasi kuittailet pois hälytystä "vaarallisesta kohteesta".
Minulla on ollut lähettävä AIS nyt kaksi kesää ja pidän sitä erinomaisena välineenä erityisesti avomeripurjehduksessa. Jos haluaa näkyä tutkassa, miksi ei haluaisi näkyä myös Plotterin ruudulla. Mitä järkeä laivan olisi suodattaa pois ruudulta näkyvistä kohteita joihin törmääminen vähintäänkin viivästyttää matkaa ja henkilövahingot sattuessa joutuu oikeuteen. Eihän edessä törttöilevä vene mihinkään häviä vaikkei sitä näkisikään.
Minulla ei ole lähettävää AIS laitetta, mutta uskon että se lisääntyy kovaa vauhtia, ja joskus saattaa jopa olla pakollinen katsastusvaruste A ja B luokassa. Etenkin avomerellä sumussa ja pimeällä erinomainen turvallisuuslisä.
Usein turvallisuusvarusteet tulevat ensin kilpaveneisiin. Jo nyt Gotland Runtissa AIS-B on pakollinen ja kaikissa avomerikisoissa vahvasti suositeltava varuste. En siis ollenkaan epäile, etteikö se tekisi ajan kanssa tuloaan myös katsastusvarusteeksi 1 ja 2 -luokkiin.
Juuri näin. Avomerellä laivoille myös avuksi veneiden lähettävät AIS-tiedot, saaristossa ei niinkään. Mutta veneelle jo iso juttu vastaanottava tieto laivoista.
En tiedä, miten ne katsastusvaatimusten määrittelijät ajattelevat, mutta tuo yhteys kilpaveneiden ja katsastusluokkien välillä tuntuu ontuvalta. Ainakaan katsastusluokkien perusteluissa ei mitenkään edes viitata kilpapurjehdukseen vaan ainoastaan purjehdusalueisiin. Tosin siinä mielessä olet oikeassa, että ainakin omien havaintojeni mukaan 1- ja 2-luokkiin katsastavat lähinnä ne, jotka osallistuvat avomerikisoihin. Melko monet katsastavat vain kolmoseen vaikka seilaavat kautta Itämeren.
Mikä ihme nyt muka ontuu? Monessa kilpailussa on kilpailukohtaisia vaatimuksia varustuksessa, kuten esim. GR:n AIS-B -pakko. Ja tietysti pidemmissä avomerikisoissa on vähimmäisvaatimuksenakin kakkosluokka. Ei katsastusluokkien määrittelyissä viitata kilpapurjehdukseen, mutta kilpapurjehduksessa viitataan katsastusluokkiin. Ja usein vain käy niin, että sellainen asia, joka ensin vaaditaan kilpaveneisiin ja ORC-varustukseen, siirtyy ajan kanssa hyväksi havaittuna myös suomalaisiin katsastusvaatimuksiin. Ja tietenkin lisämääräykset tulevat ensin ylempiin katsastusluokkiin. Eikä varustetasoa ole muistissani olevien vuosikymmenten aikana madallettu kertaakaan.
Melko monet seilaavat kolmosluokkaan katsastettuina pitkin ja poikin Itämerta, ei siinä ole mitään ihmeellistä. Eivät vain voisi osallistua samalla reitillä järjestettyyn kilpailuun. Vakavammin matkapurjehdukseen suhtautuvat vakavammin myös veneensä varustamiseen katsastusluokista välittämättä.
No, minä olen seurannut katsastusvaatimusten kehitystä vain himpan vajaat 20 vuotta, joten ehkä kokemuskeni on siis mitätön. Mutta tänä aikana en ole huomannut yhtään kilpailuvaatimuksista siirtynyttä kiristystä katsastusvaatimuksiin. Toisaalta muistan kyllä lievennyksiä, esim. hätärakettivaatimuksen poiston 3-luokasta.
Oletko siis seurannut ORC:n ja kansallisten katsastussääntöjen kehitystä rinnakkain? Minä olen niin tehnyt ja tuplaten pitempään kuin sinä. Tai ehkä olen seurannut kehitystä tarkemmin. Hätärakettien poisto jostain katsastusluokasta ei ole lievennys, se on vain tekniikan kehityksen tuoma muutos kohti toisia hätämerkinantovälineitä. Määritelmän mukaan kolmosluokkaan katsastetut pysyvät jopa kännykkäverkon ulottuvissa.
Omasta mielestäni B AIS on ihan perusteltu varuste matkaveneessä, meillä oli aiemmin tutkaplotteri pelkkä vastaanotin mutta nykyisellään B-luokan lähettävä ja vastaanottava tutkaplotterin kaverina. Helpottaa todella paljon pidemmillä avomeripätkillä kun tietää että A) näyt muille ajoissa B) muut tietää että näet milloin ne on kohdalla. Myös silloin kun on tarvinnut olla VHF:llä yhteyksissä, on AIS helpottanut sitä että kumpikin tietää paatit nimeltä ja missä päin sillä hetkellä ovat. Saaristoväylillä ränneissä kurvaillessa en ole kokemut niin paljon iloa vehkeestä versus Suomenlahden ylitys/Viron rannikko/Väinänmeri.
Nimimerkkisi viittaa kyllä Välimereen, mutta kysynpä silti, kun Itämereen viittaat: miten usein (ja millä aikajänteellä) sinulla on ollut tarvetta VHF-yhteyksiin vieraiden veneiden kanssa näillä vesillä (kun kerran viittaat alusten nimien näkymisen hyödyllisyyteen, niin vieraitahan niiden on täytynyt olla?)
Pidän edelleen kiinni kannastani: huviveneilijän turvallisuuden kannalta lähettävä huvivene-AIS on täysin turha, koska
a) suhteessa laivoihin huviveneilijä tarvitsee vain tiedon itseään isompien liikkeistä kyetäkseen pysymään poissa tieltä eli kauppalaivalle menevä tieto huviveneilijästä ei enää anna mitään lisäarvoa
b) muiden huviveneiden lähetteestä on pelkkää haittaa.
"a) suhteessa laivoihin huviveneilijä tarvitsee vain tiedon itseään isompien liikkeistä kyetäkseen pysymään poissa tieltä eli kauppalaivalle menevä tieto huviveneilijästä ei enää anna mitään lisäarvoa"
Tämä on ilmailijalle mielenkiintoinen lähestymistapa, koska ilmailussa pyritään moninkertaiseen varmistamiseen eikä luoteta yksisuuntaisiin havaintoihin.
Olen harrastanut purjelentoa kentällä, johon harvakseltaan saapui myös liikennekoneita. Vaikka purjelentäjät pyrkivät parhaansa mukaan väistämään vuorokoneita ja apuna oli lennonjohto, niin silti liikennekoneiden miehistöt olivat hyvin kiinnostuneita purjekoneiden sijainnista. Ei riittänyt, että minä kerroin radioon näkeväni vuorokoneen kello seitsemässä. Myös vuorokoneen miehistö tahtoi näköyhteyden minuun.
Jos luotat siihen, että havaitset AINA laivat ja pystyt väistämään niitä, niin hyvä on, mutta valitettavasti ihmiset tekevät virheitä. 20 000 väistöä voi sujua hyvin, kunnes sattuu inhimillinen virhe, joka koituu kohtaloksi.
Tämä keskustelu muistuttaa keskustelusta, jota käytiin, kun plotterit yleistyivät. Silloinkin oli vankka joukko, joka väitti, ettei plottereihin voi luottaa ja että paperikartalla on mentävä. Nykytilanne taitaa kuitenkin olla se, että plotterit ovat parantaneet turvallisuutta eivätkä heikentäneet sitä. Ihan samalla tavalla lähettävä AIS parantaa turvallisuutta.
a) Aina ei voi pysyä pois tieltä, varsinkaan jos liikkuu purjein. Jos luovii avomerellä kohtalaisessa kelissä, sektori jonka puitteissa suuntaa voi/on mielekästä vaihdella, on aika kapea. Sen lisäksi oma nopeus suhteessa esim rahtilaivan nopeuteen avomerellä on erittäin pieni, eikä sitä voi muuttaa juuri lainkaan. Vähän vastaava tilanne kuin jos esim.vanhus ylittää tietä ja auto on lähestymässä.
Olin toissa kesänä vastaavassa tilanteessa yöpurjehduksella Riianlahdella. Rahtilaiva lähestyi takavasemmalta törmäyskurssilla noin 45 asteen kulmassa. En voinut kääntyä enempää vasemmalle vastatuuleen, jotta olisin ylittänyt laivan kulkureitin mahdollismman kohtisuorasti. Jos olisin kääntynyt reilusti oikealle myötäisempään, ei nopeuteni olisi kasvanut niin paljon että olisin varmasti ehtinyt alta pois. Lisäksi kohtauskulma olisi ollut entistäkin hankalammin hahmotettavissa ja epäselvä tilanne olisi pitkittynyt. Kovassa aallokossa en myöskään halunnut pysäyttää venettä paikalleen. Onneksi laivalla ilmeisesti ymmärrettiin tilanne ja laiva teki hyvissä ajoin väistöliikkeen kulkusuuntaansa nähden oikelle ja sivuutti minut takaa. Väistöliike oli selvästi havaittavissa karttaplotterilta, jossa oli laivan suuntavektori näkyvissä. Väkisinkin jäi mielikuva lähettävän AISin hyödyllisyydestä tuvallisuustekijänä, kun minulla ei ollut laivasta muita näköhavaintoja kuin valot. Laivalla sen sijaan ehkä nähtiin minun purjeeni, mutta edelleenkin uskon että väistöpäätöksen taustalla oli juurikin AISin antama tieto siitä että olen purjevene.
Tämä tarina nyt ei tietenkään tarkoita että laivat ilman muuta väistäisivät kaikkia AISruudulla hehkuvia purjeveneitä, ja saaristossahan tilanne muuttuukin täysin päinvastaiseksi kun laiva on juuri se osapuoli, joka ei voi muuttaa aiottua reittiään eikä nopeuttaan.
b) Ymmärsin ettei sinulla ole lähettävää AISia. Mitenkähän olet todennut laitteen haitat. Vaikkei olisi AISia, aluksia voi katsella täältä http://www.marinetraffic.com/.
Ei siellä nyt haitaksi asti mitään aluksia ole, eikä heinäkuussakaan, ainakaan Suomessa. Mutta sellaisen havainnon olen tehnyt, että kun etäisyys edellä menevään AISveneeseen alkaa pienentyä, tämän vauhti alkaa kasvaa. Ihan hauskaa kiritystä, mutta eihän siitä tietenkään mitään hyötyä ole.
" Mitenkähän olet todennut laitteen haitat. Vaikkei olisi AISia, aluksia voi katsella täältä http://www.marinetraffic.com/."
Saako venevehkeessä suodatettua alustyypit samalla tavalla kuin tuossa kartassa?
"Saako venevehkeessä suodatettua alustyypit samalla tavalla kuin tuossa kartassa?"
Ei saa, ei myöskään laivan plotterista. Jo joku taas muuta väittää, kertokoon myös laitteen valmistajan ja tyypin. Tunnen aika paljon raskaita näyttölaitteita, yhdessäkään niistä ei tuollaista mahdollisuutta ole.
AIS-B:n lisäys standardiin noin 10 vuotta sitten vaati pari uutta lauseketta ja ennen tuota valmistetut plotterit eivät kaikki osanneet noita uusia B-lausekkeita tulkita oikein ja siksi hylkäsivät ne. Nyt nuo laitteet ovat jo kai lähes kaikki käytöstä poistuneet. Osa noista pystyttiin päivittämään uutta standardia vastaavaksi, ihan kaikkia ei koska olisivat vaatineet HW-muutoksia.
AIS-A ja AIS-B lisäksi nykyisin on myös kiinteitä maa-asemia, jotka näyttävät laivoille mm. merimerkkien tai karikkojen paikkoja.
Kysyit haitoista. Huviveneilijän näkökulmasta kaikki turha informaatio plotterin ruudulla on haitaksi. Toisin sanoen KAIKKI huviveneiden AIS-lähetteet. Varsinkin, kun niitä tulee niin lähellä olevilta veneiltä, että laite alkaa heitellä hälytyksiä. Ja ei, vastaus ei ole säätää hälytysrajoja, koska ne pidetään säädettynä kauppalaivojen varalle.
Tuosta Riianlahti-esimerkistäsi: kuvauksen perusteella kauppalaiva oli väistämisvelvollinen joka tapauksessa (sinähän tulit oikealta), joten arvailusi AIS:n vaikutuksesta on vailla perustetta. Minun ratkaisuni olisi kuitenkin ollut alunperinkin antaa kauppalaivan pitää kurssinsa ja tehdä vastakäännös, jotta minun kurssini olisi muuttunut kauppalaivan perän taakse. En pidä järkevänä mennä kauppalaivan keulan editse, ellei ole jokseenkin selvää, että siitä ehtii isolla marginaalilla.
Samalla vastaus nimimerkille 131326: ilmailu ei tunnu kovin hyvältä vertauskohdalta. Ilma-alusten nopeudet ovat niin paljon suurempia.
"Huviveneilijän näkökulmasta kaikki turha informaatio plotterin ruudulla on haitaksi."
Ammattimerenkulkija kuitenkin sitä toivoo, kuten Sail-lehden jutusta kävi ilmi.
No höpö höpö... AIS tieto tiheässä sumussa lähestyvästä huvialuksesta se vasta hyödyllinen onkin, ainakin purjehtijalle. Vaikka saisi äänihavainnon kohti möyryävästä moottoriveneestä, niin vaikea on väistää etenkin nopeuseron huomioon ottaen.
Avomerellä myöskin laivojen väistäminen on vaikeaa, taas nopeuserosta johtuen joten parasta pitää oma kurssinsa ja tehdä väistö vasta siinä vaiheessa kun törmäys vaikuttaa todennäköiseltä, useimmiten tässä vaiheessa laivan komentosilta on jo jäänyt keulan katveeseen sitlootasta katsellen. Siis minuutti pari ennen kurssien kohtaamista, jolloin 15 kn liikkuva laiva on 500-1000 m päässä ja purjevene 5 kn vauhdilla voi liikkua 150-300 m, tai olla liikkumatta jos päättää jäädä purjeet lepatellen odottelemaan kun laiva höyryää keulan edestä pois.
Jos kuitenkin päätätte "väistää" eli mutkitella kurssianne laivan nähtyä jo hyvissä ajoin, niin tehkää se selvästi, parin kolmenkymmenen asteen kurssimuutoksella. Saaristossa ja väyläalueilla tilanne on tietysti toinen, siellä voi väistää järkevästi väylän laitaan tai väyläalueen ulkopuolelle, reilusti tilanteen ennakoiden.
Sail-lehti tammikuulta 2012. Karkea suomennos.
Tienaan elantoni laivan pällystössä suuressa konttilaivassa. Vastoin yleistä käsitystä meillä ei ole käytössä viimeisintä tutkateknologiaa. Tyynenä, kirkkaana päivänä 40-jalkainen purjevene näyttää näytöllä valkoiselta tuhrulta, jos se on useamman mailin päässä. Jos olen onnekas, pystyn havaitsemaan sen viiden mailin päästä.
Kun nopeus on 25 solmua, matka taittuu 2,5 mailia kuudessa minuutissa, joten vaikka väistän voimakkaasti, etenemme puoli mailia ennen kääntymistä. Jos laitan koneen pakittamaan, kestää kolme mailia pysähtyä.
Käyttäkää AISia. Se helpottaa laivoja näkemään huvialukset. AISin avulla näemme huvialukset 20 mailia ennen kuin havaitsemme ne silmin. Meidän vuoksemme, käyttäkää AISia, jotta tulette havaituksi.
Jos suurien laivojen näkökulma kiinnostaa, kannattaisi kysyä "Laivat ja Merenkulku" aihealueella. Siellä tuntuu keskustelevan enemmän ammattimerenkulkijoita.
Reilun 10 metrisen huviveneen plotterin takana lähettävä huvivene AIS on riesa: kolme neljästä lähettimestä aiheuttaa puolen minuutin välein vuorotellen "vaarallinen kohde" ja "kohde hukattu" hälytyksiä, joita saa olla kuittaamassa pois. Jostain syystä ilmiö kärjistyy Airistolla, missä kytken aina hälytykset pois. Ammattilähettimien kohdalla ilmiötä ei esiinny. Liekö vika omassa vastaanottimessani vai onko joku Turkulainen venetarvikekauppias onnistunut myymään paljon hyvää halvalla...
Kaipaisin tähän keskusteluun ammattikipparin kommentti...
tullut jo ylempänä klo 1024.