eikö ole aika hullua, että yksi ihminen jää ajatuksiin niin pitkäksi ajaksi, mikseivät muut jää?
Siinä pohdittavaa, miksi yksi?
Siinä pohdittavaa, miksi yksi?
Jokapäivä päivä tapaa kymmeniä tuntemattomia
ihmisiä
18<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jospa se on ainutlaatuinen, ja sun sydänpari????
Rumat palstabylleröt ainoastaan käyttävät tuollaisia naurettavia termejä kuin sydänpari, kaksoisliekki, sielunpuolikas.
En ole minä noin höpsähtänyt kuitenkaan, että noin runollisia sanoja edes keksisin :) Sori poijjaat ja neitoset vaan.
"Rumat palstabylleröt ainoastaan käyttävät tuollaisia naurettavia termejä kuin sydänpari, kaksoisliekki, sielunpuolikas"
Hae jo itsellesi apua, me kaikki toivomme sitä.
Samaa olen miettinyt. Se oli muutenkin erikoinen tunne. Vaikka näin vain hänen selkänsä kaukaa, niin oli semmoinen olo, että tämä pitää katsoa tarkemmin. En tiedä miksi... Sitten hän kääntyi ja jäin hänen silmiinsä kiinni. Siitä asti on hän ollut kiinni ajatuksissani.
Minulla ihan sama tunne erästä aivan tuntematonta miestä kohtaan! Kun ensimmäisen kerran hänet näin (tuli muuten juuri selkäni takaa minulle juttelemaan) ja näin hänen silmänsä se oli menoa...
Näemme vain tosi harvoin ja olen aina niin huumaantunut hänestä etten pysty edes tervehtimään häntä kun vain hymyilen hänelle...
On se kumma kyllä, ehkä tiedekkin tämän selittää tai on jo selittänyt.
Onko sitten hyvä, ei välttämättä. Siitäkin toipuu.
Olen ihmetellyt samaa asiaa. Eräs nainen on onnistunut salakavalasti (tietämättään..?) saamaan minut ihastumaan. Kun olen myöhemmin miettinyt niitä kohtaamisia hänen kanssaan niin taidan muistaa ne kaikki. Vaikka muitakin on ollut aina paikalla niin en osaa sanoa yhtään, että ketä he mahtoivat olla ja mitä tekivät.
Näin on käynyt, olen tunnistanut hänet, hänkin minut. Ajatus ei hälvene...
Ihan sama. En voi tajuta. Tapaa mielenkiintoisia ihmisiä vaikka kuinka ja silti...
Olen ns palvelualalla ja sosiaalinen harrastustoiminta, tapaan liki sata ellen enemmänkin päivän aikaan ihmisiä. Yhden miehen kasvot, olemuksen.. ne löydän vaikka kuinka suuren väkijoukon keskeltä. Aina. Ikuisesti.
En tiedä, tämä rakkauden tunne on syvä mysteeri minulle. Rakastan häntä, toivon hänen parastaan, haluan tukea häntä hänen matkallaan täällä ajassa. Koen, että olemme ikuisuudessa yhtä toistemme kanssa.
Onko se rakkautta? Jos se tulee jostain tähtien takaa ja hups, olet ikuisesti hänessä kiinni.
https://www.youtube.com/watch?v=nHZUSm1KQ-M
unohda häntä(m) koskaan!
Miksi niille ihmisille ei sitten ikinä uskalla puhua!?!!?!
Minä niin haluaisin jutella erään tuntemattoman miehen kanssa jonka silmiin olen aivan ihastunut mutta en uskalla!
Näin se menee. Ja vaikkei uskoisikaan, että siitä mitään tulisi oikeasti, silti se ihminen käy mielessä ja ajatuksissa välillä.
Erääseen liiketilaan sisään astuessani tunsin heti, että siellä oli jotain ihmeellistä. Ja niinhän siellä oli, ihanin mies koskaan. Sittemmin olin vähän hölmö ja olen ns. unohtanut koko tyypin. Mukamas.
SANOKAAPA MUUTA <3