First 40.7 oli osallistunut ARCiin ja sen jälkeen kilpaillut Karibia vesillä. N. vuosi sitten paluumatkalla se oli 900 mailin päässä Azoreista, kun tuli vene alkoi vuotaa eikä vuotokohta selvinnyt. Viimeinen yhteys satelliittipuhelimella oli ollut 15,5.2014 klo 03.30. Seilas.no on saanut kuva- ja tapahtumatietoihin perustuvan onnettomuustutkintaraportin ja kertoo siitä. http://www.seilas.no/wip4/detail.epl?id=2225412&cat=4916
Raportissa todetaan, että veneelle oli aikaisemmin sattunut useita pieniä pohjakosketuksia. Ne ilmeisesti myötävaikuttivat kölin irtoamiseen, mutta kölirakennetta kritisoitiin.
Monta vuotta ehti kulua, kun saksalaisen massatuotantoveneen köli irtosi heikon rakenteen takia. Nyt oli ranskalaisen vuoro. Herättääkö ajatuksia?
Raportissa todetaan, että veneelle oli aikaisemmin sattunut useita pieniä pohjakosketuksia. Ne ilmeisesti myötävaikuttivat kölin irtoamiseen, mutta kölirakennetta kritisoitiin.
Monta vuotta ehti kulua, kun saksalaisen massatuotantoveneen köli irtosi heikon rakenteen takia. Nyt oli ranskalaisen vuoro. Herättääkö ajatuksia?
Vastaukset 20
Vanhimmat
"Nyt oli ranskalaisen vuoro. Herättääkö ajatuksia?"
Matkaveneellä täytyy pystyä törmäämään esimerkiksi kontteihin ja pystyä ottamaan pohjakosketuksia. Lisäksi vene täytyy saada helposti hyvään purjetasapainoon, eikä haitaksi ole, jos köli suojaa myös peräsintä ja potkuria. Jokainen tietää, millainen kölityyppi näihin ominaisuuksiin usein yhdistyy. Se ei vain nykyään ole suosiossa, koska se heikentää veneen purjehdusomianisuuksia.
Yrität väittää, että pitkäkölinen olisi jotenkin 100% varma. Pitkäkölisten suurin ongelma on kölivaurioiden korjaamattomuus. Köliä kolhitaan, mutta vaurioita ei korjata, koska rakenne on niin "vahva". Tuo First oli korjattu vähän samalla mentaliteetilla. Jossain vaiheessa korjausten laiminlyönnit ovat liikaa ja rakenne pettää. Pitkäkölisellä korjaamattomuutta voi jatkaa pidempään, muttei ikuisesti. Nykyiset C/R-veneet kestävät yhden tai muutaman tällin ja kunnollisen korjauksen jälkeen taas saman verran. Pitkäkölisiin liittyy aikapommi, jos niitä ei korjata kunnolla jokaisen tällin jälkeen!
"Yrität väittää, että pitkäkölinen olisi jotenkin 100% varma."
En. Tulee vain mieleen, että se on rakenteellisesti kestävämpi ja että siinä kuormitus jakautuu tasaisemmin. Lisäksi kiilamainen muoto ehtii ottaa iskua vastaan, eikä se kohdistu pistemäisesti.
Kirjoittelet pitkäkölisten "aikapommista". Minkälaista pitkän kölin rakennetta silloin tarkoitat?
Puuveneissä ja osassa lasikuituiveneitä täyspitkä köli on kiinnitetty kölipulteilla runkoon (kuten eväköli yleensä). Osassa kölipaino on lasikuidun sisällä ilman kölipultteja. Se rakenne lienee altis korroosiovaurioille, jos vesi pääsee rikkoutuneen lasikuidun sisäpuolelle. Pitkäkölisissä teräsveneissä kölikotelo on tavallisesti osa runkoa ja lyijypaarlasti on kölikotelon sisällä. Tuskin on aikapommi, vaikka olisi tullut monia tällejä.
Jos sinulla on lähdekirjallisuutta tms. faktaa pitkäkölisten veneiden kölivaurioista, voisitko ystävällisesti antaa linkkejä niihin? Onkohan vakuutusyhtiöillä tilastoja?
Tarkoitan lasikuituveneitä, joita ei ole kunnolla tarkistettu karilleajon seurauksena. Koska vene näyttää selvinneen, luulevat omistajat ettei mitään korjattavaa ole. Eräs tapaus, jonka korjausta seurasin, oli puolipitkää lasikuidulla päällystettyä kölirakennetta. Kölin takareunaan oli tullut hiushalkeamia, joista vesi pääsi ruiskulaminoituun runkorakenteeseen. pehmennyt alue oli vielä silloin vain nyrkin kokoinen, mutta olisi seuraavassa osumassa saattanut revetä kohtuu kokoiseksi reiäksi. Vakuutusyhtiöt eivät anna tilastojaan julkisuuteen.
Tuossa hieman pohdittavaa:
http://www.949.reno2.com/viewtopic.php?f=1&t=104
Olet väärässä. Kaikki alkoi Baltic Martelan kölin menetyksestä Atlantilla. Sen jälkeen köliongelmia Atlantilla on ollut kahdella Sweden Yachtsilla ja ties kuinka monella muulla C/R-veneellä. Haluatko listan niistä, voin postittaa?
Postitapa listasi tänne! Olisi kiinnostava. Samoin voisit julkaista listan peräsinvaurioista. Ne ovat olleet totaalihavereiden yleisin syy ARC:ssa (Jimmy Cornellin luento Hgissä).
Voi voi, se lista on postattu jo kymmeniä kertoja, yksi lisää ei auta ketään.
Luulin, että kysymys olisi ollut jostain virallisemmasta ja päivitetystä pudonneitten kölien listasta. Vanhat tämän foorumin keskustelut erilaisine "listoineen" muistan kyllä.
Entäpä peräsivauroiden lista (muu kuin Suomi24:n muistelolista), onko sellaista julkaistu purjehduslehdissä?
Vaikea uskoa, että kilpamallista köliä ei pystyttäisi tukemaan niin, että se kestää rajatkin pohjakosketukset. Koko homma pitäisi suunnitella uusiksi. Köliä ovat muuttuneet evämäisiksi torpedolla, mutta kiinnityskohdat rakenne ei ole muuttunut miksikään.
Luulisi, että jos kiinnityksen suunnittelee niin, että se on pitkältä matkalta sopivan joustavasti rungossa kiinni, niin köli voisi toimia kuin iskunvaimennin, joka pohjaa.
Monasti olen ihmetellyt modernien veneiden pohjia ja kölin tuentaa venerannassa - köli on kuin terävä veitsi, joka on kiinnitetty pohjaan niin, että sen leikkauspinta runkoa vasten on hyvin pieni ja voima karilleajossa kohdistuu runkoon vain aivan pienelle alueelle.
"Pieni" on suhteellinen käsite pohjakosketuksissa, kuten raportissakin todetaan. Useampaan kertaan oli kuitenkin ko. veneen pohjapalkistoa korjattu, joten ei ne aivan pieniä olleet. Köliä ei kuitenkaan korjauksissa oltu irroitettu, joten kölipulttien läheisyydestä ei ole vaurioita kunnolla tutkittu eikä korjattu. Oli myös tehty kölin lyijyvauriokorjauksia tuon jälkeen.
Suomessa korjauksissa köli otetaan aina irti, kun on pienikin epäilys vaurioista.
Kysymys ei ole kuitenkaan pelkästään kiinnityksestä vaan myös muodosta, siis siitä, liukuuko köli törmätessään kohteen päällä vai pakottaako se kohteen väistämään.
https://penti.org/~harald/eps/21062009035.jpg
Ajatuksia...
Jos oikein muistan, eikö tuo HR:n uppoaminen johtunut vessan tulvimisesta. Pohjaventtiili oli sulkematta ja laponesto oli tukossa. Ehkä omistajan huolellisuus ei ollut täydellistä? Joku varmaan tietää tapauksesta tarkemmin ja voi korjata, jos muistikuvani oli väärä.
Tuo edellyttäisi, että pöntön reuna on merenpinnan alapuolella, näin siinä ei ole veneen ollessa satamassa vaaterissa. Jokin todellinen vika veneessä on täytynyt olla.
Tässä First 40.7 rakenteen vertailu nykyiseen normiin:
https://assets.digital.cabinet-office.gov.uk/media/554086e1e5274a157500003d/AnnexesToMAIBInvReport08-2015_CheekiRafiki.pdf
Ja lisätietoa normista:
http://www.boatdesign.net/forums/attachments/boat-design/31707d1242140244-keels-keels-again-iso
Täyttää 15 vuotta suunnittelun jälkeen tulleen normin muilta osin, mutta kölipulttien aluslevyt ovat hieman alimittaiset. 3 mm paksummat (11 mm) ja 3 mm leveämmät olisivat riittäneet.
Pohjalaminaatti oli kölialueella 7,7 mm paksu, mutta pulttien kohdalla oli myös 10,5 mm paksu palkiston pohjaa vasten tuleva osa eli yhteensä 18,2 mm. Vertailun vuoksi Bavaria 42 Matchissä lasikuitua oli 13,25 mm. Standardin mukaan Firstillä riittävä olisi ollut pultien alueella 9,1 mm ja Matchille sanottiin aikanaan (vanhempi standardi), että 7,93 mm oli vaatimus. Korjauksessa 42 Matchin laminaatti vahvistettiin 30 mm kokonaispaksuuteen.
Gerrin Elements of Boat Strengthin mukaan (hyvin perinteinen mitoitus) kölialueella laminaattia pitäisi olla n. 14 mm tuossa kokoluokassa.
Cheeki Rafikista sen verran, että en ole aikaisemmin kuullutkaan veneestä, joka toistuvasti on ollut karilla ja pohjapalkistoa laminoitu useita kertoja irroittamatta köliä. Ei olisi isommatkaan prikat auttaneet. Viimeisen kilpauluympäristön Antiguan vedet ovat pelottavan matalat jo matalammallakin kölillä. Ei ole kaukaa haettu ajatus, että olisivat kolhineen sielläkin. Köli olisi varmaan ilman pohjakosketuksia veneessä paikallaan edelleen, kuten muissa vastaavissa sadoissa veneissa (500-80 0kpl riipuen lähteestä).
Aloittaja kyselee herättikö ajatuksia. Herätti.
-Kunnon karilleajon jälkeen köli irti ja liimapalkistot laminoimalla kiinni. Tämä on vielä kokematta.
- Pelastuslautta peräkaiteeseen ja siihen "Hammar" automaattilaukaisu (67€). Laukeaa jos vene uppoaa muttei miehistö kykene toimimaan.
- EPIRB (yli 48h ja gps) avotilaan automaattilaukaisulla. Helpottaa etsijöitä.
- Satelliittipuhelimeen toimiva antenni ja virran syöttö. Vesitiiviiseen pussiin puhelin mukaan vara-akun kera poistuessa veneestä..
Raportin mukaan ei ole ajanut karille Antiguan kisasta, josta on olemassa GPS-jälki. Siis ilmeisesti jälkeä on verrattu karttaan.
Kai ne on muutakin purjehtinut Karibialla kuin kisajälkeä?
Varmasti, mutta kaipa siitäkin on jälki, ainkin AISin kantama-alueella.