Minulla on ongelma.
Ystävättäreni on bi ja kiinnostunut minusta. Itse en tunne vetoa häneen ja olen ilmaissutkin asian hänelle, mutta yhteisen kaveripiirin johdosta tapaamme väkisinkin bileissä lähes joka viikonloppu ja tuolloin hän flirttailee minulle ja yrittää tarjoilla juomia ym. Muut kaverimme eivät tiedä hänen tunteistaan minua kohtaan, eikä minulla ole lupaa kertoakaan, mutta koska tämä ystäväni suunnittelee menemisensä minun mukaan, he alkavat jo epäillä. En tahtoisi valehdella heille, enkä myöskään pettää luottamusta. Kerran kaverini käytti jopa kännitilaani törkeästi hyväksi alkamalla lähennellä, joten tilanne on aika epämiellyttävä. Miten ratkaisen asian kaikkien eduksi? En tahdo loukata kaveriani.
Kiitos etukäteen avusta!
Ystävättäreni on bi ja kiinnostunut minusta. Itse en tunne vetoa häneen ja olen ilmaissutkin asian hänelle, mutta yhteisen kaveripiirin johdosta tapaamme väkisinkin bileissä lähes joka viikonloppu ja tuolloin hän flirttailee minulle ja yrittää tarjoilla juomia ym. Muut kaverimme eivät tiedä hänen tunteistaan minua kohtaan, eikä minulla ole lupaa kertoakaan, mutta koska tämä ystäväni suunnittelee menemisensä minun mukaan, he alkavat jo epäillä. En tahtoisi valehdella heille, enkä myöskään pettää luottamusta. Kerran kaverini käytti jopa kännitilaani törkeästi hyväksi alkamalla lähennellä, joten tilanne on aika epämiellyttävä. Miten ratkaisen asian kaikkien eduksi? En tahdo loukata kaveriani.
Kiitos etukäteen avusta!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miten toimisit, jos lähentelijä olisi mies, josta et ole yhtään kiinnostunut?
...on siitä, että tämä henkilö on ystäväni, ei siitä, että hän on nainen. täältä päätin kuitenkin kysellä, kun tällaisen palstan löysin.
Sun tarvii sanoo sun ystävälle, et miltä susta oikeesti tuntuu, eli;
että haluisit kertoo sun ystäville, että sillä on tunteita sua kohtaan, koska on inhottavaa valehdella niille, etkä tahtois luokata mut sua ei oikees kiinnosta..
ja jos se ei vielkään usko, niin sit sun kai pitäis hankkii poikaystävä, ehkä se rauhottais sitä..
Olen kyllä yrittänyt sanoa, mutta sen kerran jälkeen, kun hän minun humalassa ollessani otti lähempää kontaktia, hän on innostunut entisestään... :/ Ei tunnu uskovan, etten tykkää tytöistä (tai ainakaan hänestä). En ole omasta suuntauksestani satavarma, mutta jos olisinkin bi, hän ei minua kiinnostaisi... :(
Olen itse aina välillä ollut ihastunut kavereihini, kehen milloinkin, mutta se on aina ollut vain väliaikaista. Olen sen salannut, mutta jos olen tiennyt tytön olevan samanhenkinen, olen antanut sen jonkin verran näkyä(en tosin ikinä ole ketään ahdistellut tai lähennellyt, pari pidempää katsetta olen lähettänyt) sillä eihän sitä koskaan tiedä?!? Jos sattus vaikka napsahtamaan =o)
Inhottavaa kun olet joutunut kokemaan tuollaista. Varmaan paras vaihtoehto on kertoa jälleen suoraan, mutta kovemmalla otteella, ja ottaa etäisyyttä jonkin aikaa.
Uskon että aika parantaa, ja että hänenkin tunteet sinua kohtaa sammuu.
Kaikkea hyvää sinulle, ja toivottavasti asiat järjestyy!
Kiitos ystävällisistä neuvoista. :)
Kaverini tietää kyllä, etten ole bi. Ja myös sen, etten siitä riippumatta ole kiinnostunut hänestä. Se juuri tekee tilanteesta niin kiusallisen, että vaikka hän tietää, hän silti jotenkin tuntuu elättelevän toivoa. Ihan kuin että jos yhtäkkiä tajuaisin tykkääväni tytöistäkin, olisin automaattisesti ihastunut nimenomaan häneen. Eikä kaverille ole helppoa olla tyly, vaikka se olisi varmaan helpoin ja nopein ratkaisu.
Etäisyyttä pitäisi kai tosiaan saada, mutta aika mahdottomalta se näyttää, kun käymme joka viikonloppu samalla porukalla bilettämässä. No baari on ainakin meillä kaikilla sama. Miten selittäisin kavereille, että en tule bileisiin jos hän on tulossa? Kyllähän he jo tosin nytkin epäilevät jotain. Vaikeaa, vaikeaa...
Hyvää jatkoa sinullekin! :)
Suora puhe on paras vaihtoehto, jos mikään muu ei mene perille. Mulle on käynyt vähän samalla tavalla, silloin odotin että hän lähettää niin selvän signaalin ettei siitä voi erehtyä, ja sen jälkeen kiitin ja sanoin että olen imarreltu, mutta en halua mitään sen enempää hänen kanssaan ja pyysin kunnioittamaan toivettani. Tottakai hän hieman loukkaantui, mutta tokeni siitä ajan myötä.
Olen kyllä sanonutkin suoraan (hän nimittäin itse kertoi minulle tunteistaan), mutta toinen jatkaa vaan. Tuntuu aika ikävältä, mutta en oikein osaa/viitsi hänelle raivoamaankaan ruveta.
Loukkaantui? No hyvä jos on jo rauhoittunut. Tavallaan jännä, ettei yhteensopivan suuntautumisen omaavankaan pitäisi loukkaantua moisesta toiselle samanlaiselle, mutta jos ihastuksenkohteen seksuaalisuuntauskin puhuu jo vastaan, niin siitä joku loukkaantuu. :/ Toivottavasti mitään noin ikävää ei enää tule välillenne.
Loukkaantui siinä mielessä että en ollut kiinnostunut hänestä -> hänen ylpeytensä ja itsekunnioituksensa loukkaantui sen myötä kun torjuin hänet. So. "normaali" reaktio torjuntaan. Ei hän muuten loukkaantunut eikä vihoitellut minulle, ymmärsi kyllä sen että kaikki eivät ole kiinnostuneita kaikista. Nykyään olemme hyviä ystäviä kun tämä asia saatiin pois päiväjärjestyksestä ja hän pääsi ihastuksesta yli.
Raivoaminen tuskin kannattaa, mutta ehkä kuitenkin se että selvästi sanot uudelleen että kiitos, mutta ei kiinnosta? Harvalla tuskin riittää pokkaa siihen että piirittää yhä vaikka selvästi sanotaan että ei kiitos?
Jos ei kiltisti sanominen tehoa, sitte pitää sanoa rumasti. Kunhan vaan viesti menee perille, ja pysyykin siellä pääkopassa. Toinen voi kyllä loukkaantua, mutta sitte se on jo oma vikansa, jos ei oo aikasempia sanomisia ymmärtäny.