kysykää itseltänne, syöttekö tai siis käytättekö jotain psyykenlääkettä?
Suurimmalla osalla uusia psyykenlääkkeitä on haittavaikutuksena ahdistusta. Ja miksi on ?
Nämä uudenpolven psyykenlääkkeet vaikuttavat noradrenaliiniin ja adrenaliiniin ja sitä kautta keskushermostoon. Pulssi nousee, hengitystiheys nousee, verenpaine nousee ja myöskin elimistö joutuu hälytystilaan.
Eli tutki lääkekaappisi ja katso tarkkaan, mitä siellä on. Lue kaikkien lääkkeidesi pakkauksessa oleva ohje ja siitä haittavaikutukset. Saatatpa jopa löytää juuri sellaisia haittoja, jotka kertovat, että lääkkeesi on ahdistuksen aiheuttaja.
Suurimmalla osalla uusia psyykenlääkkeitä on haittavaikutuksena ahdistusta. Ja miksi on ?
Nämä uudenpolven psyykenlääkkeet vaikuttavat noradrenaliiniin ja adrenaliiniin ja sitä kautta keskushermostoon. Pulssi nousee, hengitystiheys nousee, verenpaine nousee ja myöskin elimistö joutuu hälytystilaan.
Eli tutki lääkekaappisi ja katso tarkkaan, mitä siellä on. Lue kaikkien lääkkeidesi pakkauksessa oleva ohje ja siitä haittavaikutukset. Saatatpa jopa löytää juuri sellaisia haittoja, jotka kertovat, että lääkkeesi on ahdistuksen aiheuttaja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei mene noin musta-valkoisesti. Masennuslääkkeistä saa apua noin 2/3 käyttäjistä, ilman sen kummempia sivuvaikutuksia. Jos luonnonkeinot eivät riitä ja olo on kovin tuskainen, kokeilisin masennuslääkettä.
Venlafax auttoi mua pääsemään pahimman yli, ja nyt en enää tarvi lääkettä. Venla rauhoitti, auttoi pelkotiloihin ja antoi positiiviset unet. Haittapuolena oli lievä saamattomuus ja väsymys. Kaksi kaveriani ovat samoilla linjoilla masennuslääkkeen suhteen.
Joka toinen suursuomalainen ottaa lääkettä saumattomasti ja surutta. Työtehot huipussa ja olotila taivaallinen.
Mut ei ne mitään onnenpillereitä ole. Pelkkien pillereiden käyttäminen ei riitä, pitää tehdä muutakin ahdistuksen poistamiseen. Itse en käyttäisi masennuslääkettä muuta kun kovaan ahdistukseen.
Minua myös lääkkeet ovat auttaneet. Pystyn nyt elämään normaalia elämää. Miksi en käyttäisi lääkkeitä jos ne kerran auttavat, ja nykyaikaisilla lääkkeillä ei edes ole pahemmin sivuvaikutuksia, niin kuin entisajan (yli 20 vuotta sitten) lääkkeillä oli.
Kun pahin ahdistus laantui niin jätin lääkkeet pois. Nyt kun ahdistaa ja pala tulee kurkkuun (minulle ominainen ahdistuksen oire) niin silittelen itseäni poskesta niin kuin lasta silitetään ja rauhoittelen itseäni sanomalla " ei tässä mitään hätää" ja muuta vastaavaa.
En ole käynyt missään terapiassa mutta tämä itseoivallus on ollut oikeasti todella tehokas. Olen kyllä muutenkin pyrkinyt olemaan ottamatta elämää niin vakavasti.
Olen ollut masentunut lapsuudesta saakka ja ärtyneisyys oireena ollut aina voimakas. Kolmivitosena sairastuin yleiseen ahdistuneisuushäiriöön ja se meni niin pahaksi että saatoin huutaa kaupassa myyjälle että "laita kuitti vaan persee...si!"
Oman posken silittelyä ja sillä tavalla itsensä rauhoittelua kannatta kokeilla.
kausittain tulee syötyä joko rauhoittavia tai sitten piristäviä lääkkeitä, myös nukahtamislääkkeet ovat kova sana tiettyinä kausina. minulla on usein n. 2-12 viiikon mittaisia kausia jolloin jonkinlainen lääktys on paikallaan, mutta sitten saattaa mennä parikin vuotta kokonaan ilman mitään lääkkeitä. onneksi tiedän jo itsekin mikä lääke milloinkin tulee tarpeeseen ja joskus puolisokin saattaa vähän vinkata että nyt olisi aika jotain "jarrua" tai "vauhtia" ottaa
Mikä pilleri sulla on ollu 'vauhti'?