Olen siis korviani myöten ihastunut yhteen luokkalaiseeni tyttöön. Ollaan oltu kavereita kohta kaks vuotta ja olen melkeen koko sen ajan ollut ihan lätkässä. En ole vaan koskaan uskaltanut kertoa hänelle. Hän siis puhuu jatkuvasti kaikista seksikkäistä miesmalleista ja näyttelijöistä ja laulajista ja naapurin pojasta ja ihan kaikista hyvän näköisistä pojista jotka tuntee. Minä vaan nyökkäilen ja mutisen jotain vieressä. mä olen siis tyttö. Mulla ei ole mitään mahiksia. On turha edes yrittää kun tietää jo varman päälle, että hän ei musta tykkää. Viimeaikoina olen ollut niin toivoton. Haluaisin tän kaiken vaan pois ja että voisin olla vaan kaveri. Olen miettinyt, että pitäiskö tulla kaapista. Auttaisikohan se, en tiedä. Kaikki mitä tiedän, on että olen niin ihastunut että sattuu. Tulee ihan hirveä fiilis kun ihastus kuolaa muiden perään, ja kun tietää, että sulla ei ole mitään mahiksia. Eli kysymys kuuluu, mine ihmeessä pääsisin tästä yli? Vai voiko tällaisesta edes päästä yli? Kahden vuoden ihastumisen jälkeen alan olla jo aika täynnä tätä piilottelua ja peittelyä. Mulla vaan ei ole pokkaa kertoa hänelle. Vertaistukea? Neuvoja? Kannustusta? Mistä vaan on apua, sen verran toivoton fiilis just nyt. Kiitos jos tulee yhtään asiallista vastausta!
Miten päästä yli ihastuksesta?
Hopeless_case
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Unohtamista helpottaa oikeasti se, että rohkenee kerran kysyä ulos. Hyvällä tuurilla siitä syntyy jotakin, mut jos sit saa pakit: tiedät, ettet menettäny mitään.
Mä en ole ollut ihastunut kovin moneen tyttöön, ikinä. Oikeestaan kahteen sillein kunnolla.
Ensimmäisen ihastuksen sain joskus unohdettua, kun olin huomannut ettei se viitsi jutella mun kanssa edes Facebookissa. Kesällä mulla oli sit tosi paljon menoja. Kavereiden kanssa, matkailua, leirejä. Syksyllä huomasinkin, et ei tää tyttö enään oo mielessä käytännössä ollenkaan.
Toinen ihastus oli paljon syvempi jo sit. Mä yritin oikeesti tehdä kaikkeni sen suhteen eteen, mut ei siitä mitään tullut. Täysin en vieläkään oo päässyt tästä tytöstä yli, mut unohtamista on auttanut se, ettei vaan simppelisti oo missään yhteyksissä (tai niin vähän kuin mahdollista).
Se, että sä voit "unohtaa" täysin jonkun, johon oot ihastunut, ei ikinä tuu onnistumaan täysin. Tunteita voi sysätä syrjään, mut sekin on vaan mielensisänen prosessi. Muu tekeminen auttaa, tosi paljon. Kun sä teet jotakin muuta, unohtuu tollaset asiat helpolla :)
No tuota noin.
Kehottaisin ite harkitsemaa hyvin tarkkaan, että tunnustatko tuolle. Valitettavasti (varsinkin) nuoret osaavat olla aika homofoobisia ja pahimmassa tapauksessa tää tyttö alkaa vieroksumaan sua. Jos kuiteki uskot, että tää tyttö osaa ottaa sen tarpeeksi hyvin niin tunnustaminen voi olla hyvä ratkaisu. Jos ite olisin tuossa tilanteessa, niin varmaan antaisin pieniä vinkkejä ja vihjailisin pikkuhiljaa jonka jälkeen seuraisin tytön suuntautumista asiaan. Jos pakit tulevat niin on (varmaankin) helpompi sitten päästä yli tästä. Jos taas tyttö lämpenee, on asia mitä parhain päin.
Muuten vaan unohtamisessa en voi antaa mitään muita kuin itsestäänselviä asioita kuten harrastukset ja muut sellaset.
Jos aiot jotain tehdä, niin mua ainakin kiinnostaisi kuulla miten kävi. Onnea matkaan :)
Embrace your sexuality! Oot loistava just tollasena, ja jos joku on eri mieltä, se on paska. Oo rohkee, ja tee siten miten itestäs parhaalta tuntuu.
Mulla sma juttu Dx mut pidän siit silti aina<33