Paras SSRI /kokemuksia?

masentunut

Hei. Olen ollut masentunut jo semmoisen 7-10 vuotta, ja useiden lääkekokeilujen jälkeen haluaisin taas pitkästä aikaa kokeilla jotain SSRI-lääkettä.

Olen kokeillut vuosien varrella lähes kaikkia markkinoilla olevia masennuslääkkeitä ja ongelmana ovat olleet sivuvaikutukset. Syon tällä hetkellä Voxraa, koska saan siitä jonkin verran apua, mutta ennen kaikkea sen takia, etten saa siitä juurikaan sivuvaikutuksia. Kerronpa sen verran noista SSRI-lääkkeistä, että mielestäni ne toimivat minun kohdallani, mutta olen joutunut aina lopettamaan sivuvaikutusten takia niiden syömisen, nyt en ole muutamaan vuoteen SSRI-läkkeitä syönyt.

Minulla on lääkäri parin viikon kuluttua ja ajattelin pyytää tähän Voxran rinnalle jonkin SSRI-lääkkeen, pienellä annoksella ja kokeilla, joskos saisin apua ilman tällä kertaa ilman sivuvaikutuksia. Minulla on moninaisia somaattisia oireita, jonka takia olen erityisen herkkä sivuovaikutuksille. Koen, että ajoitus on nyt parempi kuin aikaisemmilla kokeilukerroilla.

Millaisia kokemuksia teillä on eri SSRI-läkkeistä, erityisesti haluaisin kuulla kokemuksia teiltä, jotka olette kokeilleet useampaa lääkettä. Minkä SSRI-lääkkeen olette kokeneet ns. "parhaimmaksi" ja millaisia sivuvaikutuksia olette eri SSRI-lääkkeistä saaneet?. Tiedän, että kaikki on yksilöllistä ja yksi lääke sopii toiselle jne jne... mutta haluaisin kuulla kokemuksianne ko. lääkkeistä kuitenkin.

Eli päävaihtoehdothan ovat sitalopraampi, essitalopraami, paroksetiini, fluoksetiini ja sertaraliini.

Kokemuksia ja millaisia sivuvaikutuksia olette saaneet?

38

5724

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pokke

      Itselleni ehdotettu voxraa mutta vielä en sitä käytä. Kertoisitko hyviä ja huonoja puolia kyseisestä lääkkeestä? Kiitän jo etukäteen

      • masentunut

        "Itselleni ehdotettu voxraa mutta vielä en sitä käytä. Kertoisitko hyviä ja huonoja puolia kyseisestä lääkkeestä? Kiitän jo etukäteen"

        Tämän lääkkeen hyvä puoli on mielestäni se, että tehon huomaa nopeasti, jo viikon-parin käytön jälkeen tuntee kuinka mieliala kohoaa, ainakin näin minä tuon vaikutuksen koin. Itse asiassa huomasin mielialan äkillisen kohoamisen jo toisena käyttöpäivänä, mikä on kyllä osoitus nopaeasta tehosta. Mutta ajan myötä tuohon lääkkeeseen tottuu, syntyy ehkä jonkinlainen toleranssi, eikä se enää toimi samalla tavoin, eli Voxra siis menettää tehoaan muutaman kuukauden käytön jälkeen. En kuitenkaan suosittele lopettamista, sillä itse lopetin tuon lääkkeen jo kertaalleen, olin n. 4 kk ilman, ja sitten aloitin uudelleen, sama vaikutus jälleen, erittäin nopea mielialan kohoaminen, mutta nyttemmin teho on taas heikentynyt, tai pitäisikö sanoa tasaantunut.

        Itse en kerta kaikkiaan saanut Voxrasta mitään sivuvaikutuksia, joten en osaa niitä kommentoida. Olen lukenut netistä, että joillekin tulee pahoinvointia, suun kuivumista ja vatsaongelmia yms... mutta itse en näitä sivuvaikutuksia saanut lainkaan. Ehkä ainut ongelma liittyy unettomuuteen, sillä kyseinen lääkehän on piristävä, joten yöunet jäävät toisinaan todella lyhyiksi. Käytän unettomuuteen satunnaisesti erästä toista lääkettä. Itse kuitenkin koen, että yöunien väheneminen on pieni ongelma sen rinnalla, jos masennus lievittyy.

        Monet Voxraa kokeilleet sanovat, että se on hyvä täsmälääke masennukseen, siltä vähän vaikuttaa, mutta tehoa häviää nopeasti.

        Tosiaan enemmän mielialan kohoamista olen havainnut SSRI-lääkkeillä, sertraliinilla ja essitalopraamilla, mutta jouduin lopettamaan niiden syömisen, sillä ne aiheuttivat pahoinvointia, totaalisen lamaantumisen tunteen sekä fyysisten oireideni pahemenista, minulla on monenlaista oiretta, joita en tässä ala yksityiskohtaisemmin tarkentamaan. Luulen, että SSRI-lääkkeiden annokset ovat olleet liian korkeita, ajoitus niiden aloittamiselle on ollut väärä ja en ole malttanut syödä niitä riittävän pitkään. Siksi haluaisin kokeilla, tai pikemminkin lisätä jonkin SSRI:n tähän Voxran oheen, tuo bupropioni SSRI yhdistelmä on ilmeisesti melko yleistä, mikäli toisella lääkeryhmällä ei saada riittävää tehoa.


      • pokke

        Kiitos vastauksestasi. Itselläni diagnooseja mm. laihuushäiriö, vaikea masennus (jopa psykoottinen), krooninen itsetuhoisuus, krooninen tyhjyyden tunne ja loppuunpalaminen. Paria lääkettä kokeiltu, viimeisimpänä venlafaxin jonka lopetin itse kertaheitolla ja kärsin pari kk kamalista vieroitusoireista. Voxraa tosiaan ehdotettu ja nyt on mitä ilmeisemmin pitkä osastojakso tulossa. (lääkäri tulossa ma kotikäynnille) Osastolle en helpolla lähde mutta tuskin luottavat että kotona lääkkeitä otan. Tuntuu ettei sopivaa lääkettä löydy


      • PahaOlotila

        Älä luovuta. Oletkohan jo kokeillut voxraa? Itse en ole koskaan pystynyt jatkamaan tarpeeksi kauaa:(


      • pokke

        Jos minulta kysyit niin ei olla vielä kyseistä lääkettä määrätty. Lääkärin kotikäynti ensi viikolla ja en tiedä antavatko edes kokeilla minun uutta lääkettä kotona. Osastolle en suostu lähtemään lääkekokeiluihin sillä siellä vierähtääkin sitten useampi viikko. saapi nähdä mitä meinaavat kanssani-en haluaisi syödä mitään lääkettä.


      • PahaOlotila

        Ymmärrän. Mutta entä jos joku hyvä lääke tai niiden yhdistelmä voisi sinut pelastaa? Tai onko sinulle ehdotettu sähköhoitoa ja miten siihen suhtautuisit?


      • pokke

        sähköä ei ole ehdotettu. en tiedä haluaisinko..Tilanteeni on rehellisesti myöntäen todella huono ja ensi viikon lääkärin kotikäyntikin hirvittää kun pelkään että laittaa osastolle. Osastolle en enää lähde-ei mitään hyötyä. Itse olen luovuttanut jo kauan aikaa sitten ja haluaisin vaan olla mutta eivät jätä rauhaan siis mtt


      • PahaOlotila

        Osasto ei tosiaan kiva paikka. Mutta sähköhoidosta todistettavasti ainakin ollut ihan radikaaleja muutoksia joillakin. Mutta siis ei kaikilla. Ja joku hyvä lääkäri (yksityinen voisi olla parempi?) voisi keksiä sinulle kenties jonkun lääkekombonkin, mikä voisi auttaa. Tiedän tuon luovuttamistunteen siellä todella pohjalla, mutta jospa voisit vielä tuntea onnea ja iloa elämästä.


      • Mitä_sähköön_tulee
        PahaOlotila kirjoitti:

        Osasto ei tosiaan kiva paikka. Mutta sähköhoidosta todistettavasti ainakin ollut ihan radikaaleja muutoksia joillakin. Mutta siis ei kaikilla. Ja joku hyvä lääkäri (yksityinen voisi olla parempi?) voisi keksiä sinulle kenties jonkun lääkekombonkin, mikä voisi auttaa. Tiedän tuon luovuttamistunteen siellä todella pohjalla, mutta jospa voisit vielä tuntea onnea ja iloa elämästä.

        ECT WorldWide Protest May 16 2015

        On Saturday May 16, there will be demonstrations against shock treatment in many cities around the world, currently including 21 in 16 American states, plus 2 each in England and Canada. There will also be demos in Ireland, New Zealand, and Uruguay (yes, Uruguay!). And new people are still signing up to lead a protest. Why don’t you?


        (For the latest figures, go to http://ectjustice.com/protest.php. If you have further questions, or want to volunteer to organize a protest in your city, write [email protected] .) Also see Facebook Event Pages. We will be adding to these.


        This will be a historic event for our movement for human rights in psychiatry. We don't know of any other time our movement has carried out such a coordinated action on this scale. It is being organized by three shock survivors, Ted Chabasinski in California, Mary Maddock in Ireland, and Debra Schwartzkopff in Oregon. Many of us have experienced what Debra speaks of here: "Electroshock robbed me of my history, and greatly impacts my future. I lost most memories of motherhood, of my 28-year marriage, and of my 25-year career as a trauma nurse. I know I am not alone in this. It is time we are heard."

        Shock treatment is one of the most brutal practices of psychiatry, and ending it would be an important reform in itself. A hundred thousand people in the US are shocked every year, and there are millions of people around the world who have had it. Ending shock treatment would prevent the ruin of many thousands of lives, and would be an important accomplishment for our human rights movement.


        Furthermore, there is a lot of opposition among the public to shock, and so it is a battle that we can win. The power of psychiatry is largely based on people's belief that psychiatry is a benevolent and helpful institution. At the same time, most people don't think of shock as anything helpful and benevolent. By fighting shock and making it a large public issue, we are exposing the true nature of psychiatry. Let's force the psychiatric profession to defend shock and show their true colors.


        We want to encourage new people in the movement to get involved with this. Don't think you have to have forty years' experience to accomplish anything. If you can get together eight or ten people in your city, you can have an effective demonstration there. You won't be alone, because there will be other people doing this too, and we can all help one another. The "mental health" system tries to convince us we are worthless and incompetent people who will never accomplish anything. Don't believe this garbage. You will be amazed how fighting back makes you feel the self-respect that psychiatry does its best to take away from us.


        Let's fight back! We can do it!


        Ted Chabasinski

        Mary Maddock

        Debra Schwartzkopff

        http://www.criticalpsychiatry.co.uk/index.php?option=com_content&view=section&layout=blog&id=1&Itemid=55


      • pokke
        PahaOlotila kirjoitti:

        Osasto ei tosiaan kiva paikka. Mutta sähköhoidosta todistettavasti ainakin ollut ihan radikaaleja muutoksia joillakin. Mutta siis ei kaikilla. Ja joku hyvä lääkäri (yksityinen voisi olla parempi?) voisi keksiä sinulle kenties jonkun lääkekombonkin, mikä voisi auttaa. Tiedän tuon luovuttamistunteen siellä todella pohjalla, mutta jospa voisit vielä tuntea onnea ja iloa elämästä.

        Kiitos kun vastailet ja kirjoitat kauniisti. Itse olen jo luovuttanut-en vaan jaksa lääkekokeiluja ja osastoja. Osastolla on vaan säilössä, itselläni siitä kokemusta 3 krt. Ilman muita potilaita olisin varmaan seonnut kun hoitajatkaan eivät puhuneet mitään. Osastolla oli todella paha olla. Tuleva lääkärin kotikäynti pelottaa kovasti jopa niin kovasti että harkitsen ottavani lääkkeitä päästäkseni vaikean tilanteen yli....Varmasti olen lääkärin mielestäkin toivoton tapaus ja ärsyttäväkin kun lopetan lääkkeetki kertaheitolla


      • PahaOlotila

        Kunpa voisin auttaa sinua enemmän. En vain mielelläni kirjoita näille palstoille, mutta jotenkin nyt halusin. Ymmärrän sinua, tai ainakin luulen niin. Mutta muitakin vaihtoehtoja on, kuin osasto. Sähköhoitoakin voidaan antaa niin, että käy kotoa käsin. Eikä sitä tarvita välttämättä montaa kertaa. Tai sitten jos lääkkeistä tulee pahaa ahdistusta alkuun, niin jos voisi saada siihen rinnalle jonkun rauhoittavan muutamaksi viikoksi, niin että nukkuisit pahimmat hetket ennenkuin helpottaisi. Toivon vain, että et luopuisi toivosta. Ja jos sinulla on huono lääkäri, niin sinulla on oikeus vaihtaa, tai tosiaan mennä vaikka yksityiselle.


      • PahaOlotila

        Toivottavasti lääkärin käynti on sujunut hyvin, tsemppiä! Minulla muuten samoja oireita...


      • pokke

        kiitos. Käynti ei sujunut hyvin tai kai meni hyvin kun lääkäri uskoi etten enää ole itsetuhoinen ja väsynyt. uskoi kaikki mitä aion kesällä tehdä ja pääsin mtt.stä nyt eroon. miten vapauttava tunne kun enää ei tarvi käydä turhia keskusteluja. mitään lääkitystä ei ehdottanut, ei sähköä eikä osastoa. Nyt saan olla ja tehdä mitä haluan....Sinulle myös voimahalaukset!


      • PahaOlotila

        Kiitos. Toivon silti niin, että jokin sinut vielä pelastaisi. Ansaitsisit hyvää kaiken tuskan jälkeen. Sen verran voin kertoa, että itsekin ollut osastolla monta kertaa ja pitkiäkin aikoja tilassa, jossa halunnut vain kuolla ja äärettömän väsynyt. Edelleen taas tosi huonona, mutta muistan myös niitä hetkiä joinakin vuosina ja aikoina, kun oikealla hoidolla olen ollut pitkäänkin välillä onnellinen. Ja se on ollut huikeaa. Se saa vielä yrittämään. Itse ajattelen, että tämä on sairaus, joka ei ole omaa syytä. Eikä aina johdu edes elämäntilanteesta, sillä myös hyvin menestyneet ihmiset tekevät itsemurhia. Ja sekin on totta, että hoitajat yms. eivät voi mitenkään täysin ymmärtää sitä mielen sietämätöntä tuskaa, jos eivät ole koskaan sitä itse kokeneet. Lämpöä sinun mieleesi ja päiviisi.


      • pokke

        Itkusta ei tule loppua...Mielelläni kertoisin sinulle enemmän tilanteestani mutta joku voi tunnistaa minut..Ymmärtäisit miksi olen lähdössä pian..aikani on tullut ja lapset jäävät ilman äitiä ja lapsenlapselta mummi mutta enää ei ole voimia mikä kantaa


      • PahaOlotila

        Minua niin jotenkin surettaa sinun takiasi. Kunpa olisit kokeillut vielä vaikka sitä sähköä. Kun kaiketi jopa 90 prosenttia saa sillä masennuksen pois kuulemma. Varsinkin ne, joille ei lääkkeet sovi ja ihan sängyn pohjalla koko ajan ja talutettavana sairaalaan.


      • pokke

        Sähköä ei ole ehdotettu ja jos pitäisi kotoa käsin kulkea useampi krt viikossa niin voimani eivät riitä


      • PahaOlotila

        Voi kun joku kunnon lääkäri nyt auttaisi. Vaadi sitä itsellesi, jos haluaisit. tai jos joku läheisesi vaatisi puolestasi. Jo yksdikin kerta voi riittää niin, että olosi on jo ihan toinen. Yleensä hoitoa annetaan 3 kertaa viikossa aamuisin, mutta varmaan katsottaisiin, että miten jaksaisit.


      • pokke

        Tosiaan lääkäri uskoi että voin hyvin ja itsetuhoisuutta ei enää ole. Mukana ollut sos.t.t uskoi myös. Osaan siis uskottavasti valehdella. Täällä missä asun niin sähkö hoitoa ei helpolla saa ja sitähän minulle ei ole tarjottu. Joka tapauksessa olo on jotenkin vapautunut ja helpottunut kun ei tarvi kulisseja pitää kenellekkään pystyssä ja hoitokontaktia ei ole mihinkään. En enää olisi jaksanut jutella niiden kanssa. joitakin päiviä yritän vielä jaksaa


      • PahaOlotila

        Kunpa edes joku muu vielä kääntäisi kaikki kivet puolestasi, jos itse et jaksa. Minullakin todella raskasta ja synkkää nyt, ja puhuminen ei auta minuakaan yleensä. Lähinnä nuo biologiset hoitomuodot ja sen jälkeen vasta puhuminen, kun on tarpeeksi hyvässä kunnossa. Voimia sinulle ja toivoa.


      • Anonyymi
        PahaOlotila kirjoitti:

        Älä luovuta. Oletkohan jo kokeillut voxraa? Itse en ole koskaan pystynyt jatkamaan tarpeeksi kauaa:(

        Masennuslääkkeet voivat joskus olla ehkä hyödyksi, mutta pääosalla niissä ainoa positiivinen vaikutus tulee mahdollisesti lumevaikutuksesta, eli siitä, että terveydenhoidossa joku kuuntelee ja vähän seuraa tilannetta, ja että uskoo pillerin auttavan.

        Viime vuosina on etenkin SSRI-lääkkeiden osalta ollut aktiivista akateemista debattia siitä, että vaikuttaako lääke edes niin kuin on väitetty ja niin kuin purkissa lukee. Tänä vuonna (2022) esimerkiksi maailman kuuluisimmassa ja arvostetuimmassa tiedelehdessä Naturessa julkaistiin artikkeli "The serotonin theory of depression: a systematic review of the evidence", jonka johtopäätös oli että serotiniiniteorialta on lähtenyt uusimpien tutkimusten myötä tieteellinen perusta alta, ja sillä olettamalla ole enää kestävää tieteelliseen tietoon perustuvaa pohjaa, että serotiniinin määrää aivoissa kasvattamalla masennukset edes vähenisivät - vaikka SSRI eli serotiniinin estäjä -lääkkeet on tehty aiheuttamaan juuri sitä. Näitä lääkkeitä on syöty paljon Suomessakin. Sivuvaikutukset ovat varmoja ja tunnettuja, mutta hyötypuoli on kyseenalaistunut samalla kun lääketehtaista riippumattomiakin tutkimuksia on julkaistu yhä enemmän ja enemmän.

        Lääketehtaat rahoittivat alan ensimmäiset tutkimukset. Seurantatutkimuksista usein alkuun julkaistiin vain ne, joissa tuli positiivisia tuloksia ja jätettiin julkaisematta ne, joissa positiivisia vaikutuksia ei havaittu. Sen seurauksena oli pitkään julkaisuvinouma lääkkeen positiivisista vaikutuksista. Uudet tulokset ovat muuttaneet kuvan serotiniinin roolista masennuksessa, ja ne tiedot ovat ristiriidassa monen masennuslääkepurkin tuoteselosteen kanssa, joissa vaikuttavaksi mekanismiksi väitetään sellaista, jolla esimerkiksi tuon Nature-lehden koosteen mukaan ei ole enää nykyisin edes tieteellistä pohjaa, kun niin monet uudet tutkimustulokset ovat olleet väitteen kanssa ristiriidassa.


      • Anonyymi

        Luonnon masennuslääke - https://nplink.net/bjahj033
        Olen ollut uniongelmainen ja ajoittain masentunut jo esiteinistä asti. Ystäväni suosituksesta päätin kokeilla Restilen-valmistetta ja olen ollut todella tyytyväinen. Unenlaatu on parantunut enkä ahdistu enää yhtä herkästi. Käytän tuotetta ensisijaisesti masennuksen ennaltaehkäisyyn.


      • Anonyymi
        PahaOlotila kirjoitti:

        Voi kun joku kunnon lääkäri nyt auttaisi. Vaadi sitä itsellesi, jos haluaisit. tai jos joku läheisesi vaatisi puolestasi. Jo yksdikin kerta voi riittää niin, että olosi on jo ihan toinen. Yleensä hoitoa annetaan 3 kertaa viikossa aamuisin, mutta varmaan katsottaisiin, että miten jaksaisit.

        Oletko saanut rauhoittavia lääkkeitä.Niillähän ennen hoidettiin masennustakin


    • a4we3

      Tutkimusten mukaan SSRI - lääkkeet eivät auta lievään, eivätkä keskivaikeaan masennukseen. Itsemurhan partaalla olevat saavat niistä jonkin verran apua. Eivät ole paljon placeboa kummoisempia siis. Ketamiini on lupaava tuleva lääke. AIDS-potilaille annetaan masennukseen dekstroamfetamiinia, joka on siis amfetamiinin lääkeversio. Tästä en tiedä enempää, enkä sitä miksi juuri AIDS-potilaille.

    • vdvfvfvbcbcb

      Essitalopraamia on itse tullut syötyä. Sivuvaikutukset olivat kohtuullisia, menivät parissa viikossa ohi. Kannattaa se kuukausi ainakin syödä jos vain sivuvaikutuksia sietää. Eka viikko oksetti yms. mutta sitten helpotti.

    • DAF

      Minua kummastuttaa, miksi haluatte syödä lääkkeitä jotka eivät paranna teitä yhtään mistään ja joiden teho on lääkeyhtiöiden rahoittamien tutkimusten mukaan vähintään 75% blaceboa. Näissä tutkimuksissa vielä yleensä poistetaan suurin osa niistä, joita oikeasti hoidetaan kliinisen masennuksen vuoksi, kuten blaceboon herkästi reagoivat, kroonisesti ja lievästi masentuneet, ihmiset jotka eivät ole aikaisemmissa kokeissa reagoineet lääkkeeseen, itsemurha-alttiit...Siis arviolta 78% kaikista niistä potilaista, joita hoidetaan oikeasti psykiatrisessa hoidossa. Tutkimukset jotka eivät poista näitä "riskipotilaita", osoittavat että lääkkeiden vaikutus on jopa pienempi kuin lääkeyhtiöiden rahoittamissa kokeissa placebolla. Esimeriksi Yhdysvalloissa mielenterveysinstiuutin rahoittamassa STAR D tutkimuksessa Hamilton Rating Scale -masennuskyselyssä lääkkeillä hoidettujen potilaiden masennus parani 6,6 astetta, kun keskimäärin meta-analyysien perusteella lääkeyhtiöiden rahoittamissa tutkimuksissa pelkästään blacebolla masennuspotilaiden olo kohenee 8,6 astetta. Barber ym. tekemässä tutkimuksen mukaan tämäkin reaktio johtuu pelkästään blacebosta eli ne jotka saavat placeboa paranevat yhtä paljon kuin ne, jotka ovat lääkityksellä. Siinä vertailtiin setraliinin ja psykoterapian vaikutusta placebokontrolloidussa kokeessa, ja jos setraliini ei toiminut lääkitys vaihdettiin venlafaxiiniin. Tutkimuksen mukaan molemmat lääkkeet paransivat masennuspotilaiden oloa 7 astetta Hamiltonin Rating Scale -masennuskyselyssä ja placebopotilaat 6,8 astetta. Ymmärrättekö te, että 0,2 asteen ero Hamiltonin skaalalla on aivan olematon? Ei ihme että olet ollut masentunut kymmenen vuotta, kun et ymmärrä ettet voi parantaa oloasi riippuvuutta aiheuttavilla ja fyysistä terveyttä heikentävillä aineilla.

      • vai-että-sellaista

        "...Yhdysvalloissa mielenterveysinstiuutin rahoittamassa STAR D tutkimuksessa Hamilton Rating Scale -masennuskyselyssä..."

        Kirjoitat täyttä sontaa. Et ole tutustunut aiheeseen riittävästi ja heität jotain prosentteja, mitkä perustuvat... niin... perustuvat mihin? Lähde kiitos!

        Aloita vaikka lukemalla ihan tavallisesta Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/STAR*D niin huomaat, että se mitä kirjoitat, ei pidä paikkaansa.

        Lisäksi nojaat liikaa yhteen tutkimukseen ainoana totuutena. Maailmalla on psyykenlääkkeisiin liittyen valtava määrä erilaista tutkimustietoa, hyvinkin kriittistä sellaista ja on myös huomattava määrä tutkimuksia, joilla masennuslääkkeiden teho on todistettu.

        Se, että yksittäisen potilaan (kuluttajan) pitäisi tietää ja omaksua kaikki se tieteellinen materiaali, mikä psyykenlääkkeiden tehoihin ja vaikutuksiin liittyy, on liikaa vaadittu. Miksei vain voi kuunnella omaa kehoaan, niin huomaa tehon? Ei tarvitse perehtyä tuhansiin tieteellisiin artikkeleihin. Kriittisyys on ok, mutta rajansa kaikella.

        Voisin tähän latoa kymmeniä tutkimuksia lähdeviitteineen, joissa masennuslääkkeiden tehosta on todisteita, mutta en vaivaudu.


      • lisäystä

        Linkki ei näköjään suostu toimimaan suomi24-formaatissa, mutta käykää sitten tuolla: http://www.nimh.nih.gov/funding/clinical-trials-for-researchers/practical/stard/allmedicationlevels.shtml

        Lukekaa sieltä "results" (kohdat 5 ja 6.)
        Miten DAF kommentoit esim. seuraavaa: "...if a first treatment with one SSRI fails, about one in four people who choose to switch to another medication will get better, regardless of whether the second medication is another SSRI or a medication of a different class. And if patients choose to add a new medication to the existing SSRI, about one in three people will get better."

        Ja mistä voit tietää kokeilematta, että potilas ei kuulu tuohon neljännekseen, joille lääkityksen vaihtamisesta on hyötyä.


      • Omenapuizza
        vai-että-sellaista kirjoitti:

        "...Yhdysvalloissa mielenterveysinstiuutin rahoittamassa STAR D tutkimuksessa Hamilton Rating Scale -masennuskyselyssä..."

        Kirjoitat täyttä sontaa. Et ole tutustunut aiheeseen riittävästi ja heität jotain prosentteja, mitkä perustuvat... niin... perustuvat mihin? Lähde kiitos!

        Aloita vaikka lukemalla ihan tavallisesta Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/STAR*D niin huomaat, että se mitä kirjoitat, ei pidä paikkaansa.

        Lisäksi nojaat liikaa yhteen tutkimukseen ainoana totuutena. Maailmalla on psyykenlääkkeisiin liittyen valtava määrä erilaista tutkimustietoa, hyvinkin kriittistä sellaista ja on myös huomattava määrä tutkimuksia, joilla masennuslääkkeiden teho on todistettu.

        Se, että yksittäisen potilaan (kuluttajan) pitäisi tietää ja omaksua kaikki se tieteellinen materiaali, mikä psyykenlääkkeiden tehoihin ja vaikutuksiin liittyy, on liikaa vaadittu. Miksei vain voi kuunnella omaa kehoaan, niin huomaa tehon? Ei tarvitse perehtyä tuhansiin tieteellisiin artikkeleihin. Kriittisyys on ok, mutta rajansa kaikella.

        Voisin tähän latoa kymmeniä tutkimuksia lähdeviitteineen, joissa masennuslääkkeiden tehosta on todisteita, mutta en vaivaudu.

        Ei tarvitsekaan vaivautua, sillä sellaisia rehellisiä tutkimuksia ei ole. Tärkeää on ymmärtää ennen kuin lähtee arvioimaan jonkin "psyykenlääkkeen" "tehokkuutta" jostakin tutkimuksesta mitä tehokkuudella tarkoitetaan. Funktionaalista lopputulosta? "Oireiden" vähentymistä tai muuttumista? Elämänlaatua?

        STAR*D tutkimus todisti, että SSRI:t ovat täyttä roskaa ja perustuvat pitkälti plaseboon mitä tulee masentuneisuudesta nousemiseksi. Tietenkin, koska ne ovat huumausaineita, niistä voi saada varsinkin lyhyessä ja keskipitkässä tähtäimessä psykoaktiivista vaikutusta joista moni pitää, monet taas eivät. Tutkimuksin on osoitettu, että mitä STAR*D:ssä tehtiin voidaan toteuttaa myös siten, että ihmisille annetaan samaan SSRI:tä kerta toisensa jälkeen. He luulevat saavansa aina eri SSRI:tä ja lopulta lähes kaikille löytyi "toimiva" (mitä sillä ikinä tarkoitetaankaan) SSRI. Tämä viittaa vahvaan plasebon vaikutukseen. Koe toimii myös niin, että SSRI:n sijaan annetaankin plasebopilleri, tai useita "eri" plasebopillereitä käyttäjän tietämättä. Sokeripillerit lyövät SSRI:t pitkällä aikavälillä isossa kuvassa selvästi mitä tulee psyykkisen pahoinvoinnin auttamiseen. Luonnollinen paraneminen on toki suuressa osassa, jonka ihmiset usein jättävät huomiotta.

        Ongelma kokeilemisen kanssa ei olisi niin suuri ellei jo lyhyehköön SSRI-käyttöön liittyy riski pysyvistä aivovaurioista. Tästä harvalla kuluttajalla on tietoa. Pelkkä SSRI-kokeilu on maksanut monille terveyden. Traagisimmissa tapauksissa ihmiset ovat tappaneet itsensä SSRI:den pysyväisvaikutusten takia.


    • tiedätteköstätä

      c´moon nyt tässä ei taas oteta ollenkaan huomioon potilaiden ongelmia vaan tässä on ainoastaan pelkät tutkimustulokset kysymyksessä. potilailla, kun on erilaisia ongelmia ja toisilla voi olla pitempiaikaisia ongelmia elämssään johon ottaa lääkettä ja lääkkeet taas vaikuttaa yksilöllisesti kuhunkin potilaaseen eli ei voida yleistää liikaa näitä pelkkiä tutkimustuloksia eli toisilla auttaa se mikä toisilla ei auta pätkän vertaa you know hei!?

    • Sepramtoimii

      Sepram on vanha hyvä lääke, ainakin mulla toimii.

    • 34543

      Olen käyttänyt sekä citalopramia että sertraliinia pidemmän aikaa. Molemmista oli apua masennukseen ja ahdistukseen, sertraliini kuitenkin oli hieman tehokkaampi. Huono puoli sertraliinissa on että se heikentää vähän erektiokykyä, citalopramilla ei ollut tätä oiretta. Tällä hetkellä käytän kuitenkin sertraliinia koska siitä on enemmän apua masennukseeni. Mitään muita sivuoireita ei ole kummastakaan ollut. Kannattaa huomioida että paras teho näistä voi tulla vasta jopa 3kk jälkeen (näin itsellä tapahtui) eli kannattaa kärsivällisesti odottaa ainakin se 3kk ennen kuin tekee johtopäätöksiä tehosta.

    • Toxtail

      Joo, laittakaa vaan neurotoksiinia toisen perään. Kyllä sieltä aina hetken helpotus tulee ennen kuin aivot sulaa pidemmälle. Sitten tarvitaan taas tupla-annos ja pian uutta toksiinia pesään. Hyvin menee.

    • alunan

      Mä oon syöny citalopraamia pieninä annoksina ja on auttanut ahdistukseen/jännittyneisyyteen tosi hyvin. Ekalla kerralla aloitusannos oli liian suuri, oireet paheni potenssiin tuhat. Mutta kun aloittaa pienellä 5 tai 10mg niin aloitusoireet on siedettäviä, kestää viikon, pari. Ja ehdottomasti puolen vuoden kuuri, paitsi tietysti jos pahat sivuoireet jatkuu.

    • NaturalGanja

      Tutkimusten mukaan eräs antioksidanttinen luonnon yrtti auttaa masennukseen joko syötynä tai sitten poltettuna esim. tupakan seassa.

    • pddpokpok

      Itse 10 vuotta ssri-lääkettä syöneenä ja kahta erilaista lääkettä kokeilleena, en alkaisi SSRI-myrkkyjä syömään enää. Minulla kesti vuosi päästä SSRI:stä eroon, ja siirsin lopetusta vuosia vain sen takia, että minulla oli niin kamala olo lopetusvaiheessa. Lopetus onnistui vain äärimmäisen hitaalla tahdilla, ja nyt ollaan voiton puolella - kk oltu ilman sen kummempia sähköiskutuntemuksia. Söin escitalopramia lopussa 2,5 mg vuoropäivinä ja silti lopetus tuntui vaikealta - niin yty lääke se on. Tämän takia en enää ikinä aio mielialalääkkeitä syödä, vaan pitää itsetäni huolta terveellisellä elämällä, reflektoimalla tunteita ja keskustelemalla asioista - miten sen alun perinkin olisi pitänyt mennä, mutta sen sijaan sain lääkepakkauksen ja itselleni sopimattoman hoitohenkilön, jolla ei edes ollut kovin suurta pätevyyttä mihinkään. Jo henkilö, jonka kanssa synkkaa voi saada enemmän aikaan.

      Kuukausi lopetuksen jälkeen olen aivan ihmisraakile, mutta taistelutahtoa löytyy. Kadotin uneni, minkä takia minun oli pakko lopetusvaiheessa syödä kuuri tenoxia, jotta pysyin normaalielämän syrjässä kiinni. Hiljalleen unikin on alkanut tulla, kun lääkityksen lopetuksesta on kk. Lääkäri yritti ehdottaa tässä uniongelmavaiheesa SSRI-lääkkeen lisäystä, ja totesin, että minä en enää lääkettä syö, ja otan sitten unilääkkeet pieneksi aikaa. Tunteet menevät vuoristorataa, ja saatan olla vuorotellen hermostunut, välillä äärimmäisen surullinen. Ilon tunteita on hankala kokea, ja keskittyminen on vaikeaa. Kannattaa miettiä, jos luulee löytävänsä hyvän elämän lääkepaketista, mitä se oikeasti tekee sinun aivoillesi, persoonallesi, minuudellesi? Kaikkia lääkkkeen pitkäaikaisvaikutuksia ei tiedetä. Haluatko tarkistella maailmaa lääkehuurujen kautta? Mutta niinhän se menee, että nykylääketiede on niin orjallisen kiinni lääkkeissä, että olet vain yksi koekaniini koneistossa, joka luullaan parantamalla lisäämällä aivojen serotoniinipitoisuutta.

    • eiautaeiauta

      En itsekään suosittele ssri lääkkeitä jos ei ihan pakko. Pakko mielestäni tarkoittaa totaalista toivottamuutta tjtn sinnepäin. Itse ole nyt syönyt citalopraamia n. 7 vuotta. Aikoinaan kun masennuksen takia lääkäriin hakeuduin se jopa auttoi. Tuntui että kyllä tästä elämästä vielä jotain tulee. Jossain vaiheessa oli jopa niin hyvä olla että ajattelin lopettavani lääkeet, mutta en pystynyt, hyvän olon tilalle tuli pahat ajatukset ja alakulo joiden tajusin johtuvan lääkkeen lopettamisesta.

      Tällä hetkellä kun masennust ja ahdistuneisuus taas jylläävät täydellä teholla en edes tiedä mitä tapahtuu tai tapahtuuko mitään jos lopetan lääkityksen. Olo on tälläkin hetkellä sen verran paska etten edes osaa ajatella paskempaa. Ja tosiaa tällä hetkellä syön cibraa ettei tälläistä oloa olisi, mutta on se silti...

    • ioasogjosa

      Ennen kuin turvautuu masennuslääkkeeseen, kysy itseltäsi nämä asiat:
      1. liikutko tarpeeksi?
      2. nukutko tarpeeksi?
      3. teetkö mielekkäitä asioita?
      4. syötkö terveellisesti?
      5. otatko tilaa itsellesi, rauhoittumiselle, lepäämiselle... vaaditko itseltäsi liikaa? Meditointi ja mielen tyhjennys silloin tällöin on erittäin tärkeää.
      6. onko sinulla ihmisiä joille kertoa huolesi? Yritätkö paeta negatiivisia tunteita/traumoja? Hyväksytkö itsesi sellaisena kuin olet? SSRI lakaisee näitä tietyllä tapaa maton alle, mutta en usko, että elämässä negatiivisa tunteita pystyy pakenemaan. Ne vaan patoutuvat.
      - ensimmäiselle kuudelle nimittäin voi tehdä paljonkin, ja niiden merkitys hyvinvoinnille on mittaamaton. En nimittäin usko, että ihminen on onnellinen, jos perusasiat ovat vinksallaan, tai itsellä ei ole mielenrauhaa.

      Voin myös kertoa omia kokemuksia masislääkkeistä, jotka eivät tietenkään päde kaikilla, mutta minulla kyllä...
      Jos vielä huvittaa turvautua masennuslääkkeisiin, kannattaa myös kysyä nämä asiat:
      - Oletko valmis siihen, että lopettaminen ja lopettamisoireet voi pahimmassa tapauksessa kestää kuukausia? Lopettamisoireisiin voi kuulua sydämentykytyksiä, ahdistusta, unettomuutta, sähköiskumaisia tuntemuksia, hikoilua...
      - Oletko valmis siihen, että kykysi nauttia seksistä voi kadota? näin nimittäin katosi itselläni. En pystynyt edes ihastumaan ja olin tunnetasolla täysin hukassa. En pysty edelleenkään saamaan orgasmia kunnolla, ja erilaiset tunnekokemukset saattavat palata hetkittäin voimakkaina, mutta edelleen olen jotenkin henkisesti turra.
      - oletko valmis siihen, että SSRI lamaa tunteitasi. Myös hyviä. Olo itselläni muuttui yhdessä vaiheessa välinpitämättömäksi, ja tunne-elämä laimeaksi.
      - oletko valmis siihen, että lääkitys jossain vaiheessa menettää tehoaan ja sitä pitää nostaa? Itselläni lääkitystä nostettiin maksimiin, johon siihenkin turruin yhdessä vaiheessa. mielestäni tämä kertoo lääkityksen toimintamekanismista jotain, aluksi se saa euforisen olon, joka vaihtuu jossain vaiheessa lamaantuneisuuteen. Itselläni yhdessä vaiheessa oli täysin aloitekyvytön ja lamaantunut olo, kun lääke oli maksimissa. Toimintakykyni parani, kun lääkitystä purettiin.
      - oletko valmis syömään lääkettä, jonka vaikutuksen teoreettinen pohja on hatara? Kaikilla välittäjäaineilla on tehtävänsä. Niiden peukalointi johtaa aina johonkin. Vaan mihin, sitähän voi kokeilla. Minua suututtaa, että minulle määrättiin 18-vuotiaana jo tämä lääke, sillä aivotkin kehittyvät vielä pitkälle aikuisiälle. Huh..

      Positiivisena puolena mainittakoon sosiaalisten tilanteiden ahdistuksen katoaminen. Hinta vaan on melko kova, kun muutkin tunteet laimenee. tällä hetkellä odotan sitä, että palautuisin tästä lamaantuneisuudesta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      141
      10295
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      53
      2954
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      205
      2794
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      25
      2107
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      17
      1858
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      17
      1679
    7. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      14
      1586
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      18
      1577
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      18
      1533
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1358
    Aihe