Kovasti täällä "tietäjät" haukkuvat arkkitehteja ja jopa kyseenalaistavat heidän työn tarpeellisuutta.
Haluaisin mielenkiinnolla kuulla esimerkkejä hyvistä rakennuksista? Vai onko sellaista olemassakaan? Onko optimaalinen pientalo tämä meidän klassinen rintamamiestalo - harjakattoinen, neliön muotoinen talo johon tilat ja toiminnot on ympätty loogiseen ja toimivaan järjestykseen? Entä suuremmat rakennukset? Tehtiinkö optimaaliset kerrostalot viime vuosisadan alussa? Jugendistahan kaikki tykkää.
Minulla ei ymmärrys riitä. Missä vaiheessa saavutimme rakentamisessa ja arkkitehtuurissa lakipisteen? Koska ohitimme sen vaiheen jossa olisi pitänyt lopettaa arkkitehtiammatti kokonaan ja todeta että olemme nyt optimoineet rakentamisen. Uutta kehitystä ei enää tarvita. Uusia visioita ei enää tarvita. Uusia innovaatioita rakentamisessa ei enää tarvita. Kaupunkisuunnitteluunkin voisi käyttää yhtä ja samaa hyväksi todettua kaavaa.
Parinsadan vuoden päästä kaupunkiosien ja rakennusten iät voisi arvioida ainoastaan rakennusten kunnosta päätellen.
Toisaalta, saman ajattelutavan voisi jalostaa myös muilla aloille. Miksi enää kukaan säveltää uutta musiikkia? Onhan maailma jo täynnä hyvää musiikkia. Vaatteissakaan tuskin enää on kehittämisen varaa. Autot olivat 40-luvulla riittävän mielenkiintoisen näköisiä - miksi niitäkään enää uusimaan?
Miksi ylipäätään tehdä mitään uutta jos jokin ratkaisu on jo todettu toimivaksi?
Haluaisin mielenkiinnolla kuulla esimerkkejä hyvistä rakennuksista? Vai onko sellaista olemassakaan? Onko optimaalinen pientalo tämä meidän klassinen rintamamiestalo - harjakattoinen, neliön muotoinen talo johon tilat ja toiminnot on ympätty loogiseen ja toimivaan järjestykseen? Entä suuremmat rakennukset? Tehtiinkö optimaaliset kerrostalot viime vuosisadan alussa? Jugendistahan kaikki tykkää.
Minulla ei ymmärrys riitä. Missä vaiheessa saavutimme rakentamisessa ja arkkitehtuurissa lakipisteen? Koska ohitimme sen vaiheen jossa olisi pitänyt lopettaa arkkitehtiammatti kokonaan ja todeta että olemme nyt optimoineet rakentamisen. Uutta kehitystä ei enää tarvita. Uusia visioita ei enää tarvita. Uusia innovaatioita rakentamisessa ei enää tarvita. Kaupunkisuunnitteluunkin voisi käyttää yhtä ja samaa hyväksi todettua kaavaa.
Parinsadan vuoden päästä kaupunkiosien ja rakennusten iät voisi arvioida ainoastaan rakennusten kunnosta päätellen.
Toisaalta, saman ajattelutavan voisi jalostaa myös muilla aloille. Miksi enää kukaan säveltää uutta musiikkia? Onhan maailma jo täynnä hyvää musiikkia. Vaatteissakaan tuskin enää on kehittämisen varaa. Autot olivat 40-luvulla riittävän mielenkiintoisen näköisiä - miksi niitäkään enää uusimaan?
Miksi ylipäätään tehdä mitään uutta jos jokin ratkaisu on jo todettu toimivaksi?
Vastaukset 14
Vanhimmat
lisää finlandiataloja kun se ensimmäinenkin
on todettu sudeksi sisältä ja ulkoa
tuon edellisen kommentin kirjoittaja - tiedätkö mikä on ongelmasi?
Se, että olet kusipää-ääliö!
Eiköhän se yhden kanssa opittu, mutta arkkitehtoonisesti se taatusti puolustaa paikkaansa. Vaikka ei sitä varmasti perus-juntti ymmärrä, eikä tule koskaan ymmärtämäänkään - eikä oikeastaan tarvitsekaan.
Nokkelaa argumentointia sinulla...
Et pidä Finlandiatalosta, okei, mutta mikä olikaan se esimerkki hyvästä rakentamisesta jota ihmiskunnan tulisi aikojen loppuun seurata?
Kun, alettiin tekemään elementtitaloja, eli noin 60-luvun loppupuolella. Silloin heitettiin harppi roskiin, tehokkuuden nimissä. Voisi sanoa, että harvassa ovat ne arkkitehdit, jotka osaavat käyttää muutakin muotoa, kuin laatikko/suotakaide jne. Jopa nykyään.
Alkuperäisen kirjoittajan kanssa olemme pohtineet samoja asioita...
Helleenisellä ajalla oli muuten tällainen uskomus, että taiteessa on laki jo saavutettu klassisella kaudella. Että taiteessa tehtiin silloin parasta. SIlti jatkettiin taiteen tekemistä, ettekä te besserwisserit erota kummankaan aikakauden taiteita edes toisistaan saatika pysty arvioimaan niiden keskinäistä kauneutta...
Ja eiköhän ne elementit keksinyt insinööri...? En ala osoittelemaaan, tuli vaan mieleeni. Älkääkä nyt mainitko heti sitten sitä Corppua!
Niinpä niin, kauneus on katsojan silmissä. Mikä sinä puupää olet arvostelemaan minun taiteen tuntemustani, Kun katsotaan ajassa taaksepäin mennään parempaan suuntaan. Nykysillä legopalikka-aikakauden arkkitehdeillä on harppi lähes tuntematon työkalu. Onkohan opiskelun ohella "raskas ja h....." osuuskuntatoiminta tylsistänyt parhaan terän nykyisillä "taitajilla"
Puupää taiteen maisteri.
se missä kysymyksenasettelusi menee pieleen, on että me tavikset haluamme koteja, ei arkkitehdin unelman toteutusta.
nähty on, että nämä nykyiset pakettitalot eivät usein miellytä kumpaakaan. nähty on myös yläkerran arkkitehdinpiirtämä neljän metrin umpikäytävä, jossa ovet on aseteltu niin että ne kolisee avattaessa toisiinsa. nähty tasakattokausi jne jne...
voisipa joskus toteutua uudestaan rintamiestalon kaltainen perusratkaisu kodiksi (se uusi perustalo ei kyllä tähän käy) ja samaan aikaan julkisin varoin tai rikkaiden kodeiksi aikakauden arkkitehtuurin kannatus erikoisuuksin, uutuuksin ja muin kommervenkein!
mutta jos arkkitehdin työn ainoa tavoite on luoda uutta, todennäköisesti sellaisen taiteilijan kannattaa tehdä rakennukset vain virtuaalisina :-)
kodin ja rkkitehtuurin problematiikka oikeasti?
Lue arkkitehteja opettaneen professorin kirjoitus netistä. Lue kokonaan.
http://www2.uiah.fi/esittely/historia/identi.htm
kiitos linkistä: hienoa, että joku on osannut ajatella asian laajemminkin.
pakko lainata pikku ote, erityisesti Masterille:
"...arkkitehdin tehtävänä on läpäistä tämä pintakerros, jonka taustalla ovat useimmiten kaupalliset, yhteiskunnalliset ja hetkellisen mieltymyksen motiivit..."
Näin toisen alan ihmisenä voin antaa vähäisen panokseni tähän keskusteluun, ja ottaa vertailun vuoksi kaksi huomiota omalta alaltani juridiikasta.
Ensinnäkin, samoin kuin tulkitsen juridiikan olevan ihmisten inhimillistä toimintaa palvelevaa ja muun kuin oikeudellisen toiminnan funktiota ajavaa tiedettä, samoin olen itse aina pitänyt arkkitehtuuria muita toimintoja palvelevana taiteenlajina. Tosin myönnetään, että juridiikka on siinä mielessä brutaalimpaa, että sen taiteellisuus ei useinkaan ilmene suurelle yleisölle, vaan tietylle hyvin pienelle katsojajoukolle, joka saattaa ihastella esim. taidokkaasti toteutettua kansainvälistä konsernirakennetta, jossa on taiten huomioitu yhtiön tarpeet, verotuksen taso eri maissa ja esim. IPE-suojan ja täytäntöönpanon taso eri maissa. Arkkitehtuuri mielestäni on sikäli sivistyneempää, että toiminnallisuuden lisäksi voidaan saavuttaa muitakin arvoja, kuten estetiikka, tai - kuten mielestäni 70-luvulla - disestetiikka, pyrkimys rumuuteen välillä jopa toiminnallisuus unohtaen.
Arkkitehtuurin olennaisin kysymys - kyökkipsykologiaa, tiedän, mutta jatkan piruuttanikin - on asiakkaan palvelu. Jos asiakas on asukas, on arkkitehdin velvollisuus tehdä tälle hyvä koti, ei taideteosta oman ammattiryhmän ihailtavaksi. Jos asiakkaan tavoite on tehdä näyttävä hallintopalatsi, niin tehtäköön.
Toinen - vähän ehkä hämärämpi ja kiistatta huumorin puolelle menevä linkitys - arkkitehtuurin ja juridiikan yhteydestä menee rakennusten massan käytön ja rakennuslainsäädännön vertailussa. Tajunnanvirtana seuraavasti:
- Asemakaava -- Lain soveltamisala ja tarkoitus
- Korttelin sisältö -- Lain periaatepykälät
- Yksittäinen talo korttelissa -- Substanssipykälät ja niiden keskinäinen suhde
- Asunto talossa -- yksittäiset pykälät
- Pohjaratkaisu -- normin muotoilu
- yksityiskohdat, ornamentit -- kielelliset finessit, esim. aikakauteen sidotut ilmaisut, kuten vanhat 1800-luvun tekstit, tai 90-luvun alun virastokieli sosiaalilainssädännössä tyyliin "etuuden osalta velvollista koskien on noudatettava kuitenkin, ellei samaan liittyen ole muualla määrätty noudatettavaksi muuta etuusmuotoa.."
Näin keskellä yötä ajateltuna tällaisia.
löytyykö ketään joka luki ton linkin takaa löytyvän kirjotuksen ja jäi vielä jotain kysyttävää!?? Mielestäni Juhani Pallasmaan kirjoitus on erittäin hyvä teille jotka luulevat arkkitehtien olevan turhia tai että he eivät osaisi hommaansa... Minulle itselleni kodin toimivuus ei ole pääasia... pääasia on viihtyvyys! En ole mikään siivous-ihminen joten edellytän että pinnat eivät ole silkkiä... vaan kaikki tulee olla sellaista materiaalia että ne eivät likaannu/ sotkeennu pahasti... sitten kun siivoan niin teen sen niin harvoin että minua ei haittaa jos joudun ottamaan yhen tai kaksi askelta enemmän... eriasia jos tekisin sitä joka päivä... oletan että monet arkkitehdit ovat kaltaisiani siivottomia... :D joten he itse eivät ymmärrä eikä heidän tarvitsekaan ymmärtää sitä että jos joku on addiktoitunut siivoukseen... :D
Väittäisin, että suomalaisen kerrostalorakentamisen tähänastinen huipentuma on ollut kesällä 1938. Kakki oleellinen oli teknisesti jo mukana, pula-aika ohi ja toisenmaailmansodan vaikutus ei vielä tuntunut. Lähelle sitä oltaisiin teknisesti päästy 50-luvun lopulla, mutta sota vaikutti monessa asiassa vielä.
Rakentamiseen vaikuttavat niin monet yhteiskunnalliset tekijä, etteivät arkkitehdit valitettavasti voi vaikuttaa kovinkaan paljoa kerrostalorakentamiseen. Pientaloissa ja julkisissa tiloissa heidän vaikutuksensa on suurempi. Yleensä positiivisessa mielessä.