Saisinko selkeän vastauksen seuraavaan problematiikkaan:
1) Uusperhe, jossa kummallakin ed. liitosta lapsi, ei yhteistä lasta.
2) Kun toinen vanhemmista poistuu, periikö leski puolet toisen omaisuudesta VAI eikö leski peri mitään ja kuolleen omaisuus menee kokonaisuudessaan lapselle?
Kiitos !
1) Uusperhe, jossa kummallakin ed. liitosta lapsi, ei yhteistä lasta.
2) Kun toinen vanhemmista poistuu, periikö leski puolet toisen omaisuudesta VAI eikö leski peri mitään ja kuolleen omaisuus menee kokonaisuudessaan lapselle?
Kiitos !
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tämä kuuluuluisi palstan UKK-osioon, jos sellainen olisi.
Perusasioita:
- leski ei peri, vaan saa avio-oikeuden perusteella vähintään puolet yhteisestä omaisuudesta. Leski voi siis saada enemmänkin kuin puolet, ääritapauksessa kaiken.
- Se mitä leski ei saa avio-oikeden perusteella on perintöä, joka menee kokonaisuudessaan kuolleen lapselle.
Ole hyvä!
Menee vähän varsinaisen asian viereen mutta olen itsekin joskus kaivannut jonkinlasita FAQ eli suomeksi UKK osiota. Sinne kuuluisi lisäksi ainakin kysymys mita on lakiosa ja miten sitä vaaditaan sekä isyyden vahvistamisen edellytykset jos on syntynyt ennen nykyistä isyyslaain voimaantuloa (ja isyyden vahvistamistapaukset yleensäkin). Niin ja testamentin muotosääntöihin liittyviä kysymyksiä myös usein kysytään.
...on aika hyvä korvike.
Kysessä on kuitenkin kaupalliset sivut ja niiden mainostamista keskustelupalstoilla ei voida pitää asiallisena.
Monia netistä löytyviä kirjoituksia vaivaa pyrkimys täydellisyyteen. Tällöin itse asia hukkuu lukuisten pikku harvinaisten poikkeusten joukkoon.
laki24 näyttää kunnianhimoiselta hankkeelta, mutta mitenkähän ylläpito tulee luonnistumaan?
Oletusarvo: ei keskinäistä testamenttia
Jos kuolleen omaisuus on pienempi kuin leskeksi jääneen ==> koko kuolleen omaisuus lapselle
Jos kuolleen omaisuus >= leskeksi jääneen ==> (kuolleen omaisuus - tasinko) lapselle
Keskinäinen testamentti => lakiosa lapselle
Ja maistraatti sitten valvoo alaikäisen perintöä jos yli 15tEur.
Korjatkaa laintuntijat jos ei mene noin...
Yleisessä kielenkäytössä puhutaan, että leski perii puolet omaisuudesta. Nyt täällä kun lainoppineet selittävät, että leski ei peri mitään, niin tavallinen pulliainen on ymmällään.
Asiahan on niin, että leski ei peri, vaan saa pitää oman omaisuutensa, joka useimmiten on puolet avioparin yhteisestä omaisuudesta. Lapset sitten perivät kuolleen puolison omaisuuden, joka yleensä on sitten se toinen puoli.
Kiitos kaikille, nyt tarvitsisin tähän kaikkeen tietoon tulkin. Leskellä avio-oikeus, leskellä ei oikeutta... yms.
Eli jos toinen omistaa 2/3 omaisuudesta ja toinen 1/3. Kuinka tämä kaava menee ??
Jos 1/3 omistaja kuolee, leskelle ei jää mitään ?
Jos 2/3 kuolee, niin leskelle jää kuolleen puolison 2/3 osuudesta puolet ??
Vai miten ?
Rikas (R) ja Köyhä (K) ovat naimisissa.
Jos on avioehto, joka sulkee avio-oikeudet pois:
Kun R kuolee, R:n omaisuus menee kokonaan R:n lapsille.
Kun K kuolee, K:n omaisuus menee kokonaan K:n lapsille.
Ei avioehtoa:
Kun R kuolee ensin, suoritetaan ositus. K:n osuus omaisuudesta on (K R)/2. Loput menee R:n lapsille. K:n kaikki omaisuus menee sitten aikanaan K:n lapsille.
Kun K kuolee ensin, suoritetaan ositus. R:n osuus on (K R)/2. R:lla on kuitenkin oikeus olla luovuttamatta tasinkoa, joten R:n osuus voi olla myös R. Loput menee K:n lapsille, siis joko K tai (K R)/2.
Jos on keskinäinen testamentti:
Kun R kuolee ensin, R:n lapset saavat lakiosan, eli R/2. Leskelle jää siis K (R/2). Nämä kaikki menevät K:n kuoltua K:n lapsille.
Kun K kuolee ensin, K:n lapset saavat lakiosan, eli K/2. Leskelle jää siis R (K/2). Nämä kaikki menevät R:n kuoltua R:n lapsille.
Kun asiaa pyörittelee hetken aikaa mielessään, huomaa, että keskinäinen testamentti uusioperheessä voi olla epäoikeudenmukainen lapsia kohtaan. Pelatakaan ei oikein kannata, kukapa sen osaa arvata, kumpi ensin lähtee.
Entäpä jos keskinäisessä testamentissa on toissijaismääräys siitä mitä tehdään sen jälkeen kun molemmat (R ja K) ovat kuolleet? Eli testamentissa ei anneta rajatonta määräysvaltaa omaisuudelle vaan se toissijaismääräyksellä palautetaan rintaperillisille molempien kuoltua?
Verottajan näkemyksen mukaan, keskinäisen testamentin tapauksessa, molempien puolisoiden kuoltua jaettava perintö katsotaan tulleen molemmilta perinnönjättäjiltä eikä vain toiselta, vaikka kyseessä olisi keskinäinen omistusoikeustestamentti (tästä on KHO:n päätöksiä, joista otteita oli veronmaksajainliiton lehdessä viime kesänä), jos testamentissa on toissijaismääräys rintaperillisten hyväksi.
Juuri tätä vastausta hain. Eikä tätä nyt ihan yhdellä lauseella sitten selvitettykään. Nimenomaan on kyse siitä, että kaikki lapset saisivat yhtä paljon. Nyt kun heitä on 3, näkyy olevan vaikeata.
"Jos on keskinäinen testamentti:
Kun R kuolee ensin, R:n lapset saavat lakiosan, eli R/2. Leskelle jää siis K (R/2). Nämä kaikki menevät K:n kuoltua K:n lapsille."
Lakiosa menee kyllä näin, jos puolisoilla on avioehto. Muutoin lakiosa on (R K):2:2. Lakiosa lasketaan siis vainajan jäämistöstä, mikä selviää osituksessa; sitä ei lasketa vainajan vainajan varoista. Lesken osuus on tällöin (R K):2 (R K):2:2 = 1,5 X (R K):2. Siitä minkä leski saa tasinkona hän ei maksa veroa. Tasinko = (R K):2-K.
Jos leski on varakkaampi ja vetoaa tasinkoprivilegiin, vainajan jäämistö = vainajan varat (netto). Jos leski ei vetoa tasinkoprivilegiin, vainajan jäämistö = vainajan varat tasinko.