Kyllä on huolestuttavaa luettavaa useampikin tutkimus omakotitalojen ilmanvaihdosta *todellisessa elämässä* vs. viranomaisten määräyksissä ja laitevalmistajien markkinoinnissa. Esimerkkinä vaikka tämä tutkimus (ei ole ainoa vastaava):
http://www2.uef.fi/documents/976466/1020718/Kaksonen_Pekka.pdf/9f7c2156-fd63-41ad-81ca-e1f41d594d53
Lainaus eo. tutkimuksen johtopäätöksistä: "Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta omakotitalojen asukkaiden keskuudessa olevan huolestuttavaa puutetta tietoudessa kuinka ilmanvaihtoa tulisi käyttää ja huoltaa. Osittain asukkaat ovat saaneet virheellistä tietoa joko laitetta asentaneelta tai huoltaneelta henkilöltä. Yleisin virhe käytössä liittyy piintyneeseen ajatukseen energian säästämisesta, jolloin laitteen käyttöasento käännetään minimiasentoon. Huolestuttavaa on se että asiasta informoitaessa osa asukkaista ei suostu muuttamaan käytöstapojaan."
Nykyisten energiamääräysten mukaiset ilmanvaihtokoneet (LTO) ovat yksinkertaisesti liian vaikeita useimmille ihmisille ja aiheuttavat huonoa sisäilmaa ja kosteusvaurioisia rakennuksia. Ei vaihdeta suodattimia ja pestä konetta 1-2 kertaa vuodessa. Ei puhdisteta poistoventtiileitä. Ei nuohota tuloilmakanavia. Laitetaan kone minimi (poissaolo) asennolle vaikka koko perhe asuu, saunoo ja kylpee talossa. Väärät painesuhteet talon eri osissa ja huoneissa, jne.
Ilmanvaihdosta on yksinkertaisesti tehty liian vaikea ja hankala >95% normaaleista ihmisistä. Tästä syystä he omalla toiminnallaan/laiskuudellaan aiheuttavat laajasti yleistyneet sisäilma-, kosteus- ja homeongelmat.
Sama asia muuten pätee myös ongelmaisiin kouluihin yms. julkisiin rakennuksiin.
http://www2.uef.fi/documents/976466/1020718/Kaksonen_Pekka.pdf/9f7c2156-fd63-41ad-81ca-e1f41d594d53
Lainaus eo. tutkimuksen johtopäätöksistä: "Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta omakotitalojen asukkaiden keskuudessa olevan huolestuttavaa puutetta tietoudessa kuinka ilmanvaihtoa tulisi käyttää ja huoltaa. Osittain asukkaat ovat saaneet virheellistä tietoa joko laitetta asentaneelta tai huoltaneelta henkilöltä. Yleisin virhe käytössä liittyy piintyneeseen ajatukseen energian säästämisesta, jolloin laitteen käyttöasento käännetään minimiasentoon. Huolestuttavaa on se että asiasta informoitaessa osa asukkaista ei suostu muuttamaan käytöstapojaan."
Nykyisten energiamääräysten mukaiset ilmanvaihtokoneet (LTO) ovat yksinkertaisesti liian vaikeita useimmille ihmisille ja aiheuttavat huonoa sisäilmaa ja kosteusvaurioisia rakennuksia. Ei vaihdeta suodattimia ja pestä konetta 1-2 kertaa vuodessa. Ei puhdisteta poistoventtiileitä. Ei nuohota tuloilmakanavia. Laitetaan kone minimi (poissaolo) asennolle vaikka koko perhe asuu, saunoo ja kylpee talossa. Väärät painesuhteet talon eri osissa ja huoneissa, jne.
Ilmanvaihdosta on yksinkertaisesti tehty liian vaikea ja hankala >95% normaaleista ihmisistä. Tästä syystä he omalla toiminnallaan/laiskuudellaan aiheuttavat laajasti yleistyneet sisäilma-, kosteus- ja homeongelmat.
Sama asia muuten pätee myös ongelmaisiin kouluihin yms. julkisiin rakennuksiin.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Sinänsä OK tutkimus, vaikkakin hieman vajaa ja aika pienellä otannalla tehdään rajuja päätöksi.
Omat huomioni ovat samansuuntaisia. Kanssasi olen erittäin samaa mieltä, että laitteet ovat liian monimutkaisia ihmisten nykytietämykselle. Laitteet sinänsä eivät monimutkaisia ole, mutta ihmisten tietämys vain on aika onneton.
Omasta mielestäni kouluun pitäisi lisätä aine, ehkä osaksi jotain muuta oppiainetta, jossa käsiteltäisiin asumista ja rakennuksia.
Säästäminen sinänsä on vamma, jota ei koulutus ja tietämys tunnu parantavan. Säästämisessä eri ilmanvaihtoratkaisut ovat samalla viivalla, koska ilmanvaihto tukitaan joka tapauksessa.
Kyllä tätä samaa on kuulunut monelta suunnalta ja vuosikausia.
Koneellisen poiston tapauksessa puhaltimen sammuttamisen vielä jotenkin voi ymmärtää (korvausilman) vetohaitan vuoksi. Sitten tuli ensimmäiset koneelliset tulo&poistosysteemin. Mutta niitäkin on alusta alkaen ollut tapana sammuttaa tai käyttää minimi=poissaoloteholla muulloin paitsi saunomisen ajan. Tähän löytyi selitykseksi laitteiden äänitaso, minimivaatimusten mukainen mitoitus - äänitaso makuuhuoneessa jopa 28 dB(A) - ei riittänyt.
Nykyään näihin laitetaan jo paremmat vaimentimet, joten tämäkään selitys ei pidä vettä. Lisäksi 2000 luvun talot ovat tiiviimpiä kuin aimemmin. Vanhemmassa talossa ilma vaihtuu jo vuotoina seinien läpi 0,2 kertaa tunnissa ja tämän päälle minimiteholla pyörivä kone vaihtaa ilmaa 0,2 kertaa tunnissa, hups, molemmat yhteensä aikaansaavat lähes riittävän ilmanvaihdon.
Uudessa, tiiviissä, talossa ilman vaihtuukin seinien läpi 0,1 kertaa tunnissa, mutta tästä huolimatta essonvaarit pitää iv-konetta minimillä/seis. No, ehkä perusteluna on se, että suodattimien uusimiseen 2x vuodessa menisi 70 €. Ihan järjestön kustannus verrattuna vaikkapa kahden Kian tai skodillakin seisottamiseen pihalla...
LTO ykkösasennossa, ilma erittäin raikasta, ääntä ei kuulu tipantippaa.
Juuei ääntä kuulu ja ilma on raikasta, kun lato on tarpeeksi hatara
Huvittavaa, että Ympäriministeriön määräyksissä asukkaiden määrä ei vaikuta ilman määrään millään tavalla. Ilmaa pitää muka vaihtaa yhtä paljon on 1 tai 9 asukasta.
Sisälukutaito???
Lainataanpa tekstiä. Lähteenä D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma
Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
http://www.ym.fi/download/noname/{D7685B7F-AE4B-4DD3-B689-BC8418933265}/102967
"Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilmaston
saavuttamiseksi otettava yleensä huomioon seuraavat rakennukseen vaikuttavat tekijät:
1) sisäiset kuormitustekijät kuten lämpöja
kosteuskuormitus, henkilökuormat, prosessit sekä rakennusja
sisustusmateriaalien päästöt;"
"3.2.2
Oleskelutiloihin on käyttöaikana johdettava terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilman laadun takaava
ulkoilmavirta.
3.2.2.1
Ulkoilmavirtojen mitoittamiseen käytetään ensisijaisesti tilakohtaisia ohjearvoja, joita esitetään liitteessä
1. Ulkoilmavirta määräytyy ensisijaisesti henkilöperusteen mukaan. Jos henkilökuormituksen
mukaiselle ilmavirtojen mitoitukselle ei ole riittäviä perusteita, käytetään pintaalaan
perustuvaa mitoitusta."
D 2 mukaan ilmavirta tunnissa on aina oltava vähintään 0,5 kertaa huoneiston tilavuus. Toisaalta ilmavirta henkilöä kohti on 6 litraa/s/hlö eli n. 22 m^3 tunnissa.
Jos 120 m^2 huoneistossa asuu yksi henkilö, pitää ilmaa vaihtaakin 150 m^3 tunnissa. Siis 22 m^3 onkin muuttunut liki 7 kertaiseksi.
Että sellaiset loogiset määräykset joita tehostetaan hienolla liirumlaarumilla.
Meni sitten siteeraminen väärin.
Huuhaalla lienee vaikea ymmärtää lukemaansa. Aivan vinkkinä, että huone ja huoneisto eivät ole samoja asioita, jotka tehokkasti sekoitat.
Ai siis huoneen ilmamäärät ovat eri asia kuin huoneiston ilmamäärät. Jos huoneiston vaatimus on puoli tilavuutta tunnissa niin mikähän sitten on huoneen vastaava arvo?
Nyt liiraa ja pahasti.
Kun menet sinne vessaan tortulle, niin vessasta on tarpeellista vaihtaa ilmaa, kun menet olohuoneeseen makaamaan soffalle, niin sieltä olisi hyvä vaihtaa ilmaa. Kun sitten menet yöksi makkariin nukkumaan känniä pois, niin ilman sielläkin olisi hyvä vaihtua. Aamulla sitten suihkuun ja siellä ilmanvaihtokin olisi hyvä olla.
Voithan hyvin vaihtaa sitä ilmaa talossasi yksin asuessasi sen 6 ltr/s aina siellä missä aina kulloinkin olet. Venttiili kiinni huoneesta lähtiessäsi ja auki tullessasi. Tikkaat venttileille valmiiksi, niin nopeuttaa säätämistä.
Ilmaa ei tietenkään tarvitse vaihtaa muista kuin ihmisistä tulevien päästöjen seurauksena.
Ilmaa voit ihan vaihtaa niin vähän, tai olla kokonaan vaihtamatta kuin haluat. Ei se ole muiden ongelma.
Kyllä, sinulla liiraa ja pahasti.
Vaatimuksiahan on kaikkiaan kolme
1) koko huoneiston ilmanvaihtuvuus käytön aikana väh. 0,5 kertaa tunnissa
- 40 m² kaksiossa tällä kriteerillä 112 m³/h = 31 l/s
- 150 m² omakotitalossa 400 m³/h = 104 l/s
2) asuinhuoneissa (OH, MH) 0,5 l/s neliölle (käytännössä sama kuin 0,5 ilmanvaihtokerroin)
- 12 m² makuuhuoneessa riittää tämän perusteella 6 l/s
- 0,5 l/s,m² vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,6-0,75 1/h huonekorkeudesta riippuen
3) makuuhuoneissa tuloilmavirta väh. 6 l/s nuppia kohti = TÄSSÄ KOHTAA ASUKKAIDEN MÄÄRÄ VAIKUTTAA
- ainakin päämakuuhuoneessa oltava tämä ja asiallista olisi kyllä mitoittaa 12 l/s myös muihinkin, jos voi kohtuudella ajatella, että niihin sopisi vaikka penskojen kerrossänky (MITOITUS EI VOI PERUSTUA PELKÄSTÄÄN NYK. ASUKKAIDEN, ESIM. SINKUN, TARPEISIIN, MYÖHEMMIN HUONEISTOON VOI MUUTTAA LAPSIPERHE)
- nyt 2 hlö 12 m² MH:ssa ilmavirta onkin 1 l/s,m² ja iv-kerroin noin 1,4
Määräykset ovat loogisia, vaaditaan perusilmanvaihto rakennuksen itsensä (rakennusmateriaalit + huonekalut) päästöjen hallitsemiseksi + "tehostus" ihmismäärän mukaan. Nyk. ohjearvona on, että tyhjän asuinhuoneiston ilmanvaihdon voi pienentää 40 % tasolle eli iv-kerroin 0,2.
Teroriassahan homma voisi mennä niin, että ajetaan 0,15 l/s,m² ilmavirtaa joka tilaan (perusilmanvaihto) + tehostetaan ilmanvaihtoa 6 l/s nuppia kohti. On vaan liian kallista tällainen huonekohtainen ilmanvaihdon säätötekniikka asuintaloihin, joten on tyydytty siihen, että säädetään koko huoneistoa .... tai ei säädetä ollenkaan ja ajetaan jatkuvasti koko (oletetun maksimi-) asukasmäärän mukaista ilmanvaihtoa.
> asuinhuoneissa (OH, MH) 0,5 l/s neliölle (käytännössä sama kuin 0,5 ilmanvaihtokerroin)
Huoh. siis käytännössä sama kuin 0,7 1/h ilmanvaihtokerroin
40 m^2 kaksiossa on kuutioita 100 tai yli. 0,5 kertaa 100 m^3
= 50 m^3
50 m^3 tunnissa on 14 l/s (ei 31)
150 m^2 omakotitalossa on kuutioita 375 tai yli. 0,5 kertaa 375 m^3
= 187 m^3
187 m^3 tunnissa on 52 l/s (ei 104)
No joo, tuli taas ulkomuistista pyöriteltyä ja muutin neliöitäkin kesken laskujen... litralukemat ovat silti oikeampia kuin sinulla, koska pienissä asunnoissa ei 0,5 kerroin riitä. Rak. määräyksissäkin kehotetaan käyttämään kerrointa 1,0 pienissä kämpissä (muttei määritellä, mitä "pieni" tarkoittaa).
Asuinhuoneiden litraa/m² sekä "likaisten tilojen" (keittiö jne.) vaatimukset johtavat käytännössä siihen, että pienten asuntojen iv-kerroin menee väkisin ykkösen pintaan ja kaksiossa pyöritään ehkä jossain 0,7 tasolla. Tämä on just se juttu, jotu pelkän iv-kertoimen tuijottajat eivät tunnu hiffaavan. Tosin tulkinnastahan tässä pitkälti on kyse ts. ei nykyään on muotia lukea niitä tilakohtaisia suositustaulukoita kuin piru raamattua.
Huonekohtainen ilmamäärien säätö on omakotitaloissa itsestään selvyys. Tietysti se edellyttää koneellista tuloa ja poistoa. Sehän on ollut taloissa jo kolmisenkymmentä vuotta (ainakin minulla).
Tässähän oli kyse huonekohtaisesta säädöstä sen mukaan kuinka paljon siellä on kullakin hetkellä ihmisiä.
Sinullakin lienee tuossa vanhassa torpassa säädettävät venttiilit, jotka on säädetty johonkin asentoon ja siinä ne ovat. Ne tuskin säätyvät sen mukaan kuinka ihmiset huoneissa kulkevat.
Se mitä "opettele_lukemaan"/"lähempänä_todellisuutta" on aivan paikkaansa pitävää, mitä nyt pinei fiba litramäärissä.
Minulla on ainakin huoneiston hiilidioksiidi määrän mukaan säätyvä ilmanvaihtokone.
Hienoa, että sinulla on.
Kysehän oli huonekohtaisesta, ei huoneistokohtaisesta.
Minulla ei huoneet ole eristetty ilmatiiviisti toisistaan. Väliovetkin ovat pääasiassa auki. Silloin huonekohtainen paikalla olevien ihmisten määrän mukaan säätyvä ilmanvaihto ei ole tarpeen. Mahtaakohan Suomessa olla yhtään tällaista umpiohuone taloa?
Hienoa, että teillä ei väliovia ole talossa. Useimmissa taloissa missä olen käynyt ovat tuollaiset löytyneet.
Itse olen selvästi vain jämähtänyt tällaiseen vanhanaikaiseen ajatteluun missä suihkuista, vessoista , jne löytyy ovet. Tuohan tuo tietenkin vapautta kun vieraiden kanssa voi rauhassa keskustella pöntöllä istuen.
Tekniikan kehityksen pitäisi helpottaa ja yksinkertaistaa asumista ja olemista.
Näin ei jostain syystä ole tapahtunut.
Suurin syy tähän on Suomen poliitikkojen (ns. vihreiden sellaisten) typeryys EU:n määräysten kritiikittömässä ja järjettömässä seuraamisessa. Suomessa kaikki energia/ympäristö-direktiivit halutaan lapsenuskoisesti aina rankimman kautta voimaan heti, vaikka ne selvällä talonpoikais/insinöörijärjellä ajateltuna eivät todellakaan sovi meidän ilmastoomme ollenkaan.
Hyvä esimerkki on ns. "hehkulamppudirektiivi". Eteläisessä EU:ssa on toki täysin hullua samanaikaisesti sekä lämmittää asumuksia valoilla että viilentää niitä sähköä kuluttaen. Sen sijaan meidän ilmastossammme nuo enemmän energiaa kuluttavat valot lämmittävät lämmityskaudella asuntoja paremmalla hyötysyhteella kuin varsinainen lämmitysjärjestelmä - eli siis päinvastoin säästävät energiaa suurimman osan vuotta!
Toinen esimerkki on rakennusten energiamääräykset: talonpoikaisjärkikin jo sanoo, että Suomen ilmastossa ei taistella hometta ja lahoa vastaan ilman (EU:n mielestä) "ylimääräistä" energiankulutusta. Tänne ei valitettavasti sovi samat määräykset kuin keski- ja etelä-Eurooppaan.
Ja sitten tosiaan tämä lämmöntalteenotto/IV-konehomma, joka useimmissa tapauksissa (kun ei osata/viitsitä) valitettavasti vain pilaa sisäilman ja lisää kosteusvaurioiden riskiä.
Joko se hekulamppuääliö sieltä taas tuli niitä lämpöpallojaan mainostamaan.
Hehkulamput tuottavat ihan helvetisti lämpöä - enemmän kuin on huoneiston lämmöntarve, jos halutaan edes jotenkuten kohtuullinen valaistusvoimakkuua. 100 luksia ei normaaleilla valaisimilla edes onnistu (esim. 3x60 W lamput 15 m² huoneessa ei riitä tähän).... mutta jo 50-80 luksin valaistustaso, mikä on kymmenesosa toimistojen ja koululuokkien valaistuksesta vaatii sen verta lampputehoa, että huonelämpötila nousee illan mittaan 21 -> 24. Yksittäisessä makuuhuoneessa voi lämpö nousta hellelukemiin, jos/kun siellä on muutakin lämmönlähdettä, esim tietokone päällä. Tällöin "pääseekin" tuulettamaan "ilmaislämmön" ikkunasta harakoille.
Ilmiö on testattu sekä 70-luvun kerrostaloasunnossa että 80/90 vaihteen pientalossa. Syksyn pimeinä iltoina, jolloin tarvitaan valaistusta, mutta ulkolämpötila huitelee 10 °C pintaan.
Uusissa taloissa lämmöntarve on vielä pienempi, joten vastaavaa ylilämpenemistä voisi tulla eteen vielä pikkupakkasillakin, jos yhä käytettäisiin hehkulamppu-uunojen ratkaisuja. Tai niitä "pimpattuja hehkulamppuja" eli tusinaa 35 W häikäisyhalogeenia per huone.
Toki ylilämmittämiseltä välttyy, kun korvaa valokatkaisijat huonetermostaateilla.
"Mikä pilaa sisäilman?"
PIERESKELEVÄT MIEHET
Ihmisethän sen sisäilman yleensä pilaa. Hiilidioksiidi ja suolistontoiminta sekä laitteiden hoitamattomuus. Oloittajan teksti on hyvin tuttua ja todellista, nmäin se vaan menee. Suurin osa ihmisistä ei ole ollenkaan kiinnostunut ilmanvaihdosta, miten se toimii, miten sitä säädetään ja huolletaan. Joskus tuntuu silytä että menee hyvät koneet hukkaan käytön puutteesta.
Jos osaa talon rakentaa suhteellisen oikein ja osaa vielä oikein asua niin ei siihen tule home eikä muitakaan haittoja. Nämä asiat ovat niin monesta tekijä'stä kiinni että ne täytyisi kaikki hallita.
Yksinkertaista:
Rakennusvaiheessa riittävän tehokas LTO.
Myöhemmin, jos on tarve säästää lämm.kustannuksista 2x kunnollinen ILP.
En tiedä mikä kenelläkin ilmaa pilaa. Pari päivää sitten vaihdoin suodattimet, mutta nyt kun mänty kukkii ja asun mäntykankaalla, niin hienosuodatin oli molemmilta puolilta keltainen. Kun vähän heiluttelin sitä ilmassa, niin johan pöllähti ja kun kopautin lavuaaria vasten, niin keltainen pölykasa sieltä tipahti. Uskon, että pölyä tulee sisälle asti.
Niin, nuo likaiset suodattimethan juuri sen sisäilman pilaavat suurimmassa osassa tapauksista. Siitepölyaikaan ne kai pitäisi vaihtaa/puhdistaa joka toinen viikko ettei niihin kertyisi (elämää kuhisevaa) biomassaa, jonka läpi ilma taloon otetaan?
Ja jos suodatin on liian harva, asennetaan väärin tai rikkoutuu niin kanavistossa on sitten sitä samaa biomassaa, joka taatusti pilaa sen läpi tulevan korvausilman.
Onkohan tämä yleistynyt "pölynimurin pölypussin läpi" ilmanvaihto ihan varmasti se järkevin tapa?
Ei ihmisiä kiinnosta ilmanvaihto, vaan siitä valittaminen.
Löytyy myös pussisuodattimia joiden pinta- ala on moninkertainen tasosuodattimiin verrattuna, eli vaihtoväli on moninkertainen. Maksavat vain enemmän joten useimpia ei kiinnosta.
Suodattimia löytyy suodatuskyvyltään erilaisia. Monet mieltävät kaikki alushousujen tasoiset hienosuodattimiksi ja kärpäsverkon karkeasuodattimiksi.
Hienosuodattimia ei puhdisteta, vaan ne vaihdetaan. Niitä ei voi pestä, tai imuroida.
Suodatinhan suodattaa sitä paremmin mitä enemmän siinä on epäpuhtauksia. Lopulta suodatuskyky on niin hyvä, että siitä ei enää mene ilma läpi.
Ei sitä "imurin pölypussia" tietenkään siellä pakko ole olla. Tarkoittaa vain, että kaikki se biomassa ym. lika revitään suoraan ilmanvaihtojärjestelmään ja sisälle. Suodattimet pysyvät tällöin hienosti puhtaina siellä kaupan hyllyllä.
Kuten tästäkin ketjusta näkee, niin iso ihmisistä pitää ilmanvaihtoa pahana. Tällaiset ihmiset pesevät suodattimet, tai eivät vaihda niitä (ainakaan oikeanlaisiin) , pitävät konetta minimillä, tai kokonaan pois päältä jne. Näinhän voi tehdä. Ei siitä kukaan muu kärsi kuin kyseiset henkilöt, heidän perheensä ja talo jossa asuvat.
Ymmärrän hyvin sen, että jos kunnollista ilmanvaihto ei ole, niin sen hankkiminen on kallista. Se kuitenkin, että on jo se kallis ilmanvaihtojärjestelmä, eikä sitä käytetä menee yli ymmärryksen. Investoitu ensin kalliiseen järjestelmään tuhansia euroja ja kun käyttö maksaa niin pelit seis.
Juuri noin olen tehnyt. Suodattimet vaihdan aina kesän jälkeen marraskuussa. sekä ennen uuden kesän tuloa toukokuussa. Voin sanoa teille hyvät ystävät: Yhdistelmä laadukas LTO kunnollinen ILP ja elätte tyytyväisenä, niin pienessä rivitaloasunnossanne kuin isossa omakotitalossa.
"Suodattimia löytyy suodatuskyvyltään erilaisia. Monet mieltävät kaikki alushousujen tasoiset hienosuodattimiksi ja kärpäsverkon karkeasuodattimiksi."
Vallox ei ainakaan suosittele muuta kuin F7 hienosuodatinta, joka suodattaa huonosti siitepölyä. Siksi teinkin nyt oman virityksen ja kiinnitin suodatinkangasta hienosuodattimen pohjaan. Se ilmeisesti pienentää ilmavirtaa 15 - 20 %, mutta jos imuroin suodattimet viikon välein, niin miten paljon tämä eroaa siitä tilanteesta, että joidenkin suodattimet on niin likaiset, että ilma ei kulje ollenkaan?
Kyllähän tämä konetta varmaan rasittaa ja sähköä kuluu enemmän, mutta tämä siitepölykausi on jotenkin pärjättävä.
"Vallox ei ainakaan suosittele muuta kuin F7 hienosuodatinta, joka suodattaa huonosti siitepölyä."
G4/5 tason suodatin suodattaa näkyvää siitepölyä ja 7- tasoinen näkymätöntä siitepölyä/muuta likaa. Valloxin omankin käyttöohjekirjan mukaan F7 suodattaa siitepölyn. Mihinkä perustat väittämäsi?
"Siksi teinkin nyt oman virityksen ja kiinnitin suodatinkangasta hienosuodattimen pohjaan. "
En ymmärtänyt mitä teit ja tämän tarkoitusta.
"jos imuroin suodattimet viikon välein, niin miten paljon tämä eroaa siitä tilanteesta, että joidenkin suodattimet on niin likaiset, että ilma ei kulje ollenkaan?"
Jos imuroit F7- hienosuodattimet, niin ne ovat imuroinnin jälkeen tasoa F1- oravasuodattimia. Imuroinnin jälkeen suodattimesta menee kaikki siitepöly läpi. Tukkeentuneesta suodattimesta ei mene ilma, eikä siitepöly läpi.
No tämän mukaan tuo F7 suodattaa 80 % 1,0 jostain hiukkasista. Siitepölyä tuskin. Lisäksi on G4 karkeasuodatin, joka läpäisee siitepölyn tuosta vaan. Sinun mielestä kannattaa tukkia se suodatin siitepölyllä, jotta siitä ei mene läpi edes kunnolla ilma.
Kiinnitin ylimääräisen suodatinkankaan, jonka pitäisi pidättää siitepölyhiukkaset. Kysymys oli siitä, että miten tukkeutunut suodatin tai suodatinkangas vaikuttaa ilmavirtoihin? Jos ilmavirta pienenee molemmissa, niin miksi ei saisi käyttää tehokkaampaa suodatinta tai tuota kangasta?
"Tuloilman suodatustaso määräytyy sisäilman laadulle asetettujen vaatimusten ja ulkoilman laadun perusteella. Tuloilman suodatus suunnitellaan yleensä siten, että ilmansuodattimen erotusaste on vähintään 80 % 1,0µm:n hiukkasilla suodattimen käyttöiän aikana. Tämä vastaa ilmansuodattimen luokkaa F7 (EU 7).
Ilmanvaihtokoneet tulisi säätää aika ajoin. Suodattimet tulisi vaihtaa säännöllisesti, koska suodattimien hajupäästöt kasvavat niiden käytön myötä. Lisäksi likaiset suodattimet pienentävät ilmamääriä merkittävästi. Suodattimien vaihto perustuu useissa kiinteistöissä suodattimien aiheuttaman painehäviön mittauksiin. Jos suodattimissa on reunavuotoja, painehäviö ei korreloi hyvin suodattimien kuormittuneisuuteen tai vaihtotarpeeseen. Suodattimien takapinnan tummuuden arviointi on osoittautunut luotettavaksi suodattimen kuormittuneisuuden mittariksi."
http://www.sisailmayhdistys.fi/terveelliset-tilat-tietojarjestelma/sisailmasto/ilmanvaihdon-vaikutus/
"No tämän mukaan tuo F7 suodattaa 80 % 1,0 jostain hiukkasista. Siitepölyä tuskin. "
1,0 jostain tarkoittaa mikrometriä. Eli F7 suodattaa 80% yli yhden mikrometrin kokoisista hiukkasista. Muistaakseni männyn siitepölyn koko on 60 mikronia, mutta voin muistaa väärinkin. Selvyyden F7 ja siitepölyn välillä selvinnee kun kirjoitat kuukkeliin "siitepöly F7 ". Lähteitä riittää vaikka kuinka.
"Sinun mielestä kannattaa tukkia se suodatin siitepölyllä, jotta siitä ei mene läpi edes kunnolla ilma. "
En tuollaista ole missään kirjoittanut. Kysyit mitä eroa on suodattimien imuroinnilla ja tukkeutuneilla suodattimilla. Vastasin tuohon.
"Kiinnitin ylimääräisen suodatinkankaan, jonka pitäisi pidättää siitepölyhiukkaset. Kysymys oli siitä, että miten tukkeutunut suodatin tai suodatinkangas vaikuttaa ilmavirtoihin? Jos ilmavirta pienenee molemmissa, niin miksi ei saisi käyttää tehokkaampaa suodatinta tai tuota kangasta?"
Tuollaisesta ei ole mitään hyötyä vaan haittaa. Suodatusta se ei paranna, vaan lisää ilmanvastusta.
Tukkeutunut suodatin luonnollisesti estää ilmavirran.
Tehokkaampi suodatin luo aina enemmän vastusta, eli pienentää ilmavirtaa. Tämän vuoksi kone säädetään juurikin sillä suodattimella mitä on tarkoitus käyttää.
Jos pitää veikata, niin olisiko tässä käynyt niin, että olet imuroinut F7- suodattimet, jolloin niistä on tullut F1- suodattimia, jotka lähinnä pyydystävät osan hyttysistä, ja nyt virittelin tuonne jotain omia suodatinkankaita?
Karkeasuodattimet kestävät kyllä varovaisen imuroinnin. Tietoa löytynee kuukkelista kirjoittamalla "f7 imurointi", niin ei tarvitse minua uskoa.
Jos F7 suodattaisi riittävästi, niin miksi on olemassa F9 suodattimia, joita suositellaan allergisille ja juuri siitepölyn poistoon?
Omassa koneessa on hiljattain tehty säätö, joka on nyt kyllä jotenkin muuttanut tilannetta. En muista, että esim. viime kesänä männyn siitepöly olisi tullut näin pahasti hienosuodattimeen asti. Ilmavirta on ilmeisesti niin voimakas, että karkeasuodattimeen ei jää kuin joku hyttynen ja hienosuodatin toimii ikään kuin karkeasuodattimena, ja osa tulee huoneilmaan. Tämä lisäsuodatin näyttäisi nyt jotenkin auttavan, joten aion pitää sen ainakin kesän.
Kun ilmavirrat säädetään, niin sehän tehdään puhtailla suodattimilla. Jos pystyisin pitämään samoja suodattimia esim. vuoden, niin kyllä se virtaus varmaan muuttuisi sitäkin kautta.
Kuten edellä kirjoitin, niin F7- suodattimista ja siitepölystä löytyy kuukelilla lisätietoa.
Aika harvoin F9 tasoisia suodattimia käytetään pientaloissa. Syyän on kasvava vastus, eli tarvitaan enemmän tehoa puhaltimista. Ilmanpuhdistimissa käytetään aika usein F9 tasoisia, mutta niistä läpi virtaavan ilman määrä onkin aika olematonta ilmanvaihtoon verrattuna. Allergiasuodattimina voi myydä mitä tahansa suodattimia ja näin tehdäänkin.
F9 tasoa paremmat ovatkin sitten jo H- suodattimia, eli hepa. Käytännössä tarkoittaa, että pystyvät suodattamaan dieselkäryjä, tupakansavua, bakteereja ja jopa joitakin viruksia jne.
Karkeasuodattimenkin kuuluisi ottaa osa siitepölyistä jo haaviinsa, varsinkin männyn isokokoista siitepölyä. Jos sinulla aikaisemmin karkeasuodatin on toiminut paremmin, niin vika löytyy joko asennuksesta, eli ilmavuotoja suodattimen ohi, tai itse suodatin on vioittunut esim. rajussa imuroinnissa, tai se on pesty. Paikalliset olot vaikuttavat myös, eli runsas siitepöly, sopiva tuuli jne.
Tuo on totta mitä kirjoitat suodattimien virtauskyvyn heikkenemisestä likaantuessa. Kesäisin siitepöly ym. tukkiin taloon tulevan suodattimen ja talvella taasen huonepöly toiseen suuntaan menevän suodattimen.
Jos likaa on päässyt kanavistoon esim. sen seurauksena, että suodattimet ovat ollet rikki- imuroituja, niin ainoa tapa on vaihtaa suodattimet ehjiin ja nuohota kanavisto, sekä pestä kone & LTO- kenno.
Olisi selvempi avata siitepölyallergikoille oma ketju.
"Jos sinulla aikaisemmin karkeasuodatin on toiminut paremmin, niin vika löytyy joko asennuksesta, eli ilmavuotoja suodattimen ohi, tai itse suodatin on vioittunut esim. rajussa imuroinnissa, tai se on pesty. Paikalliset olot vaikuttavat myös, eli runsas siitepöly, sopiva tuuli jne."
Karkeasuodattimeen jää kyllä jonkin verran siitepölyä, mutta jostain syystä suurin osa menee sinne hienosuodattimeen. Vaihdoin suodattimet viikko sitten 5.6. ja katsoin tilanteen 9.6. ja huomasin, että paljon on siitepölyä, jota sitten kopistelin ulos. Karkeasuodattimen puhtaus ihmetytti. Imuria en edes ottanut esiin. Säädöistä varmaan johtuu.
Pian tulee aika kun ihmiset eivät voi mennä metsään muuten kuin suojapuvussa jossa on tietysti ilman suodatusjärjestelmä. Ennen aikaan maalaisoloissa ei ollut niin paljon allergioita tai flunssia kun elettiin luonnon oloissa. Nyt hävitetään ihmisten vastustuskyky järjettömällä vouhotuksella.
Mielestäsi siis on flunssat ja allergiat koneellisen ilmanvaihdon syytä?
Ei, vaan vouhutuksellakin olisi suotavaa olla joku yläraja. Jos ulkoilman puhaltaminen sisään heikentää ilman laatua niin eihän ulos uskalla mennä.
Jees. Väitänpä, että 99,9% tapauksista ja ajasta ulkoilma on aina puhtaampaa kuin sisäilma. Oikeastaan viherpoliitikkojen pitäisikin määrätä suodattimet pakolliseksi poistopuolelle ympäristömme ilmanlaadun saastumisen ehkäisemiseksi ;-)
Sekoitetaanhan ilmaa nykyään suurilla propelleilla että saadaan tasalaatuista. Sanovat niitä tuulivoimaloiksi vaikka ne ovat pääasiassa veronmaksajien taskun tyhjentämisen automaatteja.