Tämäkin raivostuttaa

Penis

Asiallinen kommentti, vaikka ei liitykään aiheeseen

EU:n ja €uron myötä kaikki on kallistunut jos alkaa oikeen tutkimaan hintoja.

En nyt tarkoita mitään ennalta sovittua ja valittua kaupan ruokakori vertailua.

Ostin joskus suomalaiset kengät tavalliset buutsit jotka maksoin noin 350mk.

Katsoin buutsien hintaa tänään ne olivat 140€ joka on 5.7 kurssilla nyt 832mk.

Nyt täytyy laskea rahoja syödäkö jouluna vai ostaako buutsit joista tykkään. :/ ?

mk -> euro -> mk muutolaskin (1€ = 5.7mk kurssilla)

http://ec.europa.eu/avservices/avs/files/euro/092-euro-fi/muuntolaskin.html

http://www.tietotila.com/museo/Eurolaskin.htm

Vaikka laskisi tällä noin 5€ kurssilla niin kyllä on hinnat nouseet huimasti!

Kahvikuppikin maksaa niin paljon että en kahviloissa viitti paljon istua.

Ainostaan kansanpitäminen hiljasena on onnistunut kun ovat kaljan ja väkevien hintoja pitäneet alhaalla (en juo tai polta joten tuo ei minua kosketa). Ruoka on kyllä kallista ja kallistunut €uron myötä.

HYI EU ON PAHA JA UUDELLEEN NOUSUT ROOMAN IMPERIUM !

1.1.2012 uutinen Voi ei, euro onkin enää viisi markkaaJos yhä muutat mielessäsi eurohintoja markoiksi, vanhan muistisäännön kuuden kertotaulusta voi jo unohtaa. Tämän kriisitalven jäljiltä oikea muuntokerroin olisi nyt viisi markkaa, ja alaspäin mennään koko ajan.

Euron alkutaipaleella suomalaiset opettelivat uskollisesti muuntamaan mielessään euroja markoiksi kuuden kertoimella. Se oli riittävän lähellä oikeaa lukua.

Kymmenen vuotta sitten 1. tammikuuta 2002, kun käteinen vaihtui euroiksi, uuden valtakunnanrahan tarkempi muuntokerroin olisi ollut 5,94573 markkaa.

Inflaation, ostovoiman ja elämisen hinnan muutokset ovat kuitenkin vaikuttaneet rahan arvoon niin paljon, että nyt todellinen kerroin olisi paljon pienempi.

– Laskennallisesti muuntokerroin olisi vuoden 2011 elinkustannusindeksin keskiarvon perusteella nyt noin 5,06 markkaa, kertoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen.

Aivan lähiaikoina kerroin lähestyy viiden markan haamurajaa, ja nykyisellä inflaatiovauhdilla painuu pian sen allekin.

Markan hyvyydestä

on tullut uskonasiaMitä sitten markan ja euron vaihtokurssin vertailu kertoo talouden nykytilasta?

– Ei oikeastaan yhtään mitään, sanoo Ilkka Lehtinen.

Eurojärjestelmän nykytilaa voi arvostella tai vastustaa ilman, että ihannoi mennyttä markkaa jonkinlaisena kriiseille immuunina teräsmiesvaluuttana.

– Kyllä markankin arvo olisi muuttunut moneen kertaan tänä aikana, jos olisimme jääneet sitä käyttämään. Jotenkin tuntuu siltä, että moni vain haluaisi uskoa että markka-aikana kaikki oli paremmin, Ilkka Lehtinen huomauttaa.

Tilastokeskuksen laskelmien mukaan hinnat ovat nousseet euroaikana 17,6 prosenttia.

– Vastaavasti samana aikana palkat ovat Suomessa nousseet arviolta 45 prosenttia, mutta tätä ei huomata, kun harmitellaan hintojen karkaamista, Lehtinen sanoo.

Eikä sillä markka-ajan palkallakaan niin hirveästi juhlittu. Vuoden 2001 tyypillinen keskivertokuukausipalkka oli nykyrahassa noin 2 500 euroa. Sen sijaan vuoden 2011 alussa palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli jo runsaat 3 000 euroa.

Tavaratkin maksoivat ihan toista kuin nyt, varsinkin jos omiin muistikuviin ja tunnelmiin on luottaminen.

– Yleinen muisti on paitsi lyhyt, myös huono. Moni on aivan varma siitä, että vuosituhannen vaihteessa kahvin ja pullan sai kaikkialta tasan markalla, kun oikeasti se maksoi monessa kahvilassa 14 markkaa, Ilkka Lehtinen sanoo.

Vuonna 1997 B-kortti maksoi 5600mk leima ym muut käsittelykulut ja siihen lisäksi kakkosvaihe 1200mk. Loppusumma oli kaikkinensa aika jämpti 7500mk.

Ajoin korttini Keski-Suomessa. Asun nykyään Turussa, b-kortin hintahaitari näyttäisi pyörivän 1100-1500€ välillä. Tosin taitaako olla lopullinen hinta, vai pelkkä 1-vaiheen hinta. Mutta mahtaako tuo 2-vaihe tehdä sentään mitään noin 1000-2000€ lisää siihen hintaan, jos nuo eka mainitsemani ovat pelkän 1-vaiheen taksoja..?

Mutta kyllä, hinnat ovat nousseet törkeästi euron myötä. Ja monet yrittäjätkin ovat sanoneet, että eurot olivat hyvä juttu kauppiaalle, mutta yksityinen kuluttaja sai pahasti takkiin ostovoiman heikentyessä euron myötä.

Ja onpa tuo esimerkiksi kalassakin selvä, markka-aikana moni asiakas olisi pimahtanut täysin jo 5 markan hinnan nostosta(kilohinta nostettu esim 20mk->25mk), mutta entä euroissa saman tasoinen korotus? Ei tunnu yhtä isolta.

Ja muutenkin, olisiko kukaan markka-aikaan maksanut kuhasta 120-180mkn kilohintaa(nykyään 20-30€/kg) tai naudan fileestä samaa?

Vaikka niinhän sitä sanotaankin, ettei markka ole enää vertailukelpoinen.

Mutta kuinka ollakaan, taitaa kaikilla vanhan valuuttansa pitäneillä EU-valtioilla talous olla paremmassa jamassa kuin euromailla.

Siellä kun on porukkaa mitä orjuuttaa ja maksimoida omat voitot. Ei eurooppa sitä muuhun tartte. Ja huom! Itäeurooppa sitten lasketaan mukaan näihin halpatuontimaihin.

Noiden takia täällä on helvetinmoinen työttömyys ja kurjuus. Ei edes yritystoiminta kannata jos ei yrityksesi sitten ole joku metso tai nokia(josta tosin kysymysmerkki että kannattaneeko sekään).

Nyt ne euroopan rajat kiinni ja sassiin. Sekä euroopan sisällä elinkautinen orjuudesta ja ihmiskaupasta. Halpatyövoima on ihmiskauppa ja orjuuttamista.Ei ollut eikä kukaan kaivannut mitään hd-valmiuksia tai 4k-valmiuksia. Pääasia oli ettei tarvinnut olla jatkuvasti heivaamassa paskaa kiinatelkkaa kaatikselle. Rahalle oli muutakin käyttöä(olisi varmaan nykyäänkin?).

Ja mikään ei estä tekemästä nykyistä uusinta uutta kestämään kaksikymmentä vuotta. Jumankekka pojat, ihminen on käynyt kuusikymmentä vuotta sitten kuussa eikä vieläkään saanut tehtyä telkkaria joka kestäsi maanpäällä muutamaa vuotta kauempaa.

Tuoltas näätte mitä tavaroiden kuuluisi kestää:Esimerkki television ja digiboksin kestosta.

Saloran iso putkitelkkari 32 tuumaa, vuodelta 92. Laukesi syksyllä 2012.

Tilalle ostettiin Philipsin taulutelkkari, 32 tuumaa. Laukesi syksyllä 2013. Takuu korvasi, mutta vitutti silti.

Digiboksi, yksinkertainen philipsin malli, ei erikoisuuksia. Maksoi neljäkymppiä. Ostettu vuonna 2007 digiajan alettua. Laukesi 2011 täysin ilman varoitusta. Toimi kuin junan vessa, paitsi eräänä päivänä kun yritti laittaa päälle, ei virtaa enää tullut. Oli pakko hankkia uusi boxi jossa ei muuta olekaan kuin ongelmia ja päivityksiä ei tietenkään tehdä kun uusi malli on jo markkinoilla.

Mitä VITTUA! Me ostamme kalliilla rahalla laitteen jonka oletamme toimivan kunnolla heti, mutta todellisuudessa ne eivät toimi luvatusti, vaan pari päivitystä saa vuoden aikana joka korjaa pari pahinta ongelmaa ja sitten tulee valitus että emme korjaa, emme päivitä, osta uusi laite.

Ja kun nykyiset tallentavat digiboksit ovat vielä sellaisia ettei tallenteita pysty katsomaan kuin sillä laitteella millä ne on tallennettu, niin alkaa vaikuttamaan suuremman luokan kusetukselta koko rahastus.

Kuka edes viitsisi käyttää televisiota 20 vuotta vaikka se kestäisi? Edes menneellä tekniikan kehitysvauhdilla se ei olisi ollut mielekästä. 1964 hankittu MV televisio oli 1984 auttamattomasti vanhentunut. 1976 hankittu väri-TV oli auttamattomasti vanhentunut 1996 jne. Minulla ja perheelläni TV on pisimmillään kestänyt n. 10 vuotta. Keskimääräinen kestoikä on ollut n. 8 vuotta. Yleensä tähän on sisältynyt yksi korjauskerta / TV. Toki uudestaan korjaamalla olisi ehkä voitu saada lisäaikaa, mutta kyllä se tekniikka ennekin kehittyi, joten ei kannattanut.

Väri-TV:n hinta oli n. 1970-2000 n. 3000 markkaa. Esimerkiksi vuoden 1978 palkkatasolla tämä vastasi n. 3000 euroa nykypalkoissa. Se ei todellakaan ollut halpaa. Toki silloin säästi siinä, että ei ollut muita laitteita kuin se TV, nyt on useita televisiota, DVD/Bluray-laitteita, tallentavia bokseja, pelikonsoleita jne. Yleisesti ihmisten TV-laitteistoihin käyttämä rahamäärän suhteessa palkkoihin on pysynyt suhteellisen vakiona lähes 40 vuotta, paitsi 1990-luvulla oli kuoppa. 1990-luku olikin tekniikassa vähän välivuosikymmen.Miksi otit Philipsin. Phjilipsin putki-TV:tkin olivat hyvin epäluotettavia ja usein asiakas sai tapella Philipsin kanssa korvauksista. Minullakin on esimerkki: Salora matka-TV. Ostettu 1988 hintaan 1800 markkaa (nykyrahassa 511 euroa), korjattu kahdesti rahalla, kunnes lopullisesti laukesi n. 1994. Neljän kympin boksi, joka kesti neljä vuotta on varsin edullinen. Digiboksi alun pitäenkin oli tehty siirtymäkauden laitteiksi. On aika outoa valittaa 40 eurolla ostettua kalliilla rahalla ostetuksi. Kokonaiskustannukset olivat noin euro kuukaudessa. Me ostimme 1993 4000 markan TV:n. Nykyrahassa n. 1450 euroa. Se kesti kahdeksan vuotta eli kustannukset kuukautta kohden 15 euroa. Se on kallista.

Tallentava boksi on tarkoitettu ajansiirtoon, ei arkistointiin. Vaikka en sinänsä kannata tuollaisia rajoituksia, en näe sitä ongelmaksi peruskäytössä.

Meillä jokainen TV poistui risana, joten en tiedä tuosta rahamäärästä. TV:itä ei viedä sen enempää kaatopaikalle kuin ongelmajätelaitoksenkaan vaan kierrätyspisteeseen.

Nykyään on kallista vain siksi, että laitteita on kamalasti. Jos tyytyisi vain siihen TV:hen ja stereoihin, jotka oli 1970-luvulla, niin pääsisi halvalla. 1980-luvulla TV-laitteisiin meni vuodessa nykyrahassa 318 miljoonaa euroa. Et tunnu käsittävän miten kalliita televisiot ennen olivat. Joskus 1970-luvulla ´väri-TV oli kahden kuukauden palkka. Nyt se on alle viikon palkka. Ihan faktana ihmisillä meni suurempi osuus palkasta TV-laitteisiin, vaikka niitä oli vähemmän.Jep, ihan naurattaa tämä menneiden haihattelu täällä. Kukaan ei muista niitä kymmeniä laitteita mitkä laukesivat heti takuun jälkeen jo silloin 80-luvulla. Vaan se kesämökin nurkissa pyörivä, vielä jollain ihmeellä toimiva saloran roska edustaa koko kyseisen ajan "laatua". Sekin toki moneen kertaan korjattu ja huollettu.

Omatkin sukulaiset joskus kehuvat kyllästymiseen asti miten tuo videonauhuri on palvellut niin ja niin monta vuotta toisin kuin nämä nykyajan kiinan romut. Tekisi mieli muistuttaa niistä kerroista kun senkin nauhurin sisältä kaiveltiin häävideon filmiä ja varaosilla saatiin sitten laite takaisin käyttöön.

Ja tämän keskustelun varsinaiseen aiheeseen: Nykyajan keskipalkka pyörii siinä 3100e tienoilla, moniko tienasi markka-aikaan vajaata 20 000:n liksaa?Kaverilla oli 1980-luvulla videonauhuri, joka maksoi 4000 markkaa, nykyrahassa 1450 euroa ja suhteessa palkkoihin tonnin enemmän. Siinä oli jatkuvasti ongelmia. Joskus kuulee sanottavan, että ennen videonauhurit painoivat niin paljon ja se osoitti kestävyyden. Todellisuudessa paino johtui suuresta määrästä komponentteja, mikä lisäsi vikaherkkyyttä.

Minulla videonauhurit aina alkoivat parin vuoden jälkeen reistailemaan eikä ne koskaan kunnolla kuntoon tulleet. Nykyisestä digiboksista piti tosin vaihtaa kondensaattorit kerran, mutta muuten se on toiminut lähes moitteetta yli seitsemän vuotta. Mitään kulumistyyppisiä ongelmia ei ole, vain erilaisia bugega. Niin tosin nyt se taitaakin jo olla esimerkki vanhasta hyvästä teknologiasta. Tämä on homman vitsi. Uusi laite ei koskaan ole voinut kestää kauaa, joten kauan kestänyt laite todistaa aina, että ennen tehtiin kestäviä, kun taas pian hajoava laite aina osoittaa, että nykyään tehdään huonoa.

Samanlaisia kliseitä on eri asioista, mm. että ennen tapeltiin reilusti, eikä potkittu maassa olevia. Minä kuulin tuon jo 30 vuotta sitten.

Mitä tulee laitteisiin ennen takuuajat usein olivat lyhyempiä ja takuun jälkeen asiakas oli oman onnensa nojassa. En tiedä salliko laki jotain virhevastuuta, mutta kun ei ollut nettiä, ei siitä tiedetty. Minulla meni 20 vuotta sitten monitori rikki. Korjaus maksoi nykyrahassa 115 euroa. Tämä näyttö, jota nyt käytän maksoi 100 euroa.

Suomi yhtiöitettiin osakeyhtiöksi EU:n jäsenyyden voimaan astumisvuonna. Suomen nykyinen nimi on Suomen Valtio/ALV

Ilmeisesti EU on yksityinen "liitto" joka koostuu osakeyhtiöistä, EU on siis konserni, ja sitä johdetaan tämän ajatuksen mukaisesti.

Voittoa tavoitellaan, esimerkiksi veronmaksajat eivät ole enää ihmisiä, vaan resursseja joista väännetään eurot kaikenlaiseen vieraaseen asiaan joka ei mitenkään hyödytä ihmisiä täällä...

"..Olikos se Esko Ahon hallitus? Kenelle tämä maanpetturi myi Suomen? Kuka omistaa nyt MEIDÄN MAAMME? Minulle ei ole kukaan lähettänyt osakekirjaa, joten oletan, että en ole yksi osakkAista, vaan osanen raaka-ainetta. Tai olen tämän yrityksen viidestä miljoonasta osakkEEsta.

Voiko olla olemassa yritys, jolla ei ole omistajia? Voiko olla tietämättään yrityksen omistaja? Saako yrityksen omistajalle olla lähettämättä tietoa siitä, että hän nyt omistaa osaltaan yrityksen? Omistaako Suomen Valtion jokin ulkomainen pankki? IMF? Maailmanpankki? EU? United States Inc (joka sekin on osakeyhtiö)?.."Ostin syntymäpäivän kunniaksi itselle ja kolmelle muulle pullakahvit kesken pitkän ajomatkan 1 kahvi 2.7e pulla 1.50 kertaa 4 = 16,80€

Hivenen sairasta etten sanoisi maksaa 100mk kahveista. Tapahtumapaikka joku helvetin ABC. Mutta ostin kun synttärit :P jäipähän jotakin muisteltavaakin.

Jos halpoja kahveita kaipaa niin suunta lappiin ja Sonkamuotkaan. Kyseisellä paikalla on 2 matkamuistomyymälää. Yksi tien kummallakin puolella.

Aina siellä päin käydessä pakko pysähtyä. Toinen tarjoaa munkki kahveet 0.50€ hintaan ja toinen 1.00€.

Sisäänveto hinta mutta toimii ainakin omalla kohdalla. Toi on suunniilleen se hinta mitä kahveista edes saisi maksaa.En ole kiinnostunut teidän natsien buutsien ostamisasioista tai missään märin aiheista joista keskustelette, mutta itseäni eurohinnoissa kiinnostaa esimerkiksi se, että edes k*sella matkakeskuksen tai minkä tahansa julkisen ostoskeskuksen vessassa käyminen maksaa Suomessa nykyisin 2 euroa eli = 12 markkaa pissillä käyminen. Kahvi sokeripullaa mistään suomalaisesta ketjukahvilasta ei myöskään käsitykseni mukaan saa juuri missään enää alta hinnan 3 euroa eli = 18 markkaa. Hampurilaispaikat mainostaaa halpana tarjouksena juustohampurilaisateriaa hintaan 6, 50 euroa = hintaan 39 markkaa. Entinen suomlaisperheen puolen viikon ruokaraha...

Tänään ostin luxus- salaatin: 1 suomalainen kurkku hinta 0,79 euroa (0,221 grammapaino), 1 kevätsipuli (hinta yhdelle sipulille 0,28 euroa) , jääsalaattipussi (hinta 1,65 euroa, halvin vaihtoehto), halvin mahdollinen kirsikkatomaattirasia( hinta 1, 39 euroa, paino 250 grammaa, ulkomaalaista kirsikkatomaattia), mustat kivettömät oliivit 0,85 euroa, salaattijuustokuutioita 1,65 euroa, lihapyöryköitä 1,09 euroa. Yhden salaattiaterian jonka ravintoarvo on allepuolet yksittäisen ihmisen päivn ravintoarvosta, hinta on markoissa ihan että = 7,7 euroa eli = lähemmäs 47 markkaa. Yksi salaattiateria yhdelle!! Ja vieläkin näen nälkää. Mä yhden kerran salaatin syomisen jälkeen pysty mässäämisen jälkeen pysty toista kertaa päivässä syömään niin hyvin.

Joku mättää siinä, että miksi suomalaiset elintarvikkeet ovat niin kalliita. Ja kukan ei hakua syödä mitään pasaisia hampurilaisaterioita, joissa joku kämänen juustokääpyläsämpylä maksaa 100 markkaa.

onneksi olkoon uuden BMW alias homopulkan hankinnasta

NYT ON PARAS AIKA AUTONOSTOON SIIS IHAN UUDEN AUTON OSTOON !!!!! Moni automerkki lupaa vielä talvivarusteet mukaan veloituksetta.

xx2xx kirjoitti:

Vuonna 1997 B-kortti maksoi 5600mk leima ym muut käsittelykulut ja siihen lisäksi kakkosvaihe 1200mk. Loppusumma oli kaikkinensa aika jämpti 7500mk.

Ajoin korttini Keski-Suomessa. Asun nykyään Turussa, b-kortin hintahaitari näyttäisi pyörivän 1100-1500€ välillä. Tosin taitaako olla lopullinen hinta, vai pelkkä 1-vaiheen hinta. Mutta mahtaako tuo 2-vaihe tehdä sentään mitään noin 1000-2000€ lisää siihen hintaan, jos nuo eka mainitsemani ovat pelkän 1-vaiheen taksoja..?

Mutta kyllä, hinnat ovat nousseet törkeästi euron myötä. Ja monet yrittäjätkin ovat sanoneet, että eurot olivat hyvä juttu kauppiaalle, mutta yksityinen kuluttaja sai pahasti takkiin ostovoiman heikentyessä euron myötä.

Ja onpa tuo esimerkiksi kalassakin selvä, markka-aikana moni asiakas olisi pimahtanut täysin jo 5 markan hinnan nostosta(kilohinta nostettu esim 20mk->25mk), mutta entä euroissa saman tasoinen korotus? Ei tunnu yhtä isolta.

Ja muutenkin, olisiko kukaan markka-aikaan maksanut kuhasta 120-180mkn kilohintaa(nykyään 20-30€/kg) tai naudan fileestä samaa?

Vaikka niinhän sitä sanotaankin, ettei markka ole enää vertailukelpoinen.

Mutta kuinka ollakaan, taitaa kaikilla vanhan valuuttansa pitäneillä EU-valtioilla talous olla paremmassa jamassa kuin euromailla.

B kortti maksaa nykyään noin 3000 Euroa kuluineen. 1 vaihe 1900 -2000. 2 vaihe 250 ja 3 vaihe 450 ja siihen laittaa mukaan tutkintomaksut, ajoradan maksut ollaan 3000 paikkeilla.

Pieni maltillinen korotus autoveroon tekisi nyt gutaa, sanotaan vaikkapa 10-15 % olisi aika sopiva

Money_Bear kirjoitti:

Pieni maltillinen korotus autoveroon tekisi nyt gutaa, sanotaan vaikkapa 10-15 % olisi aika sopiva

Jäis riisipussit ostamatta.

Miten itäinen Saksa? Miten selität ryssien mieltymyksen fasisti-Saksan Bemariin?

Tietenkin Puna Armeijan raiskauksista syntyneet lapset ostivat 60-luvulla itäauton?

No kuis Britannia? Sielläkin Skoda myy mainiosti.