Siis yleensä ihmiset miettii, mitä ne voi toiselta saada ja sitä kautta, mikä sopii itselle. Mä mietin, että mitä mä tarjoaisin ja kenelle se voisi sopia. Eli mikä olisi kestävä kombinaatio.
No, ruokaa ja hoivaa. Osoitan rakkautta mm. ruoalla. Ok elinolosuhteet, en ole himosiivoaja, sellaista normiviihtyisyyttä edustan. Liikuntaa eli kaverin ulkoiluun ja miksei sisäliikuntaakin, monipuolisesti. Keskustella osaan ja mulla on laaja, mutta erikoinen huumorintaju. En ole erityisen helppo ihminen, mutta 80/20- säännön jakauman pääosin miellyttävä. Viihdyn kotona. Tämä on fakta. Solmin pitkäaikaisia ihmissuhteita, myös elinikäisiä. Olen parhaimmillani ihan hyvän näköinen, huom. en aina enkä kaikkien mielestä, mutta se ei itseäni häiritse. Mukavuudenhalu ja tietty muiden ihmisten huomioiminen ovat päällimmäisiä piirteitä.
Oma analyysini asiasta on se, että minulle sopii tavallinen mies, jolla on kohtuullisen säännölliset elämäntavat ruoan ja liikunnan puolesta. Vähän nautiskelija, jotta osaa arvostaa noita asioita, joissa olen hyvä. Ei mikään hifistelijä eikä juppi-hippi- punkkari eikä missään nimessä hipsteri. Huumorintaju, kyky vuorovaikutukseen suurimman osan ajasta ja tietty avarakatseisyys ja erilaisuuden arvostaminen ovat välttämättömiä. Ja se suurin tarve, jota en tarkemmin tässä avaa, on lojaalisuus. Ehdoton lojaalisuus, suoruus ja uskollisuus. Ei löydy, ei.
No, ruokaa ja hoivaa. Osoitan rakkautta mm. ruoalla. Ok elinolosuhteet, en ole himosiivoaja, sellaista normiviihtyisyyttä edustan. Liikuntaa eli kaverin ulkoiluun ja miksei sisäliikuntaakin, monipuolisesti. Keskustella osaan ja mulla on laaja, mutta erikoinen huumorintaju. En ole erityisen helppo ihminen, mutta 80/20- säännön jakauman pääosin miellyttävä. Viihdyn kotona. Tämä on fakta. Solmin pitkäaikaisia ihmissuhteita, myös elinikäisiä. Olen parhaimmillani ihan hyvän näköinen, huom. en aina enkä kaikkien mielestä, mutta se ei itseäni häiritse. Mukavuudenhalu ja tietty muiden ihmisten huomioiminen ovat päällimmäisiä piirteitä.
Oma analyysini asiasta on se, että minulle sopii tavallinen mies, jolla on kohtuullisen säännölliset elämäntavat ruoan ja liikunnan puolesta. Vähän nautiskelija, jotta osaa arvostaa noita asioita, joissa olen hyvä. Ei mikään hifistelijä eikä juppi-hippi- punkkari eikä missään nimessä hipsteri. Huumorintaju, kyky vuorovaikutukseen suurimman osan ajasta ja tietty avarakatseisyys ja erilaisuuden arvostaminen ovat välttämättömiä. Ja se suurin tarve, jota en tarkemmin tässä avaa, on lojaalisuus. Ehdoton lojaalisuus, suoruus ja uskollisuus. Ei löydy, ei.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Tänään minä en jaksa hirveesti alkaa pohtimaan tätä "mitä voin antaa" asiaa kun joskus tein asiasta pitkään kirjoituksen tänne. Lyhyesti totean silti että vaadit liikaa jos ei löydy vaatimuksiesi mukaista miestä. Itselläni on aika "vaatimattomat" vaatimukset miehen suhteen sinun vaatimuksiisi nähden.
1. Ei käytä fyysistä, henkistä, seksuaalista tai hengellistä väkivaltaa
2. Ei yli mustasukkainen
3. Ei käytä huumausaineita ja alkoholia kohtuudella
4. on Rehellinen ja luotettava
Minulle ei sinällään ole väliä noilla harrasteilla sun muilla jos muuten tullaan hyvin juttuun ja yhteistäkin löytyy.. ja mitä tärkeintä sitä rakkautta.
Sä kuulostat juuri siltä, johon mä olen rakastunut.
Aha. No jopas. Mietin siitä yhdestä, että mahtaisiko hän ajatella noin minusta... Ei varmaan tunne niin hyvin.
Aloittaja kuulostaa ihan minulta, joten ehkä sä voisit olla se minun hän.
No on me hänen kanssaan ennenkin ajateltu samaa asiaa yhtä aikaa, ehkä vahingossa. Mitä ajattelen nyt ?
Soita nyt.
Minä haluan vaan semmoisen naisen löytää jonka kanssa on hyvä olla ja jolla on hyvä olla kanssani.
Vitsit ap, minusta tuntuu että me jotenkin tunnetaan. Mitäs jos mentäis kimppaan, oikeesti. Mutta sopisko sulle?
Kerro nyt edes, kuka sinä olet ja keneksi kuvittelet tuon kirjoittajan.
No mutta jos ajattelet noin hänestä, joksi minut ajattelet, niin SOITA JO sille ihmiselle!
Älä viitsi.
Maito.
Noin päin asioita miettiessä alkaa helposti miettimään, että olenko tarpeeksi hyvä hänelle. Kun vielä itsellä on kovia kriteerejä toista kohtaan tulee helposti kovien odotusten jälkeen kovia pettymyksiä. Näin siis itselläni. Kerro periaatteessa mitä eroa on mielestäsi uskollisuudella ja lojaalisuudella?
Et pysty uskollisuuteen, mutta olet mielestäsi lojaali hänelle.
Eli tarkoittaa siis sitä, että vaikka toinen olisi uskoton niin on silti oltava lojaali? Vai kuinka?
Lojaali on yläkäsite uskollisuudelle. Se on sitä, ettei tieten tahtoen tee toiselle pahaa. Se on sitä, että uskoo toiseen ja pitää tämän puolta, jos se on tarpeen. Ei sokeasti, jos toinen on väärässä, mutta rehellisesti. Uskollisuus on sitä, että ei petä luottamusta ei tunnetasolla eikä fyysisesti. Toki siinä on jonkinlainen sopimus joskus tarpeen, yhteinen ymmärrys rajoista ja tahto pysyä niissä. Näin ajattelen.
Tärkeää on puhua siitä, mitä toiselta odottaa. Se on usein itselle varsin selvää, miten haluaa tulla kohdelluksi ja uskoo niin toimiessaan, että toinen ymmärtää saman. Näin se ei aina ole, mutta pääpiirteissään aika pitkälle on.
Mä ajattelen asiaa kahden kysymyksen kautta. Vähän niinkuin Sipilän kysymykset hallitustunnusteluissa. Kysyisin, uskotko tähän suhteeseen. Uskotko minuun. Jos noihin löytyy vastaukset, moni asia on selvitettävissä. Kyllä niitä ajatuksia on itselläkin, onko oikea ihminen toiselle. Sellaisena kuin on.
Minulle nuo asiat ovat itsestään selvyyksiä. Kaikillehan ne eivät tietenkään ole. Minulle on jostain tullut elämän ohjenuoraksi lause: Kohtele muita niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Se taitaa olla jostain uskonnon tarinoista. Itse en kuitenkaan ole sen enempää uskovainen. Silloin on helppo elää kun voi seistä selkä suorana kaikkien tekemistensä takana. Samoin kuin ap:llä niin eipä ne vaan omat ja vastapuolen odotukset tahdo kohdata.. Niin. Muuten olen samanlainen paitsi, että olen mies.
Kyllä. Kaikille ne eivät ole itsestäänselvyyksiä. Ollaan sitten samiksia. Kultainen sääntö on hyvä lähtökohta. Joskus täytyy yltää vielä parempaan, kohtele häntä kuin hän tahtoisi itseään kohdeltavan...
Kyllä kai parasta olisi kuitenkin, että elämä on tasa-arvoista ja vastavuoroista. Minä en haluaisi, että joku alkaisi palvelijaksi ja ei etenkään palvojaksi. Jos palvotaan niin sittenkin sen pitää olla molemminpuolista. Vaikeuttahan tässä lisää vielä se, että kun miettii mitä itse voin tarjota hänelle niin pitäisi tuntea toinen hyvin tietääkseen mitä hän odottaa. Voihan olla, että vastapuoli ei edes odota niin paljon kuin mitä luulee hänen odottavan. Jos pelkkä läsnäolo riittää ja kaikki muu on epäolennaista.
Puhu hänen kanssaan ja kuuntele. Siinä kaikki.
Minä luulen, että sinun kriteerit sille miehelle eivät kuitenkaan ole nuo mitkä kerroit tuossa alussa. Jos olet rehellinen itsellesi niin sieltä aluksi löytyvät kuitenkin ne perinteiset ulkonäkö, sosiaalinen asema, koulutus ja varallisuus. Kun nämä ensin täsmää niin sitten laitat itsesi likoon, että voit saavuttaa tavoitteesi. Rehellisyys maan perii.. Vai miten?
Niin. Yksityisyyden suoja estää antamasta tilastoja, mutta sen voin sanoa etten koskaan valinnut miestä noilla perusteilla. Ulkonäkö on saattanut miellyttää, mutta tunne ja henkinen sekä fyysinen vetovoima ovat olleet tärkeämpiä. Jokainen joka minut tuntee pidemmältä ajalta voi tuon vahvistaa. Hän on kertonut minulle noista asioista ja olen ehkä reagoinut laimeasti, koska niillä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Omista asioistani en ole paljoa kertonut, kun ei niissä mitään ihmeellistä ole. Mitään kehumista.
Hänessä. En tiedä. Se on ollut hänen tapansa puhua ja reagoida. Jokin vaatimaton karhea suoruus. Hellä katse ja hymy. Tunne joka syntyy kosketuksesta. Jonkinlainen luottamus, joka on välillä rakoillut, mutta palannut aina uudestaan. Miten ja miksi. Kohtalo päätti tuoda hänet elämääni ja tietyllä tapaa minä valitsin hänet. Niinkauan kuin on tunne, valitsen aina hänet. Realisti olen myös, enkä jaksa uskoa, että hän tuntisi samoin. En ole unohtanut kuitenkaan. En siis ole välttämättä löytänyt sitä mitä etsin. Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi.
Tuosta sinun tekstistäsi paistaa läpi koulutus, kokemus ja älykkyys. Samalla kuitenkin vähättelet omia saavutuksia. Ihailtavia piirteitä kaikki. Äkkiä voisi kuvitella, että kuka tahansa tavallinen mies ei ole se mitä haluat. Tietysti tavallisen miehen jokainen määrittelee miten haluaa, mutta valtaosin ajattelun taso on kyllä jotain muuta kuin sinulla. Jos olet jo löytänyt itsellesi sopivan henkilön niin ehkäpä olet oikeassa ja niitä keinoja kannattaa vielä yrittää käyttää. Kai sitä itsepohdiskelua on hyvä joskus tehdä ja purkaakin sitä jonnekin..
No en tiedä, onko se ajattelun taso nyt niin eroavainen, tietysti kaikkien kanssa ei ajattele samalla tavalla. On mullakin ne omat heikkouteni ja asioita, joilla niitä voi kompensoida. Miksei toisellakin voisi olla niin? Koulutusta en näe älykkyyden mittarina. Älykkyyttä on monenlaista. Se on kuitenkin se viisaus ja pehmeä katse, millä on enemmän merkitystä.
En taida enää yrittää, kun olen tavallaan saanut parit pehmopakit. Kyllä se toinen on tarpeeksi osaava ja fiksu, että tekee jotain jos haluaa...
Kyllä nuo varmaan ihan totta on. Tästä maailmasta löytyy niin paljon ihmisiä joille ei ole väliä millään muulla kuin omalla tekemisellä ja olemisella. Eikä osata ajatella asioita ollenkaan toisen näkökulmasta. Joillakin on tunneälyä ja toisilla ei.
Jostain on jäänyt mieleen tuo älykkään ja viisaan ihmisen ero. Älykäs ihminen selviytyy helposti tilanteista, joihin viisas ei koskaan joudu. Tuotakin on joskus heikkoina hetkinä tullut pohdittua. Kumpikohan sitä on vai onko kumpikaan..
Intuitiolla menen aika pitkälti ja se intuitio sanoo, etten ole löytänyt, mitä etsin...koska on asioita, joita ei pysty yksin päättämään. Se on tietynlaista viisautta, että ymmärtää omat rajansa. Ja kunnioittaa toisen rajoja.
Pitää tietää, koska on syytä yrittää enemmän ja koska on syytä luovuttaa...luotan, että osaan tehdä oikeita päätöksiä. Vaikka monesti olen erehtynyt. Pakko luottaa, että elämä tuo tullessaan vielä jotain hyvää. Vuosien yksinäisyydenkin jälkeen uskon niin. Olenhan sen yksinäisyyden näihin päiviin asti valinnut.
Sun kanssa on hyvä keskustella. Se on paljon se.
Niinhän se on, että elämä on täynnä valintoja. Vasta jälkeenpäin tietää menikö valinta oikein. Kaikkia valintojen oikeellisuuksia ei tiedä ikinä. Itse tiedän, että olen tehnyt vääriä valintoja elämässä ja monet niistä harmittaa.
Sen rajan kanssa taiteileminen koska yrittää enemmän ja koska luovuttaa alkaa kokemuksen myötä aina vaan helpommin kallistua luovuttamiseksi. Kuitenkin sitä toivoo samoin kuin sinä, että joku päivä vielä aurinko paistaa..
Aloittajan teksti vähän kuin minä olisin sen laatinut.
Arvostan myös miehessä aika pitkälti samoja piirteitä.
Kirjoitat todella hyvin ja ajattelet viisaasti. Minulla on hyvin samansuuntaisia ajatuksia ja toiveita ja olen siis mies. En osaa sanoa, ajatteleeko oma ihastukseni tällä tavoin, sillä en tunne vielä häntä tarpeeksi hyvin. Sen voin kuitenkin sanoa, että minun silmissäni hän on upea nainen, vaikka mieltäisikin itsensä tavalliseksi. Tämän olen jo muille sanonutkin ja sanon hänelleki sopivan tilaisuuden tullen.
Olen myös samaa mieltä siitä, että toisia on kohdeltava kuten toivoo itseään kohdeltavan. Minulle se tarkoittaa rehellisyyttä, kohteliaisuutta ja hellyyttä. Negatiivisistakin asioista voi sanoa rehellisesti, mutta empatiaa on oltava mukana. Itse yritän osoittaa välittämistäni muille päivittäin siinä määrin kuin se on vain mahdollista.
Olen ajatellut niin, että voin tuoda hänen elämään itseni ja sisimpäni niin kuin hän haluaa. Haluan olla avoin ja tunteva, mutta jos hän ei halua kanssani pidemmälle, niin se ei haittaa. Saanhan silti olla jollain tasolla läsnä ja tuoda edes pientäkin hyvää toiselle. Minussa ei ole mitään ihmeellistä ja erikoista, mutta parhaan mahdollisen itseni pyrin tarjoamaan.
Samoin kuin aloittaja, luulen kuitenkin ettei hän tunne samoin minua kohtaan. Tai jos jotain tunteekin, niin on varattu. Ja kunnioitan toisia ihmisiä ja heidän suhteitaan niin, etten lähde niitä rikkomaan.
AIka itseä korostava aloituksen alku, ihan kuin olisi iso poikkeus massasta.
"Siis yleensä ihmiset miettii, mitä ne voi toiselta saada ja sitä kautta, mikä sopii itselle. Mä mietin, että mitä mä tarjoaisin ja kenelle se voisi sopia."
Mielestäni noin ajattelevia on paljon, niin paljon että se on yleisempää kuin se että ajattelisi mitä itse saa.
No tuota en tiennyt. Jotenkin tuntuu, että on selkeämpää ajatella, millaisen ihmisen haluaa kuin, mitä voisi itse tarjota. Kaipa siinä kestävää kombinaatiota haetaan niin tai näin.