Kesäinen unelma

Heti kun näin hänet, tiesin olevani mennyttä. Riikka oli niin kauniin ja etäisen näköinen, etten ensin voinut kuvitellakaan koskaan saavuttavani häntä. Jotkut naiset vaikuttavat sillä tavoin, toiset eivät, ja Riikka kuului ensinmainittuun kategoriaan. Hän tuli vastaan toimistoni käytävällä eräänä alkukevään päivänä ja tervehti minua hymyilemättä. Tervehdin takaisin enkä saanut silmiäni irti. Mistä hän tuli, en vieläkään tiedä, ehkä suoraan koulun penkiltä.

Riikka oli noin 25 vuoden ikään ehtinyt ja pituudeltaan vain keskimittainen, mutta siinä varressa olivat kaikki muodot sellaiset, miksi Luoja oli ne tarkoittanutkin. Hän ei ollut laiha muttei lihavakaan – ehkä oikea termi kuvata häntä olisi muodokas. Niin, muodokas aistillisella tavalla, sellaisella joka kesällä sopivaan mekkoon verhottuna kääntää jokaisen miehen pään. Sopivan mittaiset jalat alkoivat lantiosta, joka kaareutui upeasti, ja hänen peppunsa oli herkullisen pyöreä ja kimmoisan näköinen. Lantio kapeni hieman uumaksi, joka tuntui huutavan käsieni kosketusta. Entäpä rinnat? Arvioin ne silmämääräisesti D-kupeiksi, eikä miksi tahansa rinnoiksi. Riikan varustus oli kiinteä ja ryhdikäs, rinnat olivat terhakkaasti pystyssä. Yleensä hän pukeutui tummiin ja tiukkoihin paitoihin, jotka entisestään korostivat muotoja. Valkean kaulan yläpuolelta löytyivät kauniit kasvot, kevyesti punatut hieman paksut huulet, aavistuksen verran (muttei liikaa) leveä leuka, syvänruskeat silmät ja mustat, pitkähköt hiukset joita hän yleensä piti vapaana. Riikka ei kovin paljon hymyillyt, mutta hänen silmissään olin usein havaitsevinani huvittuneen tai uteliaan pilkkeen, sellaisen joka herättää oman mielenkiintoni välittömästi.

En kovin paljon työni puitteissa joutunut tuon jumalattaren kanssa tekemisiin. Toimistomme koostuu pääosin avokonttoreista, ainoastaan rakennuksen yhdellä seinustalla on rivi työhuoneita. Olin käytävän melkein äärimmäisessä päässä työhuoneessani ja Riikka rakennuksen toisessa päädyssä eriössään. Ensikohtaamisemme jälkeen jäin joka kerta tuijottamaan naista kuin hölmö pikkupoika, ja hän huomasi katseeni useammin kuin kerran. Kohtaamiset kahvihuoneessa, kopiokoneiden ääressä ja hisseillä olisivat olleet kiusallisia, ellei Riikka olisi suhtautunut tilanteeseen ilmeisen huvittuneesti. Hän katsoi minua edelleen vakavan oloisena tervehtiessään, mutta olin havaitsevinani katseessa välähdyksen. Nauraako hän minulle, muistan pohtineeni ja harmistuneeni hieman. Mutta seuraavalla kerralla Riikka suhtautui minuun kuin mitään ei olisi tapahtunut, joten ajattelin erehtyneeni.

Mutta tuon kevään ja alkukesän aikana tuntui kuitenkin, että jotain väreili välillämme. Oliko se seksuaalista vai jotain muuta, en heti osannut sanoa. Vähitellen aloin kuitenkin huomata sanattomia eleitä ja viestejä, jotka nostattivat toiveitani ja saivat näyttämään siltä, että Riikka olisi ehkä kuitenkin saavutettavissani. Hiusten sipaisu katseidemme kohdatessa, alitajuinen ryhdin kohentaminen ja rintojen työntäminen paremmin eteen kopiokoneella, jopa hienoinen hymy minun suuntaani… Hän alkoi olla päiväunieni kohde ja se ihanne, johon vertasin kaikkia muita naisia. Lopulta minulle oli olemassa vain yksi ainoa Nainen, kaikki muut olivat tyttöjä.

Toimistomme piti kesäjuhlat elokuun alkupuolella eräällä tanssilavalla kaupungin liepeillä. Etsin Riikkaa katseellani juhlan alkupuoliskon ajan, mutta näin hänet vain vilaukselta kerran. Samassa pomoni veti minut keskusteluihin eräiden yhteistyökumppanien kanssa, ja vasta puolen tunnin päästä pystyin irtautumaan ryhmästä. Olin jo melkein luopunut toivosta päästä tanssimaan unelmieni kohteen kanssa, kun Riikka yhtäkkiä tupsahti eteeni kuin tyhjästä. ”Lähdetkö seuraavaan valssiin?” hän kysyi iloisesti hymyillen. Voihan vitsi… En meinannut saada sanaa suustani. Viimein kykenin kähisemään jotain sekavaa ja painuimme muiden tanssivien parien joukkoon.

Lattialla oli kuumaa ja hikistä, ja omaa lämmintä oloani lisäsi vielä lähietäisyydellä liikkuva, muodokas nainen. En muista juurikaan, mitä juttelimme tanssiessamme, ainoastaan Riikan tummat silmät jotka katsoivat suoraan omiini seksikkäästi ja hänen kätensä kosketuksen selässäni. Kun toinen tanssi – tango – alkoi, Riikka painautui minua vasten lähes koko vartalollaan. Tunsin suurten rintojen kärjet kroppaani vasten ja hänen muodokkaan jalkansa tiiviisti omieni välissä. Yritin ajatella mahdollisimman tylsiä asioita, mutta turhaan. Kuukausien unelmoinnin jälkeen unelmieni nainen painui kuumana kesäpäivänä minua vasten, ja kaluni osoitti itsenäisyyttään jämähtäen seisokkiin. Voin vannoa, että se hinkkasi Riikkaa käännöksissä niin, että hänen täytyi huomata, mutta siitä huolimatta nainen ei sanalla tai eleellä osoittanut huomanneensa asiaa.

Tanssin päättyessä Riikka pyyhkäisi hikeä otsaltaan ja veti minua pois lattialta. ”Täällä tulee kuuma”, hän totesi, ”haetaan jotain juotavaa.” ”Sopii, joo”, sain mutistua ja vilkuilin ympärilleni, ettei kukaan vain huomaisi pullistumaa vasemmassa lahkeessa. ”Odota tässä”, nainen totesi ja katosi ihmisvilinään. Sitten tapahtui jotain kummallista. Riikka katosi. Tarkoitan katosi. Näin hänen kesämekkonsa selkämyksen matkalla kohti buffetin pöytää, ja kun hetken katsoin muualla, häntä ei näkynyt. Odotin viisi minuuttia, odotin vielä viisi minuuttia lisää ja sitten lähdin etsimään häntä. Riikka oli todella hävinnyt, häntä ei näkynyt buffetissa, ei tanssilattialla, ei parkkipaikalla – oli kuin UFO olisi napannut naisen mukaansa. Kirosin huonoa tuuriani. Ilmeisesti joku tuttava oli houkutellut naisen mukaansa ja tämä oli jättänyt minut kuin nallin kalliolle. Tuttua tuuriani. Loppuiltana vedin kännit ja horjuin kotiin puoliltaöin.

Seuraava päivä oli kesän kuumimpia; mittari huiteli 27 asteen tienoilla ja ilmastoimaton toimisto oli kuin pätsi. Tuskaa lisäsi se tieto, että joutuisin jäämään ylitöihin. Eräälle suurelle asiakkaalle oli saatava valmiiksi vastaus tarjouspyyntöön, ja urakan viimeistely lankesi allekirjoittaneelle. Toimisto tyhjeni vähitellen ihmisistä, jotka painuivat terassille, uimarannalle, kuka minnekin. Olin heille ansaitusti kateellinen. Lopulta avokonttorissa näkyi tietokoneen ruudun kajastusta enää parista eriöstä. Tempaisin kuristavan solmion pois jossain vaiheessa iltapäivää, ja hiki kasteli ikävästi paidankainalot.

Lähellä kuutta lähdin ottamaan kopioita toimiston puolelle. Syötin paperit sisään ja painoin kopionäppäintä. Viimeisetkin työkaverit olivat luovuttaneet, olin yksin koko kerroksessa. Tai niin luulin, kunnes sydämeni oli hypätä kurkkuun jonkun sanoessa takanani: ”Moi.” Käännyin ja näin edessäni Riikan. Hänellä oli yllään hihaton toppi ja polvipituinen hame, jalassa yksinkertaiset sandaalit. ”Ai, moi.” ”Jouduitko ylitöihin, tällaisena päivänä?” ”Jep”, vastasin, ”yks tarjouspyyntö. Entä itse?” ”Tavallaan. Tuota, sori se eilinen, yksi tuttava melkeen pakotti mukaansa niiden pöytään.” ”Ai jaa. En huomannut vaikka kiersin koko paikan.” ”Me oltiin siellä lavan takana, et varmaan käyny… Mä oon tosi pahoillani, en onnistunu lähtemään.” ”No ei kai se mitään…” En tiennyt mitä olisin sanonut muuta, ja kun kone piippasi käännyin ottamaan valmiit kopiot.

Riikka rykäisi ja siirtyi toiselle puolelleni. ”Mun pitää kans kopioida”, hän mutisi jotenkin oudosti. Otin kopionipun käteeni ja olin lähdössä, kun muistin jättäneeni alkuperäiset lasille. ”Noi alkuperäiset…” aloitin. Ojensin kättäni kohti luukkua, ja samalla hetkellä Riikka tarttui luukun kahvaan. Käteni päätyi hänen pehmeän kätensä päälle ja kosketus oli kuin sähköisku. Nainen sävähti selvästi ja loi katseensa alas, ja itsekin taisin hätkähtää. Jostain syystä en kuitenkaan vetänyt kättäni pois vaan jätin sen Riikan käden päälle ja puristin kevyesti. Aika tuntui pysähtyvän ja luulen, että unohdin hengittää. Toimistossa oli hiirenhiljaista, kuulin ainoastaan Riikan hiljaisen hengityksen ja näin hänen uhkean povensa kohoilevan rajusti.

Minulla ei ole aavistustakaan kuinka kauan olimme liikkumatta paikallamme. Lopulta lumous särkyi, kun otin tunnustelevan askeleen naista kohti. Riikka kääntyi minua kohti katsoen ylös, ja näin hänen silmissään puhdasta himoa. Riikan huulet olivat aavistuksen raollaan, silmät melkein kiiluivat ja hengityksen raskaudesta ei voinut erehtyä. Kumarruin hänen puoleensa suudelmaan ja nainen kävi kimppuuni kuin petokala uistimeen. Hetkessä suutelimme toisiamme ahnaasti kuin hukkuva hamuaa happea, ja käteni vaeltelivat pitkin ohuen kankaan peittämää selkää ja paljaalla niskalla. Kaluni oli jämähtänyt välittömästi kivikovaksi: olin haaveillut tästä naisesta niin kauan, ja himoni etsi pakotietä sykkivän elimen kautta. Riikan kädet löysivät paitani helman ja kiskoivat sen housunkauluksen alta niin että hän pääsi hyväilemään selkääni. Toinen käsi livahti housujen takapuolelle ja puristi persettäni kiihkeästi.

Vetäydyin hieman irti Riikasta ja hengähdin: ”Minun huoneeseen… vartija.. voi tulla tähän aikaan.” Vedin naisen kädestä työhuoneeseeni ja lukitsin oven. Muistin vielä kääntää käytävään päin olevien ikkunoiden kaihtimet kiinni. Riikka pyyhkäisi muitta mutkitta pöytäni kulmalta asiapaperit lattialle ja istui siihen levittäen jalkansa. Hän veti topin päänsä yli ja kiskaisi hameen lattialle. ”Tuu tänne heti.” Astuin lähemmäs kuoriutuen pikavauhtia omista vaatteistani, ja Riikka tuijotti minua himosta sumein silmin. ”Nuole mua, jooko.”

Kyykistyin lattialle ja vedin valkoiset pöksyt pois. Hurmaantuneena äännähdin jotain epämääräistä; Riikan pillu oli ajeltu melkein posliiniksi, vain sen yläpäässä oli tupsu tummaa karvaa. Se oli kaunis pillu, ulommat häpyhuulet olivat hieman auenneet ja pieni klitoris näkyi selvästi, ikään kuin kutsuen luokseen. Nuolaisin naisen hoidettua alapäätä kokeillen. Hmm, Riikka tuoksui perinteisesti naiselle, ei epämiellyttävästi vaan sopivan kiihottavasti. Jatkoin rohkeasti vedellen pitkiä nuolaisuja häpyhuulia pitkin, ja nainen huokaisi tyytyväisesti. Välillä otin klitoriksen kevyesti huulten väliin ja nuolin sitä nopeaan tahtiin; tekniikka josta entinen tyttöystäväni kiihottui kovin. Riikka ei tuntunut olevan poikkeus, sillä huokaus muuttui kevyeksi yninäksi tämän seurauksena. Levitin huulia sormin ja nuolin entistä syvemmältä. Riikka alkoi olla todella märkä, ilmeisesti hänkin kiihottui nopeasti. Omassa kalussani pakotus oli jo sitä luokkaa, että pian sen täytyisi saada helpotusta.

Katsoin ylöspäin ja sanoin käheästi: ”Ota liivit pois ja vapauta nuo ihanat tissit.” Riikka kurotti liivien hakasia takaansa ja avasi ne. Kun liivit putosivat alas, saatoin vain tuijottaa: tissit olivat paitsi suuret, myös sopivan kiinteät, kuten olin arvellutkin. Tummat nännit olivat kiihottuneina kohollaan. Luomua, epäilemättä, ei mitkään silikoneilla pumpatut pallot. Palasin pillun kimppuun, mutta toisella kädelläni aloin leipoa Riikan rintoja. Puristelin tissiä kevyesti, otin nännin sormieni väliin ja hieroin sitä. Olin huomannut isorintaisten naisten olevan usein normaalia herkempiä nännien alueelta. Ainakin Riikan ääntely tuntui kovenevan käsittelyn seurauksena. Osansa saattoi tietenkin olla silläkin, että työnsin kieleni ulos niin pitkälle kuin sain ja työntelin sitä hetken ajan sisälle pilluun.

Riikka tarttui hiuksiini vetäen varoen päätä pois alapäänsä kimpusta. ”Pane mua, pane mua lujaa nyt justiinsa.” Nousin seisomaan ja asetin äärimmilleen turvonneen kaluni hollilleen. Yhdellä tasaisella, nopealla liikkeellä työnnyin sisään Riikan märkään pilluun. Nainen päästi pitkän voihkaisun ja nojasi taaksepäin nojaten kyynärpäillään pöytään. ”Jessus miten ihanaa!” Hieman polvia koukistamalla olin juuri sopivalla tasolla, ja aloin panna Riikkaa hitaasti. Naisen pillu oli kaluni ympärillä tiiviisti, sopivan tiukkana, kuumana ja märkänä. Liu’uin hänessä epätodellisen helposti, Riikka kietoi jalkansa kylkiini ja vastasi työntöihini käyttämällä alavatsan lihaksiaan taitavasti.

Hivelin naisen lantion ja vatsan sileää ihoa, kumarruin pannessani hieman eteenpäin ja puristin suuria rintoja. Riikan tissit hölskyivät ihanan kiihottavasti työntöjen tahtiin, näky josta olin aina pitänyt paljon. Mieliasentojani on se, kun nainen ratsastaa kyrvälläni ja voin puristella rintoja samalla. Riikalla oli upea vartalo, josta olin haaveillut jo kuukausia, ja saatoin tuskin uskoa minua kohdannutta hyvää onnea. Päivä oli mennyt edellisillan peruja olevan pienehkön krapulan kourissa, joka oli lisännyt entisestään panetusta. Harvoin käy niin hyvin, että poikamies pääsee oikeille krapulapanoille, mutta nyt tuli sekin koettua.

Riikan alapää imi kovaa kaluani tehokkaasti, ja himosta puolihulluna tajusin huipun alkavan pian lähestyä. Haluni naista kohtaan oli ollut niin kova, että olisin varmasti purkautunut jo aiemmin, mutta onneksi krapula tasapainotti tilannetta. Nähkääs, kankkusessa minulla kestää laukeaminen kauemmin kuin normaalisti. Niinpä tihensin tahtia ja ilmoitin Riikallekin tilastani. Nainen hymyili kauniisti, nosti jalkansa vielä ylemmäs ja veti minut niskasta kiihkeään suudelmaan itseään vasten. ”Multa tulee kans pian, nussi niin lujaa kuin pystyt!” Ja minä nussin: tartuin Riikan lanteista miten parhaiten pystyin ja aloin tikata kuin heikkopäinen. Jokaisella työnnöllä pillu maiskahti kevyesti, kaluni porasi naista armotta ja hiki valui selkääni pitkin. Hetken ajan maailmassa olimme vain me kaksi. Riikka katsoi minua kauniisti suoraan silmiin, hän mutisi jotain epäselvää purren välillä hampaitaan yhteen. Työnnyin kerta kerran jälkeen pohjaan saakka, ja pienen maailmamme täyttivät naimisen äänet: ihmisten huohotus ja rajusti kirnuavasta kalustani lähtevä äänekäs litinä.

Riikan kasvot kiiltelivät kosteudesta, kun hänen suunsa avautui äänettömään huutoon ja selkä kohosi notkolle. Sitten hän sai rajun orgasmin nytkähdellen, pillu kouristui kaluni ympärille hetkeksi, kunnes lopulta nainen valahti hervottomasti työpöydälle. Hieman vastahakoisesti vedin elimeni ulos raskaasti hengittävästä naisesta ja vedin hänet polvilleen pöydän viereen. Aloin runkata nopeasti, sillä oma orgasmini oli todella lähellä. Riikka avasi suunsa ja katsoi minua viattomasti, kasvot hikisinä ja hiukset hieman sekaisin, ja tuo kiihottava näky vei minut rajan yli. Polvet notkahtivat, kun laukesin rajummin kuin koskaan ennen. Ensimmäinen ruiskaus meni enimmäkseen ohi, toinen läjähti suoraan Riikan avoimeen suuhun ja alaleualle, kolmas poskelle ja neljäs, huomattavasti pienempi, suurille rinnoille.

Riikka tarttui limaiseen kaluun ja puristi sitä juuresta pakottaen viimeisetkin tipat ulos. Ne hän imaisi suuhunsa, ja keräsi sormeensa huulilla vielä olevat tipat. Sitten hän imaisi spermatipat sormestaan hymyillen riettaasti. ”Mmm… maistut oikein hyvälle, kulta.” Kurkunpään liikahduksesta näin Riikan nielaisseen suuhun päätyneen lastin. Vedin naisen pystyyn ja suutelin häntä. ”Tästä olen haaveksinut koko kesän”, tunnustin avomielisesti. ”Samoin. Mutta nyt pitäisi ehkä pukeutua, mun pitää ainakin huuhtoa kasvot, täällä on nimittäin hieman kuuma…”

Tuon ensimmäisen kerran jälkeen otimme vielä kerran uusiksi, sillä kertaa vähemmän rajuissa merkeissä. Pian sen jälkeen Riikka lähti talostamme uusiin töihin, ilmoittamatta minulle mitään, jättämättä viestiä missään muodossa. Olin monta viikkoa täysin lamassa, yrittäen löytää selitystä hänen käytökselleen. Sellaista en koskaan saanut, ja vieläkin mietin silloin tällöin olinko itse jotenkin aiheuttanut hänen lähtönsä. Vastaus on tänä päivänäkin minulle mysteeri… Mutta onneksi minulla on jäljellä kauniit muistot tummatukkaisesta unelmanaisestani.