Eipä toiminut pyykinpesukone muokatulla kanttiaall

Osta mökille jokin vanha pulsaattoripesukone. Niitä oli entisaikaan myös polttomoottorilla varustettuna. Tai sitten 4 - 5kW aggregaatti. Kuvailemaasi hommaa ei kyllä kannata ruveta suunnittelemaan, ainakaan jos rakentelu on nettitiedon varassa. Onhan niitä laadukkaita siniaaltoinverttereitäkin, mutta teholuokan pitäisi olla 3 - 5 kW, paksut akkukaapelit ja iso akku.

No ei tuon tehon tuottaminen onnistu oikein muulla kuin generaattoreilla. tietysti voihan olla invertteri mutta mitkään akut ei tule kestämään pyykinpesua jos niitä ei saada kunnolla ladatuksi.

ja mikään aurinkopaneeli tai tuuligeneraattori tuskin pystyy lataamaan niin paljoa, tarvitaan siihenkin jonkunlainen generaattori.

voihan sen tehdä vaikka ruohonleikkurin moottorista johon yhdistetään vaihtovirtalaturi autosta. mutta iso invertteri tulee yhtä kalliiksi kuin riittävä generaattori 230v. siihen sitten vielä reilu akkulaturi perään niin akutkin lataantuu samalla.

Sähkön määrä ei ole ongelma, vaan sen laatu, invertteri on jo 5kW ja akuissa 560Ah 12v järjestelmässä josta otetaan virta myös painevesiautomaatille.

Polttomoottori on apuna jos ja kun kennot ei kerkiä lataamaan. Näillä mennään nyt kun on kerran jo investoitu.

Harkitsen nyt jostain vanhan pesukoneen metsästämistä jossa on mekaaninen ohjelmakello. Sillä aikaa voin tutkia tuon matsuinin sielunelämää, ohjataanko moottoria pulssinleveydellä.

Toisalta perusohjelman tekeminenkään harrastusmielessä ole mahdoton juttu vaikka teollisuuslogiikalla: Vedet pesuainesäiliön läpi rumpuun, pyörittelyä edestakaisin vaikka neljäsosan päälläolokertoimella, vedet ulos ja muutaman kerran toistetaan lyhyttä pyörittelyä ja huuhteluvaihetta. Sitten linkous täydellä teholla, tiedä sitten pitääkö pyykkiä tasapainottaa ennen kuin voi pyörittää täysillä..

Omat kokemukseni pesukoneista on agrekaateilla. Molemmilla agrekaateilla oli ongelmia ohjausyksikön kanssa. Ohjausyksikön synkronimoottori ei lähtenyt aina pyörimään oikeaan suuntaan. Aaltomuoto agrekaateissa ei ollut puhdas sini. Tilannetta auttoi kun käytössä oli n. 2kW säätömuuntaja jolla pienensin käyttöjännitettä jolloin pieneni jännitteen ylimenovaiheessa oleva jännitepiikki. Myös säätömuuntajanrauta mahdollisesti vaikutti asiaan ja pesukoneen ohjausyksikon moottori käynnistyi pyörimään oikeaansuuntaan varmemmin. Harmikseni ei tuota jännitteen alennusta tullut mitanneeksi, sillä moottorinohjaus kumminkin toimi normaalisti saavuttaen täydet 1200r/min linkouksella.

Verkkosuotimesta saattaisi olla apua esim. https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=69-657-26&toc=0&q=suodin Eihän noita invertterin perään ole tarkoitettu mutta eipä noi montaa euroa maksa.

Heikkoveikko siis puhuu ilmeisesti juuri tuosta mekaanisesti käännettävästä ohjelmakellosta mitä joku sulkunapa/muu pienoismoottori pyörittää, juuri tämmöistä konetta ajattelin itse kokeilla, mutta sekään ei siis välttämättä toimi.

Näin tuossa nuo taajuusmuuttajasta puretut 400V 2200uF elkot niin tuli mieleen sellainenkin, että jos tasasuuntaisi tuon invertterin huonon aallon ja arduinolla takoisi siitä aallon harjaa kohti pitenevää pulssia. Voisi saada hyvän pohjan ihan blink-ledivilkutussoftasta ja netti näyttää olevan pullollaan valmiitakin siniaaltosoftia, niihin tutustun huomena.

Siihen perään vielä tuo verkkosuodin, en ole tuollaista nähnytkään mutta ilmeisesti tarkoitettu hakkurilaitteisiin oikosulkemaan suuritaajuista häiriösäteilyä, mahtaisiko muovikondensaattorilla tehdä saman?

Auttaiskohan tuohon 1:1 erotusmuuntaja mitään, jospa sen induktanssit vähän pyöristelisi kanttiaaltoa.

Vaihda pienempi vedenlämmitysvastus! Ohjelma-aika tosin pitenee, mutta väliäkös tuolla. Sellaisen saa vaikkapa sopivasti veden keittimestä melko halvalla. Tietysti sellainenkin vaihtoehto on, että kun noissa ohjelma pysähtyy, kun ei tule vettä, niin siinä vaiheessa ämpärillä pari sangollista saunan padasta vettä päälle ja taas pyörii vartin.. eli ottaa sen vastuksen kokonaan irti. Ja taitaa sekin löytyä ohjelmavalitsimista napin takaa.

Kiitos vastauksista! Tuo on totta että muuntaja pyörittää kanttiaaltoa hyvin, sellaistakaan nyt ei tähän hätään ole että voisi kokeilla toiminta.

Ja juuri tuota vastuksen irrottamista itsekin mietin, tai oikeastaan vastuksen ohjaamista releellä joka saa tehonsa kanttiaallosta. Vielä jää kuitenkin tuo moottori virransyöjäksi, niin että mikään pieni siniaaltoinvertteri ei sitä jaksa pyörittää.

Oma ratkaisuni taitaa nyt olla (kunhan ehdin ja siihen voi joku aika mennä) tasasuunnata tuo 5kW kanttiaaltoinvertterin sähkö ja ajaa se 4x 2200uF 400V elkojen kautta feteille/IGB-transistoreille ja ohjata niitä arduinolla. Lopuksi ulostuloon vielä melkoinen kasa muovikonkkia jarruttamaan jännitepiikkejä.

Silloin olisi puhtaampaa aaltomuotoa vähän joka hommaan, mahtaakohan onnistua? :)

Juu, poistopumppu, vastus ja moottori, kaikki pois siniaaltoinvertteriltä.

Jos harjamoottorin ohjaus on PWM niin siitä varmaan voisi lukea parilla napaisuudet vastakkain kytketyllä optoerottimella pulssin pituutta, joku pikkuinen vastus optoerottimen rinnalle kuormaksi, niin että piiri tunnistaa edes jotain kuormaa.

Aikamoisia sötöksia kuitenkin ovat eikä toiminnasta ole vamuutta, mitä pesukoneita olen purkanut niin ainakin joskus oli mielestäni tasasuuntaaja suoraan verkkojohdon sisääntulossa ja yksi moottori mikä minulla on jostain pesukoneesta, on yleisvirtamoottori, siitäkään ei voi päätellä onko vaihto- vai tasavirtakäytössä ollut.

Tuo purettu taajuusmuuttaja rupesi kiinnostamaan, hyvät elkot, ja sopiva tasasuuntaussilta, kytkinlaitteet vielä jostain eikä niihin pitäisi ihmeitä mennä kun virrat on 20A tuntumassa.. Puhtaampaa aaltoa tarvii muillekin laitteille, pesukoneetkin saa nykyisin vaihtaa parin vuoden välein kun takuu loppuu niin ei tarvitsisi enää uudelleen konetta modifioida.

Pesukoneessa sähköä vie eniten tietysti lämmitys. Postopumppu vie muistaakseni 100-200 w , moottori 750-jotain w ja lämmitys loput 1000 w ->. Huijaat koneen luulemaan vedenlämpötilan oikeaksi (termarin johto poikki?/voi olla myös sulkeutuva)) niin voit pestä ilman lämmitystä ja syöttää itse sopivan lämpöistä vettä sisään...jostain.

Pesukone on nyt niin mökillä (kun pidin sen toimintaa itsestäänselvyytenä) niin en heti kerkiä repimään pois kolostaan ja pääse mittaamaan virtoja mutta jos pelkällä vastuksen irrottamisella pääsisi niin sehän olisi liiankin helppoa.

Itse ajattelin tuon moottorin olevan pahin ongelma kun ottaa käynnistysvaiheessa niin suuren piikin, mutta nyt kun olen koneen toimintaa seurannut niin moottorihan kiihdytetään aika hitaasti, eli tuskin ottaa samanlaista piikkiä kun vaikka painepesuri.

Kiitän suurimmin kaikista hyvistä ohjeista ja muiden kokemuksista mutta tällä hetkellä on ”hihna jumittunut” tuon siniaallon hakkaamiseen kanttiaallosta meinaan siniaaltoa tarvii muuallekin, esimerkiksi braun-hammasharjan laturi särkyi aikoinaan välittömästi.

http://www.arduino.cc/en/Tutorial/DueSimpleWaveformGenerator

Esimerkiksi tässä pitäisi olla täysin valmista koodia siniaallon hakkaamiseen ja korkeajänniteFET:ejä oli ainakin jotain hyllyssä. Kaverin kanssa jo mietittiin että mahtaako fetti toimia vai pitääkö siihen hommata IGB-transistorit, sehän selviää…

Aikaa voi tovi mennä mutta uppaan tämän ketjun kun rupeaa ratkaisua löytymään :)

Mites isot upsit? Tai ei niissäkään varmaan ole oikein puhdasta aaltoa..
(Mulla olisi 4 kpl 6kw ukkosen pimentämää upsia odottamassa vuoroaan tallin perällä)

Tai pyöritä sähkömoottoria sillä sinun kantti aalto invertterillä jolla sitten pyörität generaattoria josta tulee siniaaltoa.... :)

Noniin morjensta taas, uppasin ketjun kuten lupasin en tiedä oliko sitten hyvä vai huono asija. Kesä meni mutta mökkikausi jatkuu, pyykkiä hinkatessa rupesi kesän mittaan aivotkin lämpiämään ja lopulta kippasin tuon matsuinin kyljelleen jolloin pohjasta paljastui suoraan tuo vedenlämmitysvastus..

Nurkista löytyi joku vanha 1000VA upsi josta pienellä korjauksella ja hyvin pienellä muokkauksella sai tarkoitukseen sopivan siniaaltoinvertterin. Nyt ohjaan lämmitysvastusta releellä kanttiaallosta ja upsi pyörittelee pesukonetta parilla AGM-akulla.

Vaikka skoopilla näyttääkin puhtaalta siniaallolta niin ihmeellistä murinaa pitää tuo pesukoneen moottori, ja kierrosnopeuden säätö ei aina toimi kunnolla vaan kone saattaa ryntäillä hieman holtittomasti pyörityssuuntaa vaihtaessa.

Kuitenkin toimii ja pesee! Kanttiaallolla ei lähtenyt edes päälle ja sen jälkeen kun kytkin koneen sähköverkkoon, pesi 3h ohjelman puolessa tunnissa? Tämä sama tapahtui useamman kerran kun olin yrittänyt ensin kanttiaallolla ja sitten verkkosähköllä. Eli mahtaako pesukoneen ohjelmakortti toimia ilman oskilaattoria ottaen tahdistuksen verkosta?

Näinhän tästä pääsi kaikkein pienimmällä ja kone helppo palauttaa abiko-liittimillä vakioksi, moottorissa näytti lukevan muistaakseni 480W, poistopumpussa 0,25A mutta lämmitysvastus 1800W jolloin näyttää pieni siniaaltoinvertteri riittävän erittäin hyvin, tuskin muuta kuormaa kun tuo vastus on järkeä edes alkaa siirtämään pois.

Kiitokset kaikille hyvistä neuvoista ja kokemuksista!

No on se vaikeaa pestä muutama rätti käsipelillä kuten mailmassa miljoonat tekee kaiken aikaa.

eipä juuri huvittavanpaa joudu lukemaan.

"Mahtaisikohan onnistua koneen ohjaus pienellä siniaaltoinvertteillä ja toimilaitteet kanttiaallolla?"

Itse tekisin näin (jos siis kone on pakko saada toimimaan akulla ja invertterillä):

1. Siniaaltoinvertteri. Tähän kytketään koneen alkuperäinen pistotulppa.

Ja konetta muokataan siten, että kuumennusvastukselle (joka on koneen eniten tehoa kuluttava osa) tulee oma erillinen virtajohtonsa, sillä kuumennusvastusta ei kiinnosta virran siniaaltomuoto pätkääkään, eli kuumennusvastus toimii mainiosti kanttiaallolla. Se toimisi jopa tasavirralla, mutta vaikka kuumennusvastus toimiikin jopa tasavirralla, niin jos sitä kuumennusvastusta ohjataan releellä, niin sen releen kärjet eivät välttämättä kestä ehjänä, jos sen releen pitäisi katkaista 10A tasavirtaa.

Eli kuumennusvastuksen uusi kytkentä on sellainen, että omasta erillisestä virtajohdosta tulee virta ensin releen kontakteille, jotka releen vetäessä ohjaavat virran kuumennusvastukselle, mutta releen käämin ollessa virrattomana, kuumennusvastus on ilman virtaa.

HUOM: mieti tarkkaan, MITEN sitä relettä ohjataan!

Alkuperäiseltä piirikortilta tulee alunperin 2 johtoa sille kuumennusvastukselle.
Näistä löytyy yleensä 230 V AC silloin, kun koneen on tarkoitus kuumentaa, ja 0 V tai lähellä 0 V muulloin.

MUTTA:

JOS aiot käyttää suoraan 230 V käämillä varustettua relettä, niin ongelmaksi tulee se, että releen päästäessä syntyy induktiivinen piikki, joka voi rikkoa jotakin piirilevyltä.

Toinen vaihtoehto voisi olla sellaisen releen käyttö, jossa käämijännite on 12 V DC, vaikka kontaktien kautta ohjataankin 230 V AC.

Sitten oma pieni lisäpiirikortti ohjaamaan releen käämille 12 V DC silloin, kun pesukoneen alkuperäiseltä piirikortilta tulee 230 V AC joka ilman muutoksia olisi mennyt sille kuumennusvastukselle, ja 0V muulloin. DC releet ovat siitä kivoja, että induktiivinen piikki, joka syntyy releen päästäessä, on helppo oikosulkea diodilla.

Kannattaa huomata:

JOS se pesukone käyttää sitä kuumennusvastusta (2000 W) tunnin ajan, niin:

Jos invertterin hyötysuhde on 80%, niin 2000W ulos, 80% hyötysuhteella tarkoittaa 2500 W sisään. Ja 12 V DC input -invertterillä 2500 W sisään tarkoittaa 12 V * 208,4 A. Ja JOS jännite invertterin sisääntulonastoista mitattuna putoaa raskaan kuormituksen aikana tasolle 10,5 V, niin silloin 2500 W / 10,5 V = 238,1 A.

Aika huomattavan isoja virtoja !

Entäpä jos olisi sarjaankytkettynä 12 tai 4 akkua ja vastaavasti 24V tai 48V syötöllä oleva invertteri ?

2 akulla (24V input - invertteri): 2500 W / 21V = 119,1 A

4 akulla (48V input - invertteri): 2500 W / 42V = 59,6 A

Eli tästä huomataan, että:

1) isomma nsyöttöjännitteen käyttö suuritehoiselle invertterille auttaa (kun virta on pienempi, myös häviöt johtimissa jäävät pienemmiksi).

ja

2) jos se pesukone tunninkin kuumentaa pesuvettä, niin 4 akun systeemissä se imaisisi kaikki 4 akkua (kukin 60 Ah) täydestä täysin tyhjäksi! Ainakaan autonakut eivät kauaa kestäisi tuollaista rääkkiä, sillä vaikka auton bensiinimoottorin käynnistys sähköisellä starttimoottorilla voi sekin ottaa esim 300A, niin nykyauto kyllä käynnistyy kovallakin pakkasella alle 20 sekuntin starttimoottorin pyörityksellä, ja jos ei käynnisty, silloin auton systeemissä on jotakin vialla.

Sensijaan invertterikäytössä suurilla tehoilla sen akun pitäisi kestää vähintään kymmenien, pahimmillaan satojen ampeerien kuormaa jopa tunnin.
Jos se pesukone on pakko saada toimimaan sähköttömällä mökillä, niin minkäs teet: on teknisesti mahdollista, mutta paljon akkukapasiteettia (ja siten rahaa) tuohon tarvitaan.

Mutta: entä, jos ottaisi Suomessa saman kikan käyttöön, mitä Filippiineillä pesulat yleisesti käyttävät kuivausrummuissaan:

Siellä on usein joku paikallinen pikkufirma (pesulanomistajan pyynnöstä, kun sähkö on siellä kallista ja kaasu ainakin halvempaa) modifioinut kuivausrumpua siten, että sen alkuperäinen kuumennusvastus on kytketty irti, ja se on korvattu pienellä kytkennällä, joka tutkii, milloin sille kuumennusvastukselle olisi tullut verkkovirtaa, ja silloin kun verkkovirtaa olisi kuumennukseen tullut, niin magneettiventtiili avaa kaasupullosta tulevalle kaasulle tien polttimelle, ja lisäksi: sillä hetkellä kun kaasua alkaa tulla, kehitetään myös kipinä, jolla kaasu sytytetään.

Jos sen pesukoneen kuumennysvastuksen korvaisi systeemillä, jossa kaasua polttamalla kehitetään lämpöä kuuman veden muodossa, joka vaikkapa pienellä kiertovesipumpulla laitetaan kiertämään metalliputkessa, joka kiertää koneen pesualtaan pohjalla (siis pesualtaan sisäpuolella, missä se kuumennusvastus ennen koneelle tehtävää muutostyötä oli), niin näin saadaan se kaasun polttamisesta tuleva lämpö korvaamaan koneen alkuperäinen kuumennusvastus.

Tuolla kikalla kone pyörii kyllä siniaaltoinvertterillä, ja huipputehon tarve mitoitetaan sen mukaan, mitä kone ottaa lingotessaan, ta mikä on käynnistysvirta kun koneen moottori alkaa pyöriä (mitattava erikseen sekä pesun/huuhtelun aikana että myös linkouksen alkaessa).