yksi ilta olin mennyt nukkumaan ja kisuni tuli siihen viereeni köllöttelemään. toinenkin kissani oli samassa huoneessa ja aloin ajattelemaan, kuinka ihania ja rakastettavia ne ovat. puhuin niille mielessäni ja kerroin että en haluaisi menettää niitä missään nimessä ja lörpöttelin samaan malliin jonkun aikaa. vieressäni oleva kissa alkoi sitten kehrätä. olin ollut aivan paikoillani ja hiljaa. ei se minusta ole ennen itsekseen alkanut kehräämään. se kyllä tapahtuu muuten aika helposti, riittää melkeenpä että puskee tai vähän rapsuttaa. en tiedä kehräsikö toinenkin kissa, sillä sen kehräystä ei voi kuulla kuin lähietäisyydeltä.
toinen tapaus oli sellainen, että tämä toinen kissa joka siis ei ollut silloin nukkunut vieressäni, halusi mennä ulos. en päästänyt sitä jostain syystä, vaan kaappasin sen syliini ja menin sohvalle istumaan. närkästyksissään se loikkasi pois ja kipitti kauemmas. minä petyin kauheasti ja manasin mielessäni kun se sillälailla hötkyy. yleensä se on taipuvainen kun sitä haluaa hellitellä. katselin sitä hyvin pettyneenä ja se katseli takaisin. sitten se alkoi pikkuhiljaa hivuttautua takaisin ja lopulta loikkasi syliini. siihen se jäi köllimään ja tuhisemaan. ihankuin olisi anteeksi pyytänyt, kun aiheutti minulle sellaisen pettymyksen:)
no, en tiedä onko tässä kyse telepaatiosta vai mistä, mutta ajattelin nyt kiekaista tämänkin ilmoille.
toinen tapaus oli sellainen, että tämä toinen kissa joka siis ei ollut silloin nukkunut vieressäni, halusi mennä ulos. en päästänyt sitä jostain syystä, vaan kaappasin sen syliini ja menin sohvalle istumaan. närkästyksissään se loikkasi pois ja kipitti kauemmas. minä petyin kauheasti ja manasin mielessäni kun se sillälailla hötkyy. yleensä se on taipuvainen kun sitä haluaa hellitellä. katselin sitä hyvin pettyneenä ja se katseli takaisin. sitten se alkoi pikkuhiljaa hivuttautua takaisin ja lopulta loikkasi syliini. siihen se jäi köllimään ja tuhisemaan. ihankuin olisi anteeksi pyytänyt, kun aiheutti minulle sellaisen pettymyksen:)
no, en tiedä onko tässä kyse telepaatiosta vai mistä, mutta ajattelin nyt kiekaista tämänkin ilmoille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kertomiesi tapausten perusteella ei vielä voida telepatiaa todistella, todennäköisemmin syyt tapahtumiin ovat toisaalla, mutta totta on, että telepatiaa tapahtuu paljonkin ihmisten ja muiden lajien välillä, erityisesti koirien kanssa.
Ehdottomasti parhaimpia tämän alan teoksia on Sheldraken kirja Miksi koirasi tietää milloin olet tulossa kotiin. Perusteelliset kokeet ja niistä saadut tulokset eivät jätä mitään arvailujen varaan, telepatia on jotain todellista ja aivan luonnollista.
Sheldrake eittämättä on nykyaikana eläinten yliaistillisten kykyjen tutkimisen kärkinimiä. On kuitenkin hyvä huomata, ettei hänen ns. perusteellisia testejään ja tuloksiaan ole otettu aivan pureksimatta vastaan. Itseasiassa nämä vastateesit ovat aivan hyvin perusteltuja; keskeisimmät antiteesit lienevät kokeiden replikoinnissa saatujen tulosten toisenlainen tulkinta sekä metodiin liittyvät ongelmat. Näistä väännetään vieläkin kättä ja tullaan vääntämään varmaan pitkään.
On myös syytä huomata, että Sheldraken ensimmäiset tutkimukset 1990-luvun puolivälin molemmin puolin pohjautuivat käytännössä laajoihin kyselytutkimuksiin lemmikinomistajien parissa. Niissä kysyttiin omistajien "tuntoja ja huomioita" liittyen lemmikkiensä käytökseen. Useat lemmikin omistajat kokivat lemmikkinsä omaavan yliaistillisia kykyjä. Tästä johdettuja telepatiaa tukevia tuloksia julkaistiin mm. Sheldrake & Smart (1997), Sheldrake, Lawlor & Turney (1998) sekä Brown & Sheldrake (1998).
Tähän liittyen on keskeistä muistaa se, että usein lemmikinomistajat ovat subjektiivisia lemmikkiensä suhteen (kohtelu lähes ihmisenä; älyllisenä ja tasavertaisena kumppanina), sekä toisaalta sotketaan helposti yliaistilliset kyvyt superaistillisiin kykyihin. Tiedämme, että esimerkiksi koiran tavanomaiset aistit, kuten kuulo, on huomattavasti ihmisen kuuloa parempi. Ei ole mikään ihme, että omistajan ajaessa pihaan ja avatessa oven koira istuu siinä odottamassa. Yhdistettynä ensinmainittuun subjektiivisuuteen tämä sotketaan helposti yliaistillisiin kykyihin.
Sheldraken tärkein tutkimus perustuu erääseen koiraan, jonka tutkimuksessa osattiin ottaa paremmin huomioon tutkimusmetodi. Taloon sijoitettiin videokamera, jolla seurattiin yksin kotona olevaa koiraa. Tutkimuksen mukaan koira meni huomattavasti useammin ikkunalaudalle tähyilemään omistajaa siinä main, kun omistaja lähti tulemaan kotiin. Tuloksia tästä "vahvasta telepatian osoituksesta" on julkaistu mm. Sheldrake & Smart (1998,1999 ja 2000) sekä Sheldraken kuuluisa kirja (1999).
Nyt herää kuitenkin kysymys: eikö kuka tahansa ihminenkin ala ajan mittaan kuikuilemaan enemmän ikkunasta, jos tietää odottaa jotakuta, mutta ei tiedä tarkkaa paluuaikaa? Luonnollisesti mitä enemmän aikaa kuluu, sitä tiheämmin alkaa käymään ikkunalaudalla. Tämän huomaa omastakin käytöksestä. Tutkimuksissa ei ole mielestäni tarpeeksi hyvin käsitelty epäsäännöllistä paluuta; vaihteluväli pitäisi asettaa erittäin suureksi, jotta tulokset olisivat luotettavampia.
Sheldraken tutkimus pyrittiinkin epäilijöiden toimesta replikoimaan käyttämällä samaa metodia ja samaa koiraa. Saadut tulokset tulkittiinkin aivan toisinpäin; ne eivät tukeneet Sheldraken väitteitä. Tälläisiä tutkimuspapereita aiheesta ovat julkaisseet esimerkiksi Irwin (1998) sekä Wiseman, Smith & Milton (1998 ja 2000). Tästä käydään edelleen kiistaa, sillä Sheldrake näkee samat tulokset positiivisena osoituksena telepatiasta, kun taas muiden mielestä tulokset eivät tue telepatiaa. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, miten asia etenee. Viimeksi Sheldrake on tutkinut telepatiaa papukaijoilla; näistä en tiedä vielä tehdyn vasta-argumentteja.
Luultavasti eläimet osaa paremmin lukea eleitä kuin ihmiset ja saattaa tossa telepatiajutussakin olla perää? ainakin mun kissa aikonaan ootti mua ovella jo ennenku tulin kotiin, enkä tullu mitenkään säännöllisen samaan aikaan.
kävi muutama vuosi sitten.Kissa kävi syömässä sisällä oli kesä ja ovi oli auki. Niin ajattelin siinä kun se tassutteli ulos menossa jo oven kohdalla että eipä välitä kun ruokaa vaan saapi niin ulkosalla vaan viihtyy, niin samassa kääntyi ympäri loikkasi syliini kehräämään. Luki ilmiselvästi ajatukseni ettei kisuni minusta välitä vaan välittipä.