Sisäilma- ja homeongelmat ovat tämän ajan ikävä muoti-ilmiö. Lähes jokainen tuntee tai tietää henkilön, joka saa kummallisia oireita joissakin rakennuksissa. Kouluja, päiväkoteja ja virastoja remontoidaan ja joskus puretaankin, koska sisäilmaongelmia ei saada aina korjattua. Erikoista ilmiössä on se, että asiantuntijatkin ovat syistä ja seurauksista monta mieltä.
Suomalaisten huippututkijoiden yhteinen Toxtest-hanke päättyi vähintäänkin epäonnistuneesti tutkijoiden eripuraisuuden takia. Toxtest-hankkeessa yritettiin kehittää luotettavaa menetelmää mittaamaan sisäilmamyrkkyjen ja oireiden yhteyttä kosteusvauriorakennuksissa.
Kysyimme eri tutkijoilta muutamia rautalankakysymyksiä. Eroja löytyi ainakin siinä, että osan mielestä uusista tutkimusmenetelmistä ei tiedetä vielä riittävästi, jotta ne voitaisiin ottaa käyttöön. Osan mielestä sisäilmaoireiluun voi liittyä myös psyykkisiä tekijöitä.
1. Mikä sisäilmassa sairastuttaa?
2. Miksi osa ihmisistä oireilee ja osa ei?
3. Miksi sisäilmatutkimuksissa ei löydetä mitään raja-arvot ylittävää, vaikka ihmiset oireilevatkin?
4. Millaisen sisäilmatutkimuksen uskaltaa tilata?
5. Miksi oireita voi saada korjatuissakin rakennuksissa?
6. Ovatko STM:n ohjeet ja raja-arvot Asumisterveysoppaassa ajan tasalla?
7. Miksi tutkijoilla on erimielisyyttä aiheesta? Esimerkiksi yhteinen Toxtest hanke päättyi eripuraisesti ja TTL ei suosittele mittaamaan Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämää sisäilman toksisuutta.
Tuula Putus
työterveyshuollon ja työlääketieteen professori
ympäristölääketieteen dosentti
Turun yliopisto
Sisäilmassa sairastuttavat homeet, hiivat, bakteerit (sädesienet), niiden aineenvaihduntatuotteet, allergeenit ja toksiinit sekä materiaaleista haihtuvat kemialliset yhdisteet, desinfektiokemikaalit, allergisoivat liimat, maalit ja tasoitteet, pölypunkit ja varastopölypunkit, hajusteet, kotieläinten hilse, allergisoivat huonekasvit, polttoperäiset pienhiukkaset jne. Yleisin sisäilmaongelma on huonosti toimiva ilmanvaihto ja epäpuhtaat IV-putket ja tuloilman suodattimet.
Monesti väitetään että homeongelmaa on liioiteltu. Se ei ole mielestäni totta. Homeongelmaa vähätellään edelleen ja yritetään psykologisoida koko asia. Se ei ole psykologiaa kun koe-eläimille tulee maksavaurio ja sisäisiä verenvuotoja tai kun soluviljelmät kuolevat homealtistuksessa.
Eri ikäiset ovat erilailla herkkiä. Pienet lapset sairastuvat nopeammin ja rajummin kuin aikuiset. Heidän immuunipuolustuksensa on vasta kehittymässä. Eri ihmiset ovat geneettisesti erilaisia. Joillakin on taipumus atopiaan, joillakin on taipumus autoimmuunisairauksiin, syöpiin jne. Ympäristötekijät ja elintavat ratkaisevat kuka sairastuu ja mihin tautiin. Kaikki maanviljelijätkään eivät sairastu homeesta, mutta monet sairastuvat. Eivät kaikki tupakoitsijatkaan sairastu tupakoinnin aiheuttamiin tauteihin tai epäterveellisesti syövät saa sydäninfarktia. Mitä pidempi altistumisen kesto ja hurjemmat olosuhteet, sitä suurempi riski. Yksilötasolla on vaikea ennustaa kuka sairastuu. Ryhmätasolla se voidaan määritellä aika täsmällisesti.
Homeisessa ympäristössä pikkulasten astmaan sairastumisen riski on 400 % suurempi kuin puhtaassa rakennuksessa.
Raja-arvot eivät ole terveysperusteisia turvalliseksi todettuja tasoja vaan hallinnollisia arvauksia. Useimmiten mittaustuloksia tulkitaan väärin, mittaukset otetaan väärillä menetelmillä ja vääristä paikoista. Esim yksi ilmanäyte hometalosta ei osoita yhtään mitään rakennuksen terveysriskistä. Ministeriön antamia muita ohjeita ei noudateta. Oikea ohjearvo pahimmille altisteille olisi nolla. Ihan sama olisi kysyä, kuinka monta kertaa lasta saa pahoinpidellä ilman että hänelle aiheutetaan pysyviä vammoja? Tai: montako savuketta opettaja saa polttaa koululuokassa oppituntien aikana? Ei ole turvallista rajaa. On muistettava, että viljelyyn perustuvilla menetelmillä saadaan esille vain 1-10 % rakennuksen mikrobeista.
En ymmärrä kysymystä. Miksi sisäilmaa pitäisi tutkia? Rakennus pitää tutkia. Ei ilmaa. Ilma vaihtuu koko ajan.
Korjaukset on tehty väärin tai riittämättömästi. Jotain on jäänyt korjaamatta tai ottamatta huomioon. Tai sitten oireilevat ihmiset ovat jo pahoin sairastuneet eivätkä voi enää oleskella sellaisissa tiloissa missä terve henkilö ei huomaa mitään erikoista. Jos henkilö oireilee kaikkialla ja myös ulkona, silloin yksittäisessä rakennuksessa ei välttämättä ole vikaa. Rakennukseen liittyvä oireilu koskee useimmiten suurta joukkoa ihmisiä, jotka ovat oireettomia ko. rakennuksen ulkopuolella.
Osittain ovat ja osittain eivät. Uutta tietoa tulee koko ajan lisää. Suurempi ongelma on ettei ohjeita noudateta eikä tunneta kunnolla. Esim STM:n ohjeessa sanotaan, että ensisijainen näytteenottomenetelmä on materiaalinäytteiden käyttö. Silti jostain syystä edelleen tehdään sisäilmanäytteitä vaikkei niillä useimmiten tee mitään.
Jatkuu linkissä...
http://www.kaleva.fi/uutiset/terve24/mika-sisailmassa-sairastuttaa/625680/
Suomalaisten huippututkijoiden yhteinen Toxtest-hanke päättyi vähintäänkin epäonnistuneesti tutkijoiden eripuraisuuden takia. Toxtest-hankkeessa yritettiin kehittää luotettavaa menetelmää mittaamaan sisäilmamyrkkyjen ja oireiden yhteyttä kosteusvauriorakennuksissa.
Kysyimme eri tutkijoilta muutamia rautalankakysymyksiä. Eroja löytyi ainakin siinä, että osan mielestä uusista tutkimusmenetelmistä ei tiedetä vielä riittävästi, jotta ne voitaisiin ottaa käyttöön. Osan mielestä sisäilmaoireiluun voi liittyä myös psyykkisiä tekijöitä.
1. Mikä sisäilmassa sairastuttaa?
2. Miksi osa ihmisistä oireilee ja osa ei?
3. Miksi sisäilmatutkimuksissa ei löydetä mitään raja-arvot ylittävää, vaikka ihmiset oireilevatkin?
4. Millaisen sisäilmatutkimuksen uskaltaa tilata?
5. Miksi oireita voi saada korjatuissakin rakennuksissa?
6. Ovatko STM:n ohjeet ja raja-arvot Asumisterveysoppaassa ajan tasalla?
7. Miksi tutkijoilla on erimielisyyttä aiheesta? Esimerkiksi yhteinen Toxtest hanke päättyi eripuraisesti ja TTL ei suosittele mittaamaan Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämää sisäilman toksisuutta.
Tuula Putus
työterveyshuollon ja työlääketieteen professori
ympäristölääketieteen dosentti
Turun yliopisto
Sisäilmassa sairastuttavat homeet, hiivat, bakteerit (sädesienet), niiden aineenvaihduntatuotteet, allergeenit ja toksiinit sekä materiaaleista haihtuvat kemialliset yhdisteet, desinfektiokemikaalit, allergisoivat liimat, maalit ja tasoitteet, pölypunkit ja varastopölypunkit, hajusteet, kotieläinten hilse, allergisoivat huonekasvit, polttoperäiset pienhiukkaset jne. Yleisin sisäilmaongelma on huonosti toimiva ilmanvaihto ja epäpuhtaat IV-putket ja tuloilman suodattimet.
Monesti väitetään että homeongelmaa on liioiteltu. Se ei ole mielestäni totta. Homeongelmaa vähätellään edelleen ja yritetään psykologisoida koko asia. Se ei ole psykologiaa kun koe-eläimille tulee maksavaurio ja sisäisiä verenvuotoja tai kun soluviljelmät kuolevat homealtistuksessa.
Eri ikäiset ovat erilailla herkkiä. Pienet lapset sairastuvat nopeammin ja rajummin kuin aikuiset. Heidän immuunipuolustuksensa on vasta kehittymässä. Eri ihmiset ovat geneettisesti erilaisia. Joillakin on taipumus atopiaan, joillakin on taipumus autoimmuunisairauksiin, syöpiin jne. Ympäristötekijät ja elintavat ratkaisevat kuka sairastuu ja mihin tautiin. Kaikki maanviljelijätkään eivät sairastu homeesta, mutta monet sairastuvat. Eivät kaikki tupakoitsijatkaan sairastu tupakoinnin aiheuttamiin tauteihin tai epäterveellisesti syövät saa sydäninfarktia. Mitä pidempi altistumisen kesto ja hurjemmat olosuhteet, sitä suurempi riski. Yksilötasolla on vaikea ennustaa kuka sairastuu. Ryhmätasolla se voidaan määritellä aika täsmällisesti.
Homeisessa ympäristössä pikkulasten astmaan sairastumisen riski on 400 % suurempi kuin puhtaassa rakennuksessa.
Raja-arvot eivät ole terveysperusteisia turvalliseksi todettuja tasoja vaan hallinnollisia arvauksia. Useimmiten mittaustuloksia tulkitaan väärin, mittaukset otetaan väärillä menetelmillä ja vääristä paikoista. Esim yksi ilmanäyte hometalosta ei osoita yhtään mitään rakennuksen terveysriskistä. Ministeriön antamia muita ohjeita ei noudateta. Oikea ohjearvo pahimmille altisteille olisi nolla. Ihan sama olisi kysyä, kuinka monta kertaa lasta saa pahoinpidellä ilman että hänelle aiheutetaan pysyviä vammoja? Tai: montako savuketta opettaja saa polttaa koululuokassa oppituntien aikana? Ei ole turvallista rajaa. On muistettava, että viljelyyn perustuvilla menetelmillä saadaan esille vain 1-10 % rakennuksen mikrobeista.
En ymmärrä kysymystä. Miksi sisäilmaa pitäisi tutkia? Rakennus pitää tutkia. Ei ilmaa. Ilma vaihtuu koko ajan.
Korjaukset on tehty väärin tai riittämättömästi. Jotain on jäänyt korjaamatta tai ottamatta huomioon. Tai sitten oireilevat ihmiset ovat jo pahoin sairastuneet eivätkä voi enää oleskella sellaisissa tiloissa missä terve henkilö ei huomaa mitään erikoista. Jos henkilö oireilee kaikkialla ja myös ulkona, silloin yksittäisessä rakennuksessa ei välttämättä ole vikaa. Rakennukseen liittyvä oireilu koskee useimmiten suurta joukkoa ihmisiä, jotka ovat oireettomia ko. rakennuksen ulkopuolella.
Osittain ovat ja osittain eivät. Uutta tietoa tulee koko ajan lisää. Suurempi ongelma on ettei ohjeita noudateta eikä tunneta kunnolla. Esim STM:n ohjeessa sanotaan, että ensisijainen näytteenottomenetelmä on materiaalinäytteiden käyttö. Silti jostain syystä edelleen tehdään sisäilmanäytteitä vaikkei niillä useimmiten tee mitään.
Jatkuu linkissä...
http://www.kaleva.fi/uutiset/terve24/mika-sisailmassa-sairastuttaa/625680/
Vastaukset 11
Vanhimmat
1. Mikä sisäilmassa sairastuttaa?
- Ei mikään. Jos kaikki sisäilma on sairauksia aiheuttavaa, kannattaa muuttaa sillan alle asumaan.
2. Miksi osa ihmisistä oireilee ja osa ei?
- Miksi toiset sairastuvat, toiset eivät? Ei johdu sisäilmasta vaan ihmisistä.
3. Miksi sisäilmatutkimuksissa ei löydetä mitään raja-arvot ylittävää, vaikka ihmiset oireilevatkin?
- KOSKA JOTKUT VAIN SAIRASTUVAT VAIKKEI OLISI EDES HAPPEA HENGITETTÄVÄKSI!!!
4. Millaisen sisäilmatutkimuksen uskaltaa tilata?
-Halvan
5. Miksi oireita voi saada korjatuissakin rakennuksissa?
- Jos se on koulu tai muu paikka jossa TÄYTYY olla, siellä sairastuu. Ei kukaan sairastu paikoissa, jonne menee mielellään.
6. Ovatko STM:n ohjeet ja raja-arvot Asumisterveysoppaassa ajan tasalla?
- Eivät. Niissä mainitaan sisäilmaongelma.
7. Miksi tutkijoilla on erimielisyyttä aiheesta? Esimerkiksi yhteinen Toxtest hanke päättyi eripuraisesti ja TTL ei suosittele mittaamaan Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämää sisäilman toksisuutta.
- Toiset tutkijat ovat rakennusliikeiden lobbareita, toiset eivät.
Sitä on taas kaikenmaailman paskannassuttajat keksineet uuden ongelman.
riittäähän kosmetolokeille töitä kun mittaa sitä ja tätä hömppää
kun pikku mussukkaa ei koulu kiinnosta niin vika on sisä ilmassa mitäs sitten kun tän ikä luokan pitäs siirtyä vanhain kotiin niitäkin täytys tehdä uusi joka vuosi. koneellinen ilman vaihto kostuttaa rakenteet.
https://www.youtube.com/watch?v=Ci2cqAR-ftI
Jenkeissä asiaan herättiin jo aiemmin.
https://www.youtube.com/watch?v=epSoo0wCi3E
Suomessakin tästä tappavasta "hömpästä" tulee varmaan kansallinen terveysongelma.Sillä sairaudet tunnetusti lyhentää elinikää.
Kannattaa käyttää tieto hyväksi, kun sitä kuitenkin on olemassa.
Hjvf
http://areena.yle.fi/1-2260002?autoplay=true
Vaiettu ongelma.
Kiitos hyvästä linkistä.
Siivous on nykyään todella paskaa. Jos tehdään remonttia niin ei siivota kunnolla edes senkään jälkeen. Siivoustyönohjauksessa ei ole tietotaitoa.
Huonosti siivotussa huoneistossa on paska ilma.
Siivota voi vaikka loppuelämän, mutta rakenteellinen ongelma lähtee vain rakenteellisella saneerauksella. Auttaahan se tietysti vähän, mutta itse perusongelma ei poistu. Mitä sitten nämä rakennelahottajat voi aiheuttaa?
Kantsii vaikka lukaista tuosta linkistä.
Siinä on ihan OYS:n (Oulun Yliopisto)asiaa Aspergilloosin (homevauriorakennusten aiheuttama sairaus) keuhkomanifestaatioista. Ajalta (1999) kun asia ei ollut niin voimakkaasti vielä yleisessä tietoisuudessa. Suosittelen kriittisimpienkin skeptikkojen luettavaksi tuon ihan loppuun asti.
Maallikkokielellä ja kokemusperäisesti voin sanoa vitsaukseksi suoraan helvetistä.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/3864291/aspergilluksen
http://www.home-etsivä.fi/kosteusvauriomikrobit/
Jos osoite ei toimi klikkamalla, kopioi se ja liitä hakukenttään.