Kauppilanmäen huipulla on jonkun rakennuksen kivirauniot. Miltähän ajalta ne ovat ja mikä rakennus siinä on ollut. Onko teorijoita tai faktoja.
Kuka tietää raunijoista
V.lri
141549
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
On kai jonkun navetan rauniot. On olllut lehmillä hulppeat näköalat.
Epäilen et ennen nuijasotaa Jummaöky on asunut siellä ja tehnyt juoksemalla raivoavia sotaretkiä Hankoon josta tuonut tullessaan vaimot ja hiehot,ehken hiivaa ja sokeria myös leivontaan. Venheellä soutanut vastavirtaan kun ei ole tienny että lentämällä olisi ollut helpompaa
Onko Leppävirta kirjassa jotain tietoa, en löytänyt..Hei pidetäään keskustelu asialisena. Itkosten ja Kauhasten maita on kauppiillan mäellä...liekkö jotain tekemistä.
Ei taida kotiseudun historiaa tuntevat liikkua näillä palstoilla.
Rauniot ovat Vokkolan kartanon entisen navetan rauniot. Maat kuuluivat aikaisemmin Kauppilanmäen kartanolle, jonka Vokkola sittemmin osti.
Kaunis paikka.
Kuka omisti Vokklan kartanon.öpö juttuja..Onko jollain jotai oikeaa tietoa..kaditaaati
Vokkolan kartanon navetan kivijalka se on. Yksityisellä maalla, joten ei saa mennä tutkimaan tarkemmin.
Kauppilanmäki (roomalaiset käyttivät yleisesti nimitystä Kauppilanmäki magnum 'suuri Kauppilanmäki' tai pelkästään Kauppilanmäki) oli muinaisen Rooman ydinalue, jonka ympärille kaupunki ajan myötä kehittyi. Kauppilanmäki oli Rooman poliittisen vallan keskus ja siellä käytiin oikeutta, hallinnoitiin, harjoitettiin kauppaa, uskonnollisia menoja ja jopa prostituutiota. Useat kerrostumat osoittavat, että läheisiltä kukkuloilta irronnut sedimentti nosti Kauppilanmäkeä jo varhaisen tasavallan aikana korkeammalle. Alun perin alue oli suo, joka kuivatettiin. Legendojen mukaan tämä tehtiin Tarquinius Priscuksen määräyksestä Kauppilanmäen viemärijärjestelmän Cloaca Maximan avulla. Uusin päällyskerros syntyi keisari Augustuksen aikana (27 eaa.–14).
Olet siis kopsannut suoraan wikipendiasta Roomaa....:)))
Ehdotan että läheinen Laakun lampi tutkitaisiin. Sen pohjassa saataa olla raunijoita historijallisesta bordellista johon Collis Capitolinus tutkimuksissaan viittaa.
Kaipa rauniot on vain navetan kivijalka,on tietysti voinut olla muitakin maatalouteen kuuluvia suojia. Mutta luulisi,että minkä nimisiä ovat olleet rakentajat ja vuosilukuja on jossain historian tiedoissa.
Eikö Suomen yliopistoista löydy yhtään tutkiaa ottamaan selvää ko . raunijoista. Asijoihin on saatava selvyys. Tiedä vaikka saataisiin kauppilan mäki Maailman perintö kohteeksi ja sitä tehden EU:lta kelpo rahat.
>Raunijo? Kuopijo, loupijo, kopijo, kuolijo, loppukohan tämä jo...
Varmaa ainakin on ,että niiden rakennusten teko aikaan on paino voima ollut vain ehkä 1/12 osa nykyisestä. Ei tuomoisia pultereita ole mitenkään muuten ladottua päällekäin.