http://www.soccernet.fi/viikonkuva/pics/vk002.jpg
Jari Litmasella ja Mixu Paatelaisella on 163 maaottelun verran kokemusta.
KAKSIPÄINEN KOTKA
Jari Litmasen sopimusasioita hoitavalla Heikki Marttisella on surkeita kokemuksia kaksipäiseksi kotkaksi nimetystä johtamisjärjestelmästä.
Energia-alan fuusioyhtiön Fortumin johtoon istutettiin aikanaan Matti Vuoria täyspäiväiseksi hallityksen puheenjohtajaksi ja Marttinen toimitusjohtajaksi. Homma sujui tunnettuun malliin: herrat eivät mahtuneet kuuluisaan Nesteen tornitaloon, ja Marttinen sai lähteä.
Nyt jotkut jalkapallon sisäpiiriläiset ovat alkaneet pohtia kaksipäistä kotkaan. Tämän petolinnun elinmahdollisuudet näyttävät kuitenkin paremmilta kuin Fortumin sulkasatoisen siivekkään. Omista kokemuksistaan huolimatta Marttinen voi suositella vaihtoehtoa Litmaselle.
* * *
Suomi on nyt hävinnyt kaksi avainvierasotteluaan MM-karsinnoissa. Jos maaliskuussa otetaan lukua Tsekissä, turnee on Suomen osalta faktuaalisesti ohi. Palloliiton johto ei ole juuri salaillut sitä, että jos lopputurnauspaikkaa ei irtoa, uusi mies ottaa ohjat ja Antti Muurinen väistyy.
Puheenjohtaja Pekka Hämäläinen sanoi taannoin Urheilulehdessä, että ulkomaalaisten huippuvalmentajien palkat ovat räjähtäneet käsiin sitten Richard Möller-Nielsenin päivien. Kotimainen vaihtoehto on siksi selkeästi ykkössijalla. Ainakin Ari Hjelmin, Pasi Rautiaisen ja Harri Kampmanin nimiä on pyöritelty.
Mutta entä jos maajiukkueeseen tulisikin kaksimiehinen johto ? Päävalmentajaksi nousisi Skotlannissa Uefan huippuvalmentajatutkinnon suorittanut, pelaajauraansa lopetteleva Mixu Paatelainen ja tekniseksi neuvonantajaksi Jari Litmanen. Siinä saataisiin 163 maaottelun verran kokemusta.
* * *
Malli on tuttu esimerkiksi Englannista, jonka maajoukkuetta tosiasiassa valmentaa Tord Grip, Sven-Göran Eriksson managerinaan.
Paatelainen tähtää valmentajanakin huipulle eli maajoukkueeseen. Litmanen ei ole lopettamassa pelaamista, mutta jalat saattavat tehdä päätöksen hänen puolestaan. Maajoukkuevalmennus kiehtoo legendaa, joka arvostaa Paatelaista suuresti. Litmasta taas kunnioittavat kaikki.
Litmanen lähti hieman yllättäen maajoukkueen mukaan Bahrainin-turnaukseen. Siellä hän tutustui pelaajiin, joista osa kuuluu maajoukkueen runkoon tulevina vuosina. Sattumaako ?
Kun IS-Urheilu äskettäin Sisiliassa kysyi Litmaselta, koska tämä alkaa valmentaa maajoukkuetta, vastaukseksi tuli arvoituksellinen leveä hymy.
Pääsihteeri Pertti Alajan mukana Palloliitosta käveli ulos aimo määrä kansainvälisiä kontakteja. Litmasen mukana ne tallustaisivat monin verroin takaisin. Jari tuntee kaikki, ja kaikki tuntevat Jarin. Litmasen kännykän numeromuistia kuvataan kansainvälisen jalkapallon Kuka on kukin -teokseksi. On vain yksi Jari Litmanen, toista ei ole eikä tule.
* * *
Paatelainen asuu Skotlannissa, Litmanen Amsterdamissa. Se on erinomainen asia. Maajoukkuevalmentajien ei edes pidä asua Suomessa, vaan siellä missä omat pelaajat ja vastustajat.
Kansainvälinen trendi kulkee siihen suuntaan, että entiset huippupelaajat valmentavat melko pian uransa jälkeen kotimaidensa maajoukkueita, varsin vähäisenkin kokemuksen turvin. Jurgen Klinsmann Saksassa, Marco van Basten Hollannissa ja Michael Laudrup Tanskassa kelpaavat malliesimerkeiksi. Suomen valmennusjohdosta vain Olli Huttusella on veret seisauttava pelaajatausta.
* * *
Paatelainen - Litmanen-akseli liittyy myös paljon isompaan kysymykseen eli ensimmäisen suuren pelaajasukupolven eläköitymiseen ja paluuseen kotimaahan. Antti Niemi ja Sami Hyypiä ovat hekin hyvän aikaa sitten sivuuttaneet kolmenkympin rajapyykin. Onkohan Palloliitto jo laatinut stategian ex-tähtien hyödyntämiseksi ? Ainakin liiton luulisi käyttävän kaikki mahdolliset keinot, jotta karsinnat eivät tulevaisuudessakin olisi ohi jo puolen vuoden päästä startista.
Jos Paatelainen ja Litmanen ovat käytettävissä seuraavalla valmentajakierroksella ja jäävät valitsematta, vaihtoehdot ovat varmasti aivan loistavia.
Itse en vain tähän hätään sellaista keksi.
Pekka Holopainen, Iltasanomat
Jari Litmasella ja Mixu Paatelaisella on 163 maaottelun verran kokemusta.
KAKSIPÄINEN KOTKA
Jari Litmasen sopimusasioita hoitavalla Heikki Marttisella on surkeita kokemuksia kaksipäiseksi kotkaksi nimetystä johtamisjärjestelmästä.
Energia-alan fuusioyhtiön Fortumin johtoon istutettiin aikanaan Matti Vuoria täyspäiväiseksi hallityksen puheenjohtajaksi ja Marttinen toimitusjohtajaksi. Homma sujui tunnettuun malliin: herrat eivät mahtuneet kuuluisaan Nesteen tornitaloon, ja Marttinen sai lähteä.
Nyt jotkut jalkapallon sisäpiiriläiset ovat alkaneet pohtia kaksipäistä kotkaan. Tämän petolinnun elinmahdollisuudet näyttävät kuitenkin paremmilta kuin Fortumin sulkasatoisen siivekkään. Omista kokemuksistaan huolimatta Marttinen voi suositella vaihtoehtoa Litmaselle.
* * *
Suomi on nyt hävinnyt kaksi avainvierasotteluaan MM-karsinnoissa. Jos maaliskuussa otetaan lukua Tsekissä, turnee on Suomen osalta faktuaalisesti ohi. Palloliiton johto ei ole juuri salaillut sitä, että jos lopputurnauspaikkaa ei irtoa, uusi mies ottaa ohjat ja Antti Muurinen väistyy.
Puheenjohtaja Pekka Hämäläinen sanoi taannoin Urheilulehdessä, että ulkomaalaisten huippuvalmentajien palkat ovat räjähtäneet käsiin sitten Richard Möller-Nielsenin päivien. Kotimainen vaihtoehto on siksi selkeästi ykkössijalla. Ainakin Ari Hjelmin, Pasi Rautiaisen ja Harri Kampmanin nimiä on pyöritelty.
Mutta entä jos maajiukkueeseen tulisikin kaksimiehinen johto ? Päävalmentajaksi nousisi Skotlannissa Uefan huippuvalmentajatutkinnon suorittanut, pelaajauraansa lopetteleva Mixu Paatelainen ja tekniseksi neuvonantajaksi Jari Litmanen. Siinä saataisiin 163 maaottelun verran kokemusta.
* * *
Malli on tuttu esimerkiksi Englannista, jonka maajoukkuetta tosiasiassa valmentaa Tord Grip, Sven-Göran Eriksson managerinaan.
Paatelainen tähtää valmentajanakin huipulle eli maajoukkueeseen. Litmanen ei ole lopettamassa pelaamista, mutta jalat saattavat tehdä päätöksen hänen puolestaan. Maajoukkuevalmennus kiehtoo legendaa, joka arvostaa Paatelaista suuresti. Litmasta taas kunnioittavat kaikki.
Litmanen lähti hieman yllättäen maajoukkueen mukaan Bahrainin-turnaukseen. Siellä hän tutustui pelaajiin, joista osa kuuluu maajoukkueen runkoon tulevina vuosina. Sattumaako ?
Kun IS-Urheilu äskettäin Sisiliassa kysyi Litmaselta, koska tämä alkaa valmentaa maajoukkuetta, vastaukseksi tuli arvoituksellinen leveä hymy.
Pääsihteeri Pertti Alajan mukana Palloliitosta käveli ulos aimo määrä kansainvälisiä kontakteja. Litmasen mukana ne tallustaisivat monin verroin takaisin. Jari tuntee kaikki, ja kaikki tuntevat Jarin. Litmasen kännykän numeromuistia kuvataan kansainvälisen jalkapallon Kuka on kukin -teokseksi. On vain yksi Jari Litmanen, toista ei ole eikä tule.
* * *
Paatelainen asuu Skotlannissa, Litmanen Amsterdamissa. Se on erinomainen asia. Maajoukkuevalmentajien ei edes pidä asua Suomessa, vaan siellä missä omat pelaajat ja vastustajat.
Kansainvälinen trendi kulkee siihen suuntaan, että entiset huippupelaajat valmentavat melko pian uransa jälkeen kotimaidensa maajoukkueita, varsin vähäisenkin kokemuksen turvin. Jurgen Klinsmann Saksassa, Marco van Basten Hollannissa ja Michael Laudrup Tanskassa kelpaavat malliesimerkeiksi. Suomen valmennusjohdosta vain Olli Huttusella on veret seisauttava pelaajatausta.
* * *
Paatelainen - Litmanen-akseli liittyy myös paljon isompaan kysymykseen eli ensimmäisen suuren pelaajasukupolven eläköitymiseen ja paluuseen kotimaahan. Antti Niemi ja Sami Hyypiä ovat hekin hyvän aikaa sitten sivuuttaneet kolmenkympin rajapyykin. Onkohan Palloliitto jo laatinut stategian ex-tähtien hyödyntämiseksi ? Ainakin liiton luulisi käyttävän kaikki mahdolliset keinot, jotta karsinnat eivät tulevaisuudessakin olisi ohi jo puolen vuoden päästä startista.
Jos Paatelainen ja Litmanen ovat käytettävissä seuraavalla valmentajakierroksella ja jäävät valitsematta, vaihtoehdot ovat varmasti aivan loistavia.
Itse en vain tähän hätään sellaista keksi.
Pekka Holopainen, Iltasanomat
Vastaukset 1
Vanhimmat
kaiken vitunlaista höpinää.