Heips!
Plakkarissa on jo yksi maisterin tutkinto humanistiselta alalta, mutta nyt olen löytänyt kutsumukseni yhteiskuntatieteiden alalta. Jos saan opiskelupaikan ensi sykynä, onko aiemmasta tutkinnostani mitään hyötyä? Vai pitääkö kaikki opinnot suorittaa uudestaan, sivuaineita, kieli- ja yleisopintoja myöten?
Tiedoista kiitollisena :)
Plakkarissa on jo yksi maisterin tutkinto humanistiselta alalta, mutta nyt olen löytänyt kutsumukseni yhteiskuntatieteiden alalta. Jos saan opiskelupaikan ensi sykynä, onko aiemmasta tutkinnostani mitään hyötyä? Vai pitääkö kaikki opinnot suorittaa uudestaan, sivuaineita, kieli- ja yleisopintoja myöten?
Tiedoista kiitollisena :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
oli niin, että samoja kokonaisia arvosanoja ei saanut sisällyttää toiseen maisterintutkintoon.
Jos sinulla olisi FM tutkinto näin: esim. matematiikassa l, tilastotieteessä cl, kemiassa a ja vaikka ylimääräisenä kansantaloustieteen a,
niin VTM:n tutkintoon (eri tiedekunta, jonka aineina ilmeisesti sallittiin ainakin tilastotiede, ehkä kansantaloustiede matemaattis-luonnont. tdk:n tutkintoon)
voisit ottaa saman oppiaineen seuraavaksi syvempänä laajutena, siis a -> cl, cl-> l.
Esimerkki: Tilastotiede l, kansantaloustiede cl,
jokin kolmas aine vähintään a-laajuus Valtiotieteellisestä tiedekunnasta.
Empä osaa sanoa nykyajan käytännöistä, tarkoittanet myös varmaan joidenkin erillisten kurssien korvaavuusvoimaa vastaavan tyyppiseen toiseen tutkintoon. Edellä muistelin kokonaisia opintokokonaisuuksia a=approbatur=yleisopinnot
cl=cum laude=aineopinnot l=laudatur=syventävät opinnot.
...mikäli olen oikein ymmärtänyt ET pysty hyödyntämään aiempaa tutkintoasi, mikäli siis todella olet jo valmistunut ja sulla on yks tutkinto kasassa. Tietääkseni kurssit saa hyödyntää vain yhteen tutkintoon. (eli jos et olis valmistunut, niin voisit siirtää suorittamas arvosanat ja kurssit siihen uuteen tutkintoon) Muutenhan sitä varmaan jokainen vaihtelis tiedekuntaa aina yhden tutkinnon jälkeen ja valmistuis kaikist mahdollisist laitoksist, jos niitten tutkintojen eteen ei tarttis tehdä juur mitään. Eli todennäköisesti aloitat ihan nollasta uudet opintosi. (Näin tosiaan mä olen ymmärtänyt. Olen tällä hetkellä sisällä yhteiskuntatieteellisessä.)
Tiedän tapauksen, jossa henkilö on ensin valmistunut hum. kandiksi, ja lähtenyt sen jälkeen opiskelemaan valtiotieteelliseen. Ja hän ainakin sai sisällytettyä laajan sivuaineen aiemmasta tutkinnostaan tähän uuteen tutkintoon.
alempaa korkeakoulututkintoa voikin hyödyntää tulevaan ylempään korkeakoulututkintoon vapaasti. Tosin tässäkin asiassa kouluilla on aika paljon eri käytäntöjä.
Riippuu koulun politiikasta. Tietääkseni toisesta ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvista opinnoista ei saa hyödyntää tulevaan ylempään korkeakoulututkintoon. Luulis, että jotkut perusopinnot (kielet, metodiset yms) sais kuitenkin hyödynnettyä?
Siis ei oo totta, eikö todellakaan noita sivuaineitakaan voisi hyödyntää ollenkaan? Mulla on muutenkin edelliseen tutkintoon sisällytettynä 210 ov eli aika reippaasti yli tarpeen, niin onpas mukava alkaa tekeen uutta 180ov:n kokonaisuutta sitten. Mulla on neljästä aineesta approt, yhdestä cumu ja sitten tietysti pääaineen opinnot, eli mites tästä jatkais? Esim. ranskasta mulla on yhtä kurssia vajaa cumu ja tutkinnossa se näkyy siis approna. Jos teen siitä sen yhden puuttuvan kurssin, niin saanko sit uuteen tutkintoon sisällytettyä sen cumuna? Entä kun nyt teen kasvatustieteen approa avoimessa, kävisko se sit uuteen tutkintoon (aloittanut opiskelun valmistumisen jälkeen)?
...Saat käsittääkseni sisällyttää sekä Ranskan cumusi että kasviksen opinnot uuteen tutkintoon. (Ainakin avoimen yliopiston opintojen suhteen olen ihan varma, mut kyllä mun mielestä sen ranskan cumunkin saa uuteen tutkintoon, koska sitä "ei lue" vielä sun aiemmassa tutkinnossa)
Saat toki. Jos Bologna-prosessi ei muuta kuvioita, niin edelleen pätee samat säännöt kuin 70-luvulla (ks. eka vastaus).
kaikkea mahdollista, eikö oikea työnteko maistu?