Jos veneen Lys luku on 0.98 mutta muuten merikelpoisimmasta ja painavimmasta päästä niin onko se käytännössä suuri se ero verrattuna veneisiin joissa Lys esim. 1.04 tai vähän yli 1 niinkuin useimmissa näyttää olevan? Pääseekö normaalissa keskivertokelissä mihinkään?
Nopeuserot
todellinen
173053
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Lyhyesti: esim vanhempi Ohlson 29 lys 1.04 kulkee hyvin jos on tuulta, muttei oikein liiku alle 4 sekuntimetrin tuulilla. Luovilla vielä jotenkin, mutta avotuulilla vain Spinaakkerin varassa. Uudemmissa on ainakin joissakin 67 neliön spinnu ja sillä myötäiset hoituvat kevyemmässäkin kelissä. Spinnussa on vaan kokemattomalle perhemiehistölle vähän sellainen nostokynnys.
Lyssissä 1 on vertailuluku - 0.98 on 2 prosenttia hitaampi ja 1.04 on 4 % nopeampi kuin 1.00 paatti. Luvussa on mukana myös kevyen tuulen ominaisuudet, joten saman Lyssin veneet omaavat eri nopeudet eri tuulen voimakkuuksilla. Nämä lähellä 1.00 olevat Lyssit ovat tyypillisiä vanhemmille veneille. Kyllä uudemmissa on jo vähän nopeampia ihan alle 30 jalan cruisereissakin.
Tuossa arkki kirjoitteli tärkeimmät. Noinhan se menee.
Reissun suunnitteluun kätevä nyrkkisääntö voisi olla että lys ykkösellä vuorokausimatkaksi kannattaa arvioida sata mailia. Lys 0.98 taasen 98 mailia ja lys 1,04, sataneljä... Nuo arviot voivat sitten heittää 50 % kumpaankin suuntaan. Kelit elikkä tuulet siis vaikuttavat enemmän kuin pienet lyssierot.
Noin pienet erot päivämatkoissa eivät paljon merkitse mutta se merkitsee että jos kevyessä tuulessa ei liiku lainkaan tai liikkuu juuri ja juuri koska eihän se paikallaan olo ole purjehtimista ja purjeilla olisi tarkoitus edetä eikä moottorilla. Ovatko ne erot lys luvuissa siis prosentuaalisesti yhtä pieniä kevyellä tuulella eli viidestä solmusta kun vähentää muutaman prosentin niin sitä eroahan ei erota vanhassa nopeusmittarissakaan vai seisahtuvatko jotkut lys veneet jossain tuulirajassa kokonaan kun toiset vielä menevät?
LYS-luku on vain yksi kilpailustatistiikkaan tai arvaukseen perustuva luku. Siitä ei voi päätellä mitään veneen kovan- tai hiljaisentuulen suorituskyvystä. Luku muodostuu siten, että sillä ei ole "liian" helppo voittaa kisoja, mutta toisaalta edes joskus voi pärjätä. Jos vene on erinomainen kovantuulenvene, sen LYS muodostuu sellaiseksi, että sen luku on aika kohdallaan kovalla tuulella, mutta hiljaisella tuulella taas toisinpäin. Tämä johtuu siitä, että minkään veneen ei sallita olla ylivoimainen missään olosuhteissa.
Hiljaisessa tuulessa saattaa hyvinkin joku 0,98 vene olla nopeampi kuin joku 1,15 vene. Suhteelliset erot kasvavat huomattavasti tuulen hiljentyessä, mutta LYS-luvusta ei tällaisia voi päätellä.
Raskas, "alirikattu", v-pohjainen ja/tai pitkäkölinen vene on kevyissä tuulissa reilusti hitaampi, etenkin kryssillä kuin joku suomaiseen saaristoon suunniteltu bulbikölinen, jossa purjepinta-alaa löytyy genuan kanssa parikytä neliötä tonnilta.
Purjevenehän "seisahtuu" silloin kun nopeus laskee niin alhaiseksi, että ohjattavuus menee. Skegi, terävä runkomuoto ja/tai pitkä köli estävät tätä, joten nopeampi vene saattaa seisahtaa aikaisemmin. Tätähän kisoissa kirotaan, kun pläkän yllättäessä takaa hiipii kantaan kiinni kaikenlaisia muinaismuistopaatteja, jotka olivat jo hetkeä aiemmin häipymässä vanaveden horisonttiin.
Jopa tuplanopeudet (4 kn vs 2 kn) heikossa 1-2 m/s sivu-kryssituulessa ovat mahdollisia samankokoisille pursille, mikäli purjepinta-alaa saa riittävästi lisää. Toisaalta suhteet voivat kääntyä toisin päin reippaalla tuulella etenkin avomerellä. Tuo "alirikattu" saattaa olla nopeampi ja saaristopurrella ei edes viitsi lähteä kovin korkeaan aallokkoon.
Vielä kun havainnoi konetuksen yleisyyttä, niin sen perusteella purjehdusominaisuuksien merkitys useimpien venevalinnoissa on turhanpäiväistä. Katselkaapa vaikka kuinka suuri osuus purjeveneistä ajaa koneella Inkoosta Hankoon jos lounaasta puhaltaa koleasti toistakytä metriä sekunnissa? Tai kuinka moni nauttii purjehtimisesta kauniissa korkeapaineen auringonpaisteessa, jos "vauhti" on tuolla solmun parin huitteilla?
Enkä väitä kuten ortodoksipurjehtijat, että siinä olisi jotain väärin, että ajellaan koneella. Ei ensinkään, jokainen nauttii merellä tavallaan. Minä tykkään purjehtia, ja tästä kiistelen ainoastaan gastien kanssa, jos niitä sattuu olemaan. Muiden mielipiteet tai muiden koneella ajelut ovat yksi hailee... Tehköön jokainen kuin tykkää, mutta toisaalta siinä sitlootassa lojuessa voi ajankuluksi pälyillä ympärillensä ja mietiskellä kanssakulkijoiden toilailuja: katsella onko peräpukseja elikkä lapsiperheen ilmiantavia leluveneitä hinauksessa (niiden osuus muuten on vähentynyt aiemmista vuosista, liekö lapsia nykyisin vähemmin merellä vai onko peräpuksit "out" lastenmuodissa?), ihmetellä koneella ajelevia "raasereita", liekö niillä veneen siirto kisapaikalle menossa ja arvokkaita purjeita ei kehdata venyttää, pongailla veneitä purjehtijan kalenterin avulla (hitosti muuten puutteita ainakin 2003 painoksessa), mielessäni kritisoida tai ihastella muiden purjetrimmiä...
Kiinnostaa tietää, minkälaisen veneen luet kuuluvaksi tuohon muinaismuistoluokkaan?
Auto on museoauto, kun se on 25vuotias. Kolmenkymmen vuoden tyyppi-ikä saanee purren edelliseen sukupolveen kuuluvaksi?
Käytännössä tämä näkyy esim. lys-luvuissa, muinoisilla 70-luvun puolitonnareilla ne ovat 1,06-1,09 ja samankokoisilla (28-31 ft / 3-3,5 tn) nykypaateilla 1,15 tai parempi. Asumistilat ovat nykyisissä lättäpohjan ja silitysrautakeulan ansiosta paremmat, mutta ei välttämättä avomeriominaisuudet, paitsi lenssillä jossa leveämpi perä antaa vakautta menoon.
Oma veneeni siis alkaa lähennellä museointi-ikää, vastahan se on hyvin rakennettu 26 vuotta sitten ja hyvin säilynyt, kiitos huolenpidon. Ajan hammas näkyy siellä täällä kulumina ja kovan käytön jälkinä. Onneksi hyvät purjehdusominaisuudet eivät katoa. Pääsispä jo merelle.
"Raskas, "alirikattu", v-pohjainen ja/tai pitkäkölinen vene on kevyissä tuulissa reilusti hitaampi"
Toisaalta näillä vanhoilla, raskailla, alirikatuilla liikutaan ongelmitta niissä tuulissa, joissa nykyaikaisemman veneen omistava perhepurjehtija jää satamaan odottelemaan. Ja niissä 1-2 m/s tuulissa näyttävät kaikki ajavan koneella veneen tyypistä riippumatta.
Kun katsotaan,mitkä veneet lähtevät ulos kovalla kelillä,siihen näyttää vaikuttavan normaalissa retkisatamassa:
a) isot veneet ennemmin kuin pienet
b) kokeneet purjehtijat
Kun nuo kaksi seikkaa yhdistää, seuraa että usein kokeneilla vanhemmilla on jo isommat ja uudemmat veneet.Varsinkin aktiivisilla kilpailijoilla.Ja nämä veneet,joilla Gotlant runt ja Suursaari kierretään kelissä kuin kelissä ovat yleensä moderneja veneitä;varsinkin ne voittajat.Eli ollaan uusien pursien pohjasta ja perästä mitä mieltä hyvänsä,kyllä ne siellä Whitbredeissäkin vain avomerellä kelissä kuin kelissä menevät.Ja lopuksi,että kyllä kapteenin ja miehistön taidot sekä asenne ratkaisevat sen, missä kelissä merelle mennään.Yleensä ei veneen ominaisuudet tai ikä merkkaa niinkään.
Olen kanssasi samaa mieltä, kun puhutaan Gotlant runtista ja Whitbreadistä. Mutta kokemattomalle perhepurjehtijalle saattaa olla ratkaisevaa se, tuleeko reivaaminen vastaan kuuden vai kymmenen metrin tuulessa. Tällöin sillä vanhalla alirikatulla saattaa ehtiä lomareissulla paljon pidemmälle.
että kapeampi vanhan veneen perä on päästävämpi aallokossa - ei ole meno niin monttuista - toisaalta slöörin ja lenssin välillä vanhat rullaavat enemmän.
se että ette osaa reivata ajoissa vai mistä kiikastaa.
osaamisesta, mutta harvoin näkee venettä reivatuin purjein. Tämähän tarkoittaa sitä, että ollaan liikkeellä silloin, kun ei tarvitse reivata.
voi se tarkoittaa myös sitä, että havainnoija ei ole liikkeellä silloin kuin veneet purjehtii reivatuin purjein.
uudemmissa veneissä kokonaispinta-alasta genuan osuus on kasvanut verrattuna vanhoihin 7/8 takiloihin. isoa ei silloin tarvi reivata niin ajoissa vaan keulaan vaihdetaan pienempää kolmiota.
Jospa havainnoitsijalla on kesämökki vilkkaan väylän varrella.
Mutta itse asiaan. Käyty keskustelu osoittaa ainakin sen, että LYS-luvulla ei ole juurikaan vaikutusta siihen, mihin loman aikana ehtii.
tilastotietoja omasta lokikirjasta:
lys 1,07 lomalla purjehdittu matka 1100M
lys 1,25? lomalla purjehdittu matka