tietokoneesi, läppärisi tai älypuhelimesi alkunäytöllä, mitä kuva sinulle merkitsee? Millä perusteilla taustakuvan valitsit?
Aloitukseni kuuluu sarjaan kuhan kyselen. Teen kyselystä yhteenvedon ja omat psykologiset päätelmäni, millainen ihminen olet.
Aloitukseni kuuluu sarjaan kuhan kyselen. Teen kyselystä yhteenvedon ja omat psykologiset päätelmäni, millainen ihminen olet.
Vastaukset 78
Vanhimmat
Miksi niissä pitää olla taustakuva?
Ei taustakuvaa.
Et turhia kursaile, olet rumat ne vaatteilla koreilee tyyppi.
Tee sitten päätelmäsi. Pojanpoika laittoi kaiken taustakuvaa myöten, kun en itse osaa.
Ei taida psykologiasta olla paljon apua tässä asiassa.
(kyllä mä tiedän, että googlesta löytää kaiken, en vaan viitti)
Olet mukavuuden haluinen suorastaan laiska, kaikki valmiina avaimet käteen tyyppi.
Täydellisesti pieleen mennyt analyysi. Ei siitä psykologiastasi ollut apua niinkuin arvelinkin.
Minun laiskuuteni on alueellista se koskee ainoastaan tietokonetta.
Omalla kännymeralla ottamani kuva keltaisesta runsaasti kukkivasta krysanteemista.
Puutarha ja kukkien hoito antavat elämääsi sisällön. Hipistelija tyyppi, joka nyppii pois ympäriltään kukinnon jo lopettaneet.
"nyppii pois ympäriltään kukinnon jo lopettaneet."
:D. En vielä.
Mutta kesäluonto antaa kyllä mule sisältöä elämään.
Tässä läppärillä on meri, rantakallioita ja kaukana kallio. Kännykässä on pari vuotta sitten ottamani kuva lapsenlapsestani.
Kaipuusi himoitsee kauimmalle rantakalliolle. Hyppään paattiin ja annan tuulen viedä. Haaveesi esteenä on lapsenlapsesi. Olet haaveilija tyyppi.
Pikkasen käännän nyt toisinpäin. Nimittäin näen tämän kaukaisen kallion ja haavemaailman perätundolta. Rantakalliot (jälkikasvu) ovat kiinnittäneet minut kuin sementtipaalut rantakalliolle. Kiitos, tohtorinna :)
Kännykässä kuva järveltä tyyni veden pinta aurinko nousee. Kuvattu mökkkirannasta 05.30.
Kauniit arvot ovat elämäsi ohjenuora. Olet rauhallinen tyyppi, joka odottaa nousevaa päivää optimistisesti.
Läppärin taustakuvaan en uskalla koskea. Ei oo mun. Kännykässä on kaksi kuvaa, lukituskuva ja taustakuva. Tarkoitus olis hivellä silmää, siis näyttää upealta ja sopia kuoren kanssa. Eikä niissä saa olla paljonkaan valkoista, tai kännykän ilmoitukset ja tekstit ei näy.
Odotan innolla luonnetestin tulosta :)) Luulen että se sanoo sen saman kuin mun horoskooppinikin, mut katotaan nyt....
Olet musta/valkea, joko tai ei tyyppi. Se mikä ei ole sinun, siihen sovi koskea. Kaunista pitää olla, mutta rumakin saa näkyä.
Läppärin taustakuvana on keväällä ottamani otos tyttärenpojasta, hän seisoo hieman kumarassa ja tutkii kädessään olevaa otusta. Hetkeä ennen sen syömistä.
Kuva saa aina minut hymyilemään.
Kännykässä on puhelimen valikoimista otettu lumottu metsä, jonne ilmestyy näkyviin eläimiä, jalanjälkiä, kukkia ja olisiko Punahilkka puun takana.
Olet ennakkoluuloton tyyppi Etanakin maistuu hyvältä kun sen syö valkosipulivoin kera. Viihdyt luonnossa ja nautit metsässä vaeltelusta.
Kiitos, aika osuva analyysi, juuri tulin metsälenkiltä.
Se oli muurahainen jonka poika söi, sanoi olevan pahaa, ehkä valkosipulivoi olisi
auttanut asiaa.
iPhonessa on oma naama, otettu kauppakeskuksen hopeisen joulukuusen
edessä, hyvin onnistunut kuva itsestäni.
iPadissa lukitulla näytöllä Austin Healey100 punainen, kotinäytöllä
kukkasniitty kotitaloni aitanpäädyssä, lemmikkiä, juhannuskukkaa runsaasti. Kaikki kuvat ovat kauniita ja onnistuneita, tulen hyvälle mielelle kun katson niitä.
Tykkäät kullasta ja mirhamista tyyppi, haaveilet. Olet tyytyväinen itseesi, rameissa kulisseissa. Osat kuitenkin erottaa kasvihuoneessa kasvatetut ruusut luonnonkukista ja tyydyt siihen mitä sinulla on.
Visuaalinen, intuitiivinen. Sanon usein että minulla on kuudes aisti.
En voi elää kolkossa ympäristössä, minun on nähtävä AINA jotain
mieleistä ja kaunista. Muuten voin pahoin. Tästä tulisi pitkä juttu, siksi
lopetan nyt.
Tietokoneen taustakuvaa vaihdan aina silloin sun tällöin. Nyt on ollut muutaman kuukauden ajan kuva kahdesta pienestä kaverista jotka halaa toinen toisteen ja isompi pussaa pienempää poskelle ja pienempi hymyilee ja sillä on silmät melkein kiinni.
Tabletin kuvaa en ole vaihtanut, se on alkuperäinen. Älypuhelimessa on yleensä joku vain luontokuva jonka olen itse ottanut, joskus perhettä, lapsia tai Lutusta mukana
Olet perhekeskeinen mammatyyppi. Lapsesi ja lapsenlapsesi sekä kumppanisi ovat elämäsi keskipisteet. Etsit vielä alkuperäistä ja pysyvää sellaista mikä ei saa muuttua.
Puhelimeni aloitussivulla on kuva minusta, kuten myös toisessa kännyssäni. Miksikö? Molemmat kuvat ovat aika onnistuneita ja ne nähdessäni tyytyväisyyteni itseä kohtaan kasvaa entisestään. ;) Lisäksi kuvat tuovat kivoja muistoja mieleeni.
Tietokeneessani taitaa olla tällä hetkellä alkuperäinen kuva, jossain vaiheessa siinä on ollut luontoon liittyviä tunnelmallisia kuvia.
Olet omasta mielestäsi itsevarma tyyppi. Mutta etpä olekaan vaan epävarmuus varjostaa itsevarmuuttasi. Tunnelmallinen haavekuva, utopia ja saavuttamatomuus kiehtovat sinua.
Tällä hetkellä on edesmenneen kissani kuva. Yleensä kissoja tai maisemia.
Kammat mukanasi mauseleumia, olet menneen vanki. Eläimet tekevät elämästäsi elämisen arvoisen. Eläimet ovat, näin koet, kaikista uskollisimpia ystäviä.
Hyviä vastauksia. Odottelen vielä hetken, että kaikki vakiot ovat heränneet.
Aloitan tekstien analysoinnin puolilta päivin.
No joo, antakaas kun selitän.
Kuvitelkaa mielessänne materiaalia, joka muistuttaa tiskipöydän kantta. Hopean värinen ja kiiltävä. Muotoilkaa siitä sitte taas mielessänne kolme silmälasikoteloa. Pikkuusen lyhyempi kotelo ku ihan täyspitkä silmälasikotelo.
Asettakaa nää kotelot epämääräisesti vierekkäin. Alusta jossa silmälasikotelot jotkei kuitenkaan oo koteloita, niin alusta on kans hopean värinen, hieman tuhruiseksi laitettu. Kohdistakaa ylikirkas valo näihin omituisen näköisiin koteloihin, joiden yhtymäkohdat eivät ole aivan niin siistit, kuin aidot silmälasikotelot olisivat. Yhtymäkohta on vähän niinku huonosti hitsattu tekele.
Valon vaikutuksesta kotelot ja alusta kiiltävät ja kimmeltävät.
No niin, olemme lähes loppusuoralla.
Räpäjyttäkää sitten seuraavaksi vesipisaroita ton kokonaisuuden päälle siten, että vesipisarat jäävät koteloiden pinnalle sen näköisesti, että ne eivät siinä pysyisi, jos pikkasenkin koteloita nostaisi ja kallistaisi. Niinku hanhen seliäs olis vesipisaroita.
No niin. Se oli sitte siinä se.
Kyseessä suorastaan yli-typerä kuva. Ei mitään logiikkaa. No ei ole ei, koska noista koteloista ei edes tiedä mitä ne on. Kuinkahan joku on ylipäätään Voinut keksiä tommosen kuvan. Varsinainen älykimppu.
-Miks sulla sit semmonen kuva on?
-Minäkin tahtoisin tietää.
Vihaan tietokoneita. Ei yhtään huvita niiden kanssa värkätä mitään. En edes osaa, eikä huvita opetella. Kuhan vaan käytän. Poika laittoi koneen käyttökuntoon vuosi sitten, kun uuden ostin.
Oletan hänet tuntien, että hän valitsi taustakuvaksi mahdollisimman tönkön kuvan. Jopa mietin, että eikö hän minua, omaa ihanaa äitiään, rakasta, koska tommosen kuvan tälläsi.
Noh, en sitä pahemmin katsele. Kun avaan tietokoneen, vetäsen esille Spotifyn ja se sivu on näkösällä musiikkia toitottaen ja käyttövalmiina, kun tahdon vaihtaa sitä toitotusta.
Pojanpoika laittoi minulle sellaisen vaihtuvan kuvan, yhdessä peltosarkoja, toisessa hiekka-aavikkoa ja kolmannessa meri ja neljännessä jäävuoria.
Mulla oli aikasemmin aivan kerrassaan suloinen kuva. Niin suloinen, että en kyllästynyt sitä katselemaan. Se oli valokuva kahdesta pienestä karhuvauvasta. Nämä vauvat seisoivat vastakkain mukamas semmosessa asennossa, että aletaanko hei painimaan. Molempien suloisuuksien asennot olivat kuin judossa.
Tämän kuvan laittoi aikanaan mun nuorin poikani, nykyisen laittoi vanhin poika. Jouluna sanoin tälle nuorimmalle, että hän voisi etsiä sen saman karhuvauvakuvan ja laittaa sen mun taustakuvaksi.
Lupasihan hän, mutta siinä kävi niin, että unohdimme sen asian sitten kokonaan ja kuva jäi vaihtamatta.
Korkealentoista on sielusi syyvyys täynnä, mutta myös mahalaskuja. Olet levoton taiteilijatyyppi.
Vaihtuvia kuvia, mökiltä, kotipihasta, lapsista, lapsenlapsista, vävyistä, miniöistä, omista vanhemmistani, lemmikeistä ja muutama tärkeä kuva lomamatkoilta.
Kuvat ovat tärkeitä kun välimatka on pitkä rakkaisiin.
Perhekeskeinen arkistoijatyyppi. Elämääsi saat vaihetelua lomamatkoilta.
Kuusivuotias lapsenlapsi onnistui vaihtaa taustakuvan tablettiini,miten lie onnistui, panoraamakuva etelänmeren saaresta tosi upee.
"ykseero"
Aijaa vai 6 (kuusi) vuotias lapsenlapsi vaihtoi taustakuvan tablettiisi. (*tirsk :)))
Älä leuhki.
Mun aivan juuri, viime kuussa, 7-vuotta täyttänyt lapsenlapsi osaa trampoliinilla hypätä ylikorkeen kierteisen ponnahduksen ja alastulo suorilla jaloilla, jonka jälkeen ponnahdus vieläkin ylikorkeemmalle kerien sykkyrässä vastapäivään.
Mun lapsenlapseni voittaa mut mennen tullen monumenttipelissä, joka tasossa eikä putoa laavaan. Ovat epeleitä. Just lähti ja jäi tyhjiö.
Kunpa sais tuohon televisioruutuunkin mieleistään kuvaa. No, tulihan siihen Peltsi erätulilla.
Kuusivuotias lapsenlapsi on on hyppinyt trampoliinilla montavuotta oli tuumannu nyttemmin ettei enää viittsi niin lapsellista touhua, katos ku on ylikehittynyt.
Kaksivuotiaana osas aukasta tietsikan ja napsuttaa lasten ohjelman päälle juu sillä on oma kallis tabletti ja äitisä osti uuden älypuhelimen. Lukea on osanna usseimma vuoden oli vielä tuumanna tartteeko hänen mennä kouluun kun osaa kaikki jutut.
Kohan ilmat lämpenee lupas lähtee mun kanssa onkimaa ison isoja AHVENIA :))
Lastenlastesi suoritukset ovat huikeita. Ukinkin lupaukset, kalamatkasta jolloin saadaan isoja ahvenia. Onnistuminen korostuu tekemisissäsi. Ylisuoritukset puheissasi.
Minun lastenlapseni ne tanssivat jäävalssia.
Mulla ei ole lapsenlapsia, luojan kiitos, ottaa stressiä ja sydäreitä, mitä ne touhuaa. Mökille en voisi ajatellakaan, ensimmäistäkään 0 - 16 vuotiasta. Kun viimeinenkin lapsi on jo hyvinkin aikuinen ja asuu omillaan. Tehköön jälkeläisiä jos on tehdäkseen, mutta minen piittaa saati hoida yhtäkään sellaista. Elämä on MINUN ikiomaa, tämä loppuehtoo 0 - 40 vuotta minkä se kestänee.
Tällä hetkellä ei ole mitään taustakuvaa, mutta silloin kun olin vielä leikki-ikäinen, niin vaihdoin kuvaa jatkuvasti. Oli kissaa, joulukuusta, maisemakuvia...
Omaa kuvaani ei varmaankaan ollut koskaan eikä lastenikaan. Miksi olisi ollut? Itseni näen peilistä ja lasteni kuvat on seinällä raameissa (vaikka muistan minä heidän naamansa muutenkin).
Mitä nyt sanoo psykologia sellaisesta kuvien riisumisesta taustakuvana?
Olet realistityyppi. Elämääsi ympäröi riittävät vaihtelut arjesta juhlaan, ilman suurempia traamoja.
Tylsä realisti.
Niin olen muistaakseni itseni analysoinut tälläkin palstalla. Sinulla on joko hyvä muisti tai sitten olet nähnyt kovasti työtä googlettaissasi.
Kotikoneellani on kuva Petzen vanhasta punaisesta lammen rannalla olevasta rantasaunasta. Läppärilläni Paul Gauguinin maalaus Siesta. Älykännykän avausnäytössä päivämäärä, kelloaika ja päivän sää.
Taidetta, luonnonrauhaa ja nykyhetki. Elät tätä päivää, siitäkin huolimatta, että antiikki kuuluu tärkeänä osana elämääsi.
Tietokonetta ei ole, ja kännykkäkin on yhtä älytön kuin minä itse, joten kuvia ei tarvita.
Mutta läppärissä on ja vaihtuu silloin tällöin. Kauan oli kuva koirani uskollisista silmistä, viime aikoina vaihtuvia kukkakuvia puutarhastani. Epäilen, että kohta siinä on kuva omenapuiden kukkiessa ja syksyisin katselen ruskalehtiä.
Periaatteena ollut, että kuvan pitää olla selkeä, ettei sotke kuvakkeitani ja myös värimaailma ottaa usein mielentilani huomioon. Muutenkin pidän väreistä ja elämässä tulee olla väriä, joten tuskin koskaan taustakuvanikaan on jotain harmaata tasaista harmoniaa.
Läppäri on tietokone.
Tasapainoinen tausta, selkeys. Hallitset elämääsi, mutta kuitenkin yksitoikkoisuus ja vanhat muistot, uskolliset koiran silmät kertovat kaipuusta.
Kiitos Tohtorinna, lyhyt napakka kommenttisi viehätti ja sai hymyilemään...
osasit lukea rivien väleistäkin...ahaa, taidanpa...
Kun oikein pyysit, piti etsimän. Ole hyvä, asenna vaan ihan omalle koneellesi, kun kerran olet taustakuvista kiinnostunut. Anaalisoi sitten itsesi.
http://gooby.naurunappula.com/org/90/d2/90d2d176faaaa2c5/0/604917.jpg
=DW=
Olet huumorintajuinen, mutta itseriittoinen. Epävarmuus siitä hyväksyykö ympäröivä yhteisö sinut painaa ajatuksiasi ja tekee sinusta epäkohteliaan.
Istunto on päättynyt.
Olipa lyhyt tuomio.
Mikä kuva sun Somessa on?
Oon monesti vähän valitellut sitä, että ensteks tehdään aloitus ja sitten aloituksen tekijä häipyy sen veeken. Minusta on mukavaa, kun aloittaja itsekin ketjuunsa kommentoi.
Tässä ketjussa aloittaja otti oikein asiakseen ja pisti jokaiselle kommentin. On siinä oma urakka ja aikaakin kuluu hitosti.
Oli mukava lukea tätä ketjua. En nyt tiedä, miten nappiin Tohtorinna osui arvioissaan, ehkä muut vois sanoa osuiko vai menikö metsään.
Omalta kohdaltani sanon, että Tohtorinna tallusteli metsän puolelle:)
Näet ja nimittäin en ole levoton taiteilijatyyppi, vaan oikeastaan hyvin rauhallinen. Semmonen tuumijatyyppi. Olen realisti. En tee mitään päätöksiä tosta noin vaan, vaan fundeeraan asioita tarkasti. Juuri välttääkseni mahalaskuja. Ehkä rönsyilevä kirjoitustyylini hämää ja luullaan jotain muuta, kuin itseasiassa olen. Mutta ei haittaa :)
Tuolla ylenpänä jo kerroinkin, että meni ihan pieleen, mutta ketju on piristävän erilainen, koska aloittajalla oli ikioma idea.
Leikkimielellä oltiin liikkeellä.
Olisipa hän sen omankin taustakuvansa voinut kertoa, niinkuin joku jo mainitsikin.
Kyllä realistikin tekee mahalaskuja. Oikein realistisia mahalaskuja onnistuu tekemäänkin. Nähty ja koettu.
Vastaan yleensä, jos kysytään olenko optimisti vai pessimisti, että en kumpaakaan, olen realisti.
Sillä tavalla olen realisti, että laitan ehdolle kaikenlaisen hömpötyksen niinkuin taivas- ja helvettikäynnit, kummitusten näkemiset, horoskoopit, selvänäkijöitten höpinät... Tylsä realisti.
Kiitos palautteesta. Keskittyminen vastauksiin herpaantui välillä ulkoisten häiriötekijöiden vuoksi samoin kuin tarkkaavaisuus lauseiden rakenteissa tuotti vaikeuksia. Miksikö? siksi, että Tohtorinnan oikea nimimerkki ei paljastuisi. Kieltämättä sormet oli sidotut koska tunnen kaikkien vastaavien taustoja pitkään palstalla kirjoittaneena. Olisin mielelläni pitänyt väriä vastauksiini , mutta. Nyt voisitte kommentoida miten onnistuin?
En tunne palstalaisia niin hvyin et heisän kodaltaan osaisin arvioida, mutta omalta osaltani voin sanoa että huti meni. Huomaan et aika vieraaksi olen jäänyt :D.
Ai, tunnet itsesi vieraaksi vaikka päivittäin kurkit :)
Joo, kirjoitin tuonne jonnekin väliin, että pikkasen heitti vääriäpäin. Ei lapsenlapsi ole siis este, vaan ovat tavallaan toimineet maadoittajana, vai sanotaanko se ukkosenjohtimena, eli kiinnittäneet paikoilleen ettei mummo lähde enää Mont Everestiä kiipeilee tai purjehtimaan Hjalliksen kaa ;)
Heh hee, onneksi siilillä on nuo piikit nii muut tunnistaa ulkoapäin ainaskii ;)
Nii siili, välillä vaatimaton, utelias pyöreä piikkipallo männä toheltaa :)
Riku tunnen että minua ei tunneta, olen siis jäänyt vieraaksi. Vaikka päivittäin täällä kurkin :).
Nii, siilillä on piikit ja linnulla on höyhenet, pupulla ja oravalla turkit pehmoiset.
Pahuksen ennakoiva syöttö, siis eiku.
Ai mitennii välillä:)? Ainahan minä.
Jos olisin kirjoittanut tuntemukseni sinusta palstakirjoittelusi perusteella olisi analyysini ollut erilainen, värikkäämpi, mutta kuten jo kirjoitin sormeni olivat sidotut. Keskityin täysin aloituksessa antamiini kysymyksiin.
Okei. Näiden saamiesi vastausten perusteella onnistuit kuten odottaa saattaa. Ehkä odotin enemmän.
Merkityksestä en tierä mut sellanen joka silmää mielyttää, nyt on talitiainen ja pikkuvarpunen syömässä, syksyllä otettu kuva.
Sitä ennen keltaisia ruskoliljoja kukkimassa oma piha.
sitä edellinen oli Parolan sotka pitkäputkinen malli ,
Olet lämmin tyyppi, sydämessäsi asuu usko hyvyyteen.
Kun välttämättä jokaisella lomallakaan ei pääse muille maille vierahille, saattaa sekä töissä että kotona olla lomakuva, kaunis maisema tai muu kiva muisto reissulta. Nuo kuvat ei ole samat molemmilla koneilla, kotona voi olla hlökohtaisempi. Suht' harvoin tulee kuvia vaihdeltua. Merkitys? Tovi jossain muualla kuin arjessa?
Pyysit kommentointia onnistumisesta. Ite olen aika lailla periaatteiden ihminen, voin hyvin ymmärtää että näytän kovin mustavalkoiselta. Vähänkös tuli sellainen peilin eteeni haun paikka.
Odotin kylläkin että olisit sanonut että olen perfektionisti ja pilkunviilaaja. Nimittäin jos ihan tarkkoja ollaan (ja meikä on!) niin aloituksessa kysyit mitä kuva TARKOITTAA. Et kysynyt MIKÄ kuva. Ähä-ähä! :))
Psykoterapeutti ansaitsee elantonsa kuuntelemalla potilasta. Psykoterapeutin pääasialliset terapiaistunnossa käyttämät sanat ovat... mm... niin...aivan...jaa...hän tekee myös lyhyitä kysymyksiä, lopuksi hän kuittaa tunnit ja lähettää laskun. Some on täynnä ihmisiä, jotka haluavat tulla kuulluksi. Kuuntelija(lukija) auttaa tehokkaimmin "potilasta" virtuaalisella nyökytyksellä, kyllä, aivan niin jne.
Siis, kertoisitko minulle mikä kuva?
Tässäpä kuva, kerro miten tulkitset sitä?
http://www.anorak.co.uk/wp-content/uploads/sheep-tm.jpg
Meitä oli poikia raitilla viis, oli tyttöjäkin, ei me välitetty niist. Sinulla on huumorintajua.
Hyvä yritys, mutta mä en kirjoita ilman sisäänkirjautumista. Kylmaar ne jotkut periaatteet on vieläkin tarpeellisia, ei oo netti mihinkään muuttunut vuosien aikana ;)
Lukituskuvana on lumiukko, oma tekemä, ja taustana on polku.
Mulla on seksitekstikuva.