On että kun virallinen osuus on kirjoissa ja kansissa, minä kysyn sua kahville. Eikä se ole ensi viikolla. Ja laitan sen sähköpostilla, en uskalla kysyä nyt muulla tavoin, kun en halua olla häiriöksi. Ja kuten aiemmin totesin, niin ei kumpikaan ole katoamassa minnekään. Ja tässä on oikeesti tarvinnut kerätä myös henkistä rohkeutta kaikkia vaihtoehtoja varten, jotta voi ottaa vastaan tyynesti sen vastauksen mikä sieltä tulee. Halusinpa vaan nyt avata tähän, että saan pois mielenpäältä.
Tapaamiseen liittyvä ajatukseni
kuusitänään
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Rauhassa, et kummiskaa kysy mitään XD
No, mä olen jo sen verta kysellyt kaikenlaista, että tämä kerta on viimeinen kerta. Häneltä kysyn.
Voi olla että hän ei enää vastaa koska heräsi todellisuuteen.
No on se hiljaisuuskin vastaus. Ja täysin ymmärrettävä sekin. Niinkuin kirjoitin aloituksessa, olen vahvistautunut kaikkeen. Enkä toisaalta ole mikään peräänhuutelija. Kunhan kommentoin.
Ja lisään, ennen kuin lähden ihan muihin hommiin, meni taas niin tosikkomaiseksi, elämää tää vaan on, ja elämisen otan riemulla vastaan, minne sitten heittääkin. Ei se niin vakavaa, vaikka totiseksi välillä vetääkin :)