E ja I olivat naimisissa, heillä oli 3 lasta. E ja I omistivat yhdessä 50/50 osake-asunnon sekä kesäpaikka kiinteistön 50/50. Heillä oli keskinäinen hallintaoikeustestamentti kaikkeen ensiksi kuolleen omaisuuteen. Kuoleman jälkeen tehty perunkirjoitus sekä ositus jossa leskelle jäänyt 1/1 omistus asuntoon ja 3:lle lapselle 1/1 omistus kiinteistöön. Tämän jälkeen haettu pesänjakaja tekemään perinnönjako, joka aiotaan toteuttaa myymällä kiinteistö ja jakamalla rahat.
Kysymykseni kuuluu: onko leskellä vielä olemassa testamentin tuoma hallintaoikeus kaikkeen eläessään vaikka omistusoikeus siirretty lasten nimiin ja jos on niin voiko kiinteistön myydä ilman lesken lupaa?
Kysymykseni kuuluu: onko leskellä vielä olemassa testamentin tuoma hallintaoikeus kaikkeen eläessään vaikka omistusoikeus siirretty lasten nimiin ja jos on niin voiko kiinteistön myydä ilman lesken lupaa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Leskellä on edelleen hallintaoikeus, jos hän on vedonnut testamenttiin ja jollei hän ole hallintaoikeudesta myöhemmon luopunut. Osituksen tai perinnönjaon toimittaminen eivät siis lakkauta hallintaoikeutta.
Jos leskellä on hallintaoikeus, mökin myyminen edellyttää leski antaa siihen luvan.
Jos leski tässä yhteydessä luopuu hallintaoikeudesta, tulee perillisille maksettavaksi lahjaveroa, jos hallintaoikeuden arvo per nenä on 4000 euroa tai enemmän.
Leskellä on kuitenkin hallintaoikeus vain puolikkaaseen mökistä eli siihen osuuteen, jonka lapset saivat perintönä vanhemmaltaan. Oman puoliskonsa leski on osituksessa luovuttanut lapsilleen ja jollei siihen ole leskelle hallintaoikeutta pidätetty, sen (½) hallinta kuuluu lapsille. Mökin käytöstä tulee lesken ja lasten keskenään sopia. Lapset voivat myös ½ mökistä luovuttaa leskeltä lupaa pyytämättä.
Ei pidä paikkaansa.
Kaikki mitä osituksessa jää tai siirtyy perillisten puolelle, tulee heille perintönä, ja sitä koskevat testamentin määräykset. Jos hallintaoikeus oli määrätty kaikkeen omaisuuteen, niin kyllä leskellä on hallintaoikeus koko mökkiin.
Ja kummallinen ajatus tuo, että leski voisi pidättää hallintaoikeuden osituksessa luovuttamaansa omaisuuteen. Sekään ei pidä paikkaansa. Ainoa poikkeus tästä saattaa olla puolisoiden yhteinen koti, mutta en lähtisi panemaan päätäni pantiksi siitä, menisikö sekään läpi verotuksessa. Sopiahan tietysti osapuolet voivat ihan mitä vaan.
**Ja kummallinen ajatus tuo, että leski voisi pidättää hallintaoikeuden osituksessa luovuttamaansa omaisuuteen.**
Nyt Näin taas päättelee omiaan. En kirjoittanut, että leski olisi hallintaoikeuden pidättänyt, vaan ettei oikeutta ole ko. toimituksessa pidätetty eli sovittu hallintaoikeuden siirtymisestä talonpuolikkaasta mökinpuolikkaaseen.
"Oman puoliskonsa leski on osituksessa luovuttanut lapsilleen ja jollei siihen ole leskelle hallintaoikeutta pidätetty, sen (½) hallinta kuuluu lapsille."
Voipi se noinkin olla kuin esitit, että kun omaisuuden vaihto on tapahtunut osituksessa, hallintaoikeus koskisi näin muodostunutta jäämistöä, vaikkei siihen kuulusi perittävän omistamaa omaisuutta. Osituksen jälkeen tapahtuvassa vaihdossa hallintaoikeuden siirtymisestä tulisi sopia.
Miksi omaisuutta vaihdettaisiin osituksen jälkeen?
Eihän siinä mitään järkeä olisikaan Mikä lie nixnaxilla ollut ajatuksenjuoksu tuossa? Ne vaihdot tehdään nimenomaan osituksessa eikä sen jälkeen. Myöhemmin tehtävät kaupat ja vaihdot ovat ihan erillisiä oikeustoimia eivätkä ne liity enää millään lailla kuolinpesään. Sitä paitsi todennäköisempää on, että leski myöhemmin lahjoittaa omaisuuttaan perillisille eikä myy.