Tein oman otsikon tästä aiheesta, joka todella pistää vihaksi! Tälläkin palstalla joku kirjoitti että hänen mieliohjaajansa on Renny Harlin ja Joel Schumacher. Niin johan tuli vastauksia että VÄÄRIN! Renny HArlin on paskin ohjaaja! ja alettiin luetella ties ketä "parempia" ohjaajia perään!
Kysymys kuuluu: MIKSI? Siksi koska TE taidatte olla niin YKSINKERTAISIA ihmisiä, että jos olette kuulleet joltain kriitikolta tai lukeneet lehdestä että Renny Harlin on paska, niin muodostatte oman mielipiteenne tämän pohjalta ja sanotte "Renny Harlin on paska"
MIKSI?: Koska ajattelette että nyt vaikutatte yhtä tietäväiseltä elokuvista kuin se kriitikko jonka mielipiteen luitte. Käyttäkää omia aivojanne ja tuntemuksianne, älkää toisten!
Kuvitteletko olevasi kovinkin "erilainen" ja erottuva tyyppi, jos tykkäät tuntemattomammasta ohjaajasta kuin esim. mitä Spielberg on? Kuules, vaikka listasi mielielokuvistasi ja ohjaajistasi omasta mielestäsi kuulostaakin varmaan tosi erikoiselta ja sellaiselta että olet "elokuvatasollasi" paljon muita yläpuolella ja todella kultturelli, niin totta puhuen taitaa olla paskapuhetta että yksikään noista TODELLA olisi lempielokuvasi...todellisuudessa listallasi olisi varmaan titanic ykkösenä, tai fight club jos olisit rehellinen itsellesi. Taitaa vaan jostain syystä olla sinulla pätemisen tarve esittää jotain muuta kuin olet. Huvittaa tuollaiset "asiantuntijat".
Niin ja toinen asia mitä en ymmärrä:
Siis miksi ihmeessä teillä menee muka maku jos joku ohjaaja menestyy urallaan ja sitten ette enää pidä siitä? Vaikuttaa kyllä kovasti että syy on pelkästään siinä että pelkäätte olevanne "valtavirtaa" jos pidätte jostain yleisesti tunnetusta ohjaajasta. Kun teistä olisi niiiiiin erikoista että "tavalliset" ihmiset eivät alkuunkaan tietäisi mistä puhutte kun puhutte mieliohjaajistanne ja elokuvistanne. Naurettavaa tuollainen! Valitettavan usein ihmiset nimeävät mieliohjaajakseen tai elokuvakseen jotain mistä eivät joko oikeasti edes tiedä mitään, tai eivät pidä, mutta he vain arvelevat sen kuulostavan hyvältä muiden korvissa. Tämä on todella naurettavaa, mutta valitettavasti totta. Miksi ihmiset eivät uskalla olla rehellisiä itselleen ja muille?
Todellisuudessa tuollainen takinkääntäminen jollekin ohjaajalle kertoo säälittävyydestä ja siitä että ei todellisuudessa arvosta elokuva-alaa.
Todennäköisesti vastaatte tähänkin sanomalla että kun elokuvantekijän elokuva menee liian kaupalliseksi niin siitä menee maku koska siinä täytyy noudattaa tiettyjä myyntimenestyksen takaavia juttuja eikä se ole enää aitoa. Paskapuhetta! Elokuva ei ikinä ole sen aidompaa, elokuvan, pienen budjetinkin sellaisen tekemisessä on AINA kyse kaupallisuudesta, paitsi joissain harvoissa erikoistapauksissa! Asiat vain tapahtuvat eri mittasuhteissa.
Ettekö tajua että KAUPALLISUUSHAN on ideana elokuvienteossa?! Kuten kaikki muukin on kaupallista nykypäivänä! Miten se voi olla niin vaikea tajuta?
Totuushan on että Hollywood on elokuvateollisuuden mekka ja sieltä valmistuu loistavia elokuvia joka vuosi. Mielestäni jokainen joka pääsee niin pitkälle että tekee elokuvia Hollywoodissa, todellakin ansaitsee kunnioituksen. Esimerkiksi Peter Jackson. Ei se, että joku elokuva on valmistunut vuonna 2004 tarkoita ettei se voisi tasoltaan yltää historian parhaimpien elokuvien joukkoon.
"Elokuvatiedolla" pätevät
32
2200
Vastaukset
- vaikea maku
"Ettekö tajua että KAUPALLISUUSHAN on ideana elokuvienteossa?! Kuten kaikki muukin on kaupallista nykypäivänä! Miten se voi olla niin vaikea tajuta? "
so what? minkä sille voi, jos ei vaan tykkää leffasta, jonka pitäis olla katsojalukujan perusteella tosi hyvä?
itse en esim . pidä titanikista - en oikeasti pidä. se leffa ei kiinnosta mua yhtään, vaikka oiskin taitavasti tehty. mutta hyvä, että se on olemassa, koska monet pitää siitä.
kaikella kunnioituksella. - Eternal
Erittäin hyvää tekstiä muuten, mutta itse en pidä Harlinin elokuvista, enkä hänen ohjaustyylistään. Eli se on mielipiteeni, jonka olen itse muodostanut. Väitätkö siis, että en saisi pitää erikoisista ohjaajista? Ja muuten, Titanic on listallani yksi kärkipäässä :) Itse pidän ainakin monesta "valtavirran ohjaajasta", Spielbergistä, Tarantinosta ym. Mutta eniten Burtonista :)
- Hillehille
Minun kohdallani pitää kyllä täysin paikkansa, että oikeasti pidän esim. monista klassikoista. Minkäs sitä maulleen voi.
Toisaalta elokuvien kohdalla on varmaan samalla tavalla kuin musiikin kohdalla. 11-vuotiaana aloitin musan kuuntelemisen purkkapopilla, sitten siirryion heviin ja alkoi jopa Pnk Floyd maistua jne. Samoin käy monille elokuvien kohdalla. Osa taas pysyy purkkapop-vaiheessa lopun elämäänsä. - Samaa mieltä raivostuttavan...
olen todellakin samaa mieltä kanssasi! olen itsekin pohtinut samaa, ja täytyypä rehellisyyden nimissä tunnustaa väittäneeni pitävän sellaisista klassikkoelokuvista joista en tosiasisssa ole koskaan nähnytkään! ja vaikka näkisin niin tuskin edes pitäisin! hehehe
vain sen tähden, että en halua kulkea valtavirrassa!
ainakin olin nyt rehellinen!
tosin jean renoir rulettaa ihan oikeastikin :) - rico cooper
Miksi väität kaupallisuuden olevan pääasia elokuvanteossa? Jos ajattelee amerikkalaista mainstream-elokuvaa niin on totta että näin on, mutta miksi pitäisi olla? itse näen kuitenkin elokuvan aina ensisijaisesti taiteena, jonka ominaisuuksiin kuuluu kyky kuvata maailmaa tavalla, johon muu taide ei pysty ja tuottaa uusia ajatuksia.
Näin ollen mainstream-elokuvan suurin heikkous on siinä, että se ei tuota koskaan mitään uutta vaan tyytyy toistamaan samoja kaavoja, joita elokuvassa on nähty viimeiset sata vuotta. Esimerkiksi toimintaelokuvat toistavat samaa kaavaa, jossa sarnkari lopuksi tuhoaa pahan. Tämä on tietysti klassinen draamankaava antiikin ajoilta ja kyse ei olekaan siitä, että se ei olisi juonena riittävä. Kyse on pikemminkin siitä että sama kaava esitetään aina samalla tavalla (vrt. viimeiset 10 James Bond -elokuvaa). Tällaisen itseään toistavan roskan näkeminen alkaa väistämättä puuduttaa jokaista elokuvan harrastajaa. Innovaatiot, uutudet ja konventioita rikkovat elokuvat tuntuvat väistämättä löytyvän kauempana valtavirtaa olevien elokuvantekijöiden töistä. Näissä samoissa asioissa piilee myös vanhojen klassikoiden suosio: ne ovat aikanaan rikkoneet konventiota ja esittäneet asiat ainutlaatuisesti. Näiden elokuvien ainutlaatuisuus vain tuntuu kadonneen niiden erilaisten variaatioiden ja toistojen myötä.
Elokuvatiedolla sinänsä on turha päteä. Se auttaa kuitenkin asettamaan elokuvan suhteessa ELokuvaan. Eli näyttää miten yksi elokuva asettuu suhteessa muihin elokuviin.
Toiset tykkä Rennystä toiset Jeanista. Nämä ovat makuasioita, mutta niitäkin voi perustella. - Palme ´de Or
Euroopassa tehdään elokuvia valtion tuella, ja USAssa yksityiset rahoittavat elokuvat.
Tässä on jo tietty lähtökohta ero, mikä pitää tietää...
Kun valtio tukee, niin voi hakea tiettyä taiteellisuutta ja muuta yms yms.
Monet Hollywood tekeleet ovat tästä syystä tunnetumpia, kuin Euroopan mantereen elokuvat. - ....
Otsikossani se tulikin.
- lia
Mielestäni ketjun aloittajan tekstiä voi suoraan käyttää myös puhuttaessa KAIKESTA taiteesta.
Ainahan se menee niin, että ne, jotka tietävät (tai ovat tietävinään) elokuvasta / musiikista / kirjallisuudesta / kuvataiteesta / mistä vain taiteellisesta enemmän kuin "tavikset", he myös mollaavat ns valtavirtataidetta. Ja heti kun joku heidän underground suosikkinsa saa laajempaa tunnustusta, on tämä suosikki elitistin mielestä myynyt itsensä ja moraalinsa.
Ja tämä on selkeästi ristiriidassa siihen, että kyllä taiteilijatkin haluavat myydä tuotoksiaan. Mitä aiheesta itse olen keskustellut eri taiteilijoiden ja "elitistien" kanssa, he ovat itse hyvin tietoisia ristiriitaisuudestaan, mutta sitä on niin helppo nostaa itsensä jalustalle ja mollata taviksia.
Itse olen elokuva-alan ihminen, ja hyvin kriittinen elokuvien suhteen. Kuitenkin myönnän häpeilemättä, etten ole nähnyt yhtään Bergmanin, Fellinin tai muun "alalla arvostetun" ohjaajan elokuvaa. Minulla on ne tietyt suosikkielokuvat, ja pyrin olla leimaamatta mitään elokuvaa ohjaajan perusteella.
Olen käynyt aiheesta loputtomasti keskusteluja ja pohdintoja, ja tullut siihen tulokseen, että perkele, ihmiset on erilaisia ja hyvä niin. On kivaa kuvitella olevansa viksumpi kuin muut, ja on myös kivaa nauraa näille "viksuille" kun he ottavat itsensä niin tosissaan. Ei se elokuva tai taide ole maailman tärkein asia, ei sitä tarvitse niin naama rutussa arvioida. Jos tykkää niin tykkää, jos ei niin ei.
Different strokes for different folks, and all that good stuff.
PS: Fight Club muuten siitä harvinainen, että siitä pitävät niin tavikset kuin elitistitkin.
PPS: Huomatkaa, että käytän tässä sanoja tavis ja elitisti kieli poskessa, tarkoitukseni ei ole leimata ketään halventavasti. :)- vaikea maku
PPS: Huomatkaa, että käytän tässä sanoja tavis ja elitisti kieli poskessa, tarkoitukseni ei ole leimata ketään halventavasti. :)
- kiitos. tuo loppukaneetti oli TARPEEN.
Loukkaannun aina elitisti-väitteistä. Aivan kuin pitäis solidaarisuuden nimessä diggaila jotan ... ööö... mitä sitten ikinä ei-elitistisenä pidetään, suuresti myyvää kamaa vissiin. - Jokujoku
Ai, mikä on elämän tärkein asia?
- lia
Jokujoku kirjoitti:
Ai, mikä on elämän tärkein asia?
Hmm, kenelle tuo kysymys on tarkoitettu ja mitähän sillä oikein yrität sanoa?
- Jokujoku
lia kirjoitti:
Hmm, kenelle tuo kysymys on tarkoitettu ja mitähän sillä oikein yrität sanoa?
Eli sinulle Lia, kun sanoit, että elokuvat eivät ole elämän tärkein asia. Mikä mielestäsi on? :D kiinnostaa vain tietää :DDD
- lia
Jokujoku kirjoitti:
Eli sinulle Lia, kun sanoit, että elokuvat eivät ole elämän tärkein asia. Mikä mielestäsi on? :D kiinnostaa vain tietää :DDD
Ainakin itselleni tärkeintä on minä, minun elämäni ja onnellisuuteni, joka sitten taas sisältää miljoona muuta asiaa.
Mutta noin yksinkertaisesti sanottuna tärkeintä on minä.
- Kukakukakuka
Kuka sitä elokuvaa aina kaupallisesti ajattelee tekijöiden lisäksi? Itse ainakin ajattelen sitä juuri viihteenä, taiteena. Ei heti katsottuani jonkun hyvän elokuvan tullut mieleen, että "voi kuinkahan paljon budjetti on ollut? Paljonkohan tuli voittoa?" Ei. Ja muutenkin sinä yleistät asioita liikaa, eivät kaikki ole sellaisia kuin luulet. Joillakin löytyy omiakin mielipiteitä.
"Kuvitteletko olevasi kovinkin "erilainen" ja erottuva tyyppi, jos tykkäät tuntemattomammasta ohjaajasta kuin esim. mitä Spielberg on?"
Tuo on typerästi sanottu. Eli haluaisitko, että kaikki tykättäisiin samoista, tunnettujen hollywood-ohjaajien elokuvista? Eikö saisi tykätä erilaisista ohjaajista? Outo homma.
"Kuules, vaikka listasi mielielokuvistasi ja ohjaajistasi omasta mielestäsi kuulostaakin varmaan tosi erikoiselta ja sellaiselta että olet "elokuvatasollasi" paljon muita yläpuolella ja todella kultturelli, niin totta puhuen taitaa olla paskapuhetta että yksikään noista TODELLA olisi lempielokuvasi"
Tuohan on jotain niin kuin olisimme kaikki robotteja, ilman omia mielipiteitä. Elokuvia katsotaan ja niitä tehdään. Ei tarvitse sekoittaa mitään "politiikkaa" siihen. Eli onko mielestäsi niin, että esim. IMDB:ssä TOP-250 listalla olevat eivät oikeasti olisi listalla, vaan siellä olisivat kaikki surkeimmat paskat? Hah.
"Todellisuudessa tuollainen takinkääntäminen jollekin ohjaajalle kertoo säälittävyydestä ja siitä että ei todellisuudessa arvosta elokuva-alaa."
Arvosta? Määrittele elokuva-alan arvostaminen. Olisi kiva kuulla. Ei elokuvat nyt niin maailman tärkeimpiä asioita ole, että niistä pitäisi noin vaahdota. Ihan hyvää tekstiä kyllä kirjoitit, mutta kuten sanoin, yleistät ihmisiä liikaa. Ehkä olet lukenut täällä liikaa noita yhden sanan kommentteja, ja joitain tekstejä, joiden kirjoittajat eivät ole edes nähneet ikinä yhtään esim. Harlinin elokuvia. Minä olen, ja en kyllä pidä niistä. Aivotonta toimintaa, joka ei todellakaan ole suosikkikategoriani. Niissä ei ole mitään uutta, ja vaikka nyt juoni olisikin matkittu, niin koko käsikirjoitus voisi silti olla vaihteleva. Harlinin ohjaus taas on liian toimintapainotteista. Se nähtiin uudessa Manaajassakin, joka tosin oli ihan hyvä, että pitihän sitä toimintaa kuvata mukaan, selvä se. Hyvä Harlin. - Harlin on paska!
Itse muodostan mielipiteeni Harlinista vain ja ainoastaan näkemieni elokuvien perusteella, ja vankka mielipiteeni on, että Harlin on paska!
Yhdyn mielipiteisiisi joidenkin elokuva harrastajien elitismistä.
Sitä mentaalisen erektion vallassa luotellaan vuosisadan alun ohjaajia joista tavis ei ole koskaan kuullutkaan.Ihan samaa elokuva taidetta nykypäivänäkin tehdään.On harha luulo, että kaikki nyky elokuvat olisi läpi kaupallista, laskelmoitua kakkaa, vaatii vain hiukan viitseliäisyyttä etsiä niitä kakan seasta.
Kun aikaa kuluu niin varmasti nyky elokuva saa ansaitsemansa arvostuksen-Muttei Harlin, sillä se on paska!- Born in the
Minusta Harlin on pärjännyt hyvin, jos ajattelee lähtökohtia.
Kuka muu olisi Suomesta saakka lähtenyt Hollywoodiin, ilman yhtään rahaa ?
Kaveri eli Alpo keitolla monta vuotta, ennekuin löysi oikeat kontaktit. - sierainten välinen rusto
Born in the kirjoitti:
Minusta Harlin on pärjännyt hyvin, jos ajattelee lähtökohtia.
Kuka muu olisi Suomesta saakka lähtenyt Hollywoodiin, ilman yhtään rahaa ?
Kaveri eli Alpo keitolla monta vuotta, ennekuin löysi oikeat kontaktit.No menestynyt kyllä kun ottaa huomioon kuinka suuri budjektisia leffoja on päässyt ohjaamaan.
Mutta ei ole Harlin vielä ohjannut elokuvaa josta hänet muistetaisiin, enemmänkin on tullut tusina tuubaa! - Kriitikko
sierainten välinen rusto kirjoitti:
No menestynyt kyllä kun ottaa huomioon kuinka suuri budjektisia leffoja on päässyt ohjaamaan.
Mutta ei ole Harlin vielä ohjannut elokuvaa josta hänet muistetaisiin, enemmänkin on tullut tusina tuubaa!Loistava "underground"-leffa ja Rennyn lahja maailmalle, vaikka Renny itsekin kai jossain haastattelussa totesi paskimmaksi leffakseen (koska ei menestynyt lippukassalla ?).
- Eternal
Born in the kirjoitti:
Minusta Harlin on pärjännyt hyvin, jos ajattelee lähtökohtia.
Kuka muu olisi Suomesta saakka lähtenyt Hollywoodiin, ilman yhtään rahaa ?
Kaveri eli Alpo keitolla monta vuotta, ennekuin löysi oikeat kontaktit.Tottahan tuo on, että Harlin on menestynyt hyvin muihin suomalaisiin ohjaajiin nähden, jotka eivät ikinä pääse ohjaamaan englanninkielisiä elokuvia. Mutta kun sillä suurella budjetilla olisi saanut aikaan paljon parempaakin jälkeä, eikä mitään juuri tuota "aivotonta" toimintaa.
- Born in the M.U.S.A
Eternal kirjoitti:
Tottahan tuo on, että Harlin on menestynyt hyvin muihin suomalaisiin ohjaajiin nähden, jotka eivät ikinä pääse ohjaamaan englanninkielisiä elokuvia. Mutta kun sillä suurella budjetilla olisi saanut aikaan paljon parempaakin jälkeä, eikä mitään juuri tuota "aivotonta" toimintaa.
Eikö rahoittajat päätä, onko elokuvalla potentiaalia ?
Yhtään rahaa ei ole Suomen valtio menettänyt, kun Harlin on purkittanut omia elokuviaan !
- seeker04
...sulta irtos paljon tekstiä. vaikka ei sen väliä, asiahan on noin ja kyllä toi on aika koomista että perustetaan oma mielipide joko lehtien tai kavereiden mielen mukaisesti. Suorastaan typerää...
- kyltyrelli
aloittajalle ja kaikille muillekin jotka tunnistavat itsensä tästä kirjoituksesta:
Ymmärrän hyvin suuttumuksesi meitä elokuvamaultamme sinusta poikkeavia kohtaan. Onhan sääli, että loppujen lopuksi hyvin harvat ja valikoidut ihmiset lukeutuvat tähän valiojoukkoon. Koska itse kuulun tähän poikkeukselliseen ryhmään, en täysin pysty samaistumaan siihen arkaaiseen raivoon jota tunnet omasta alemmuudestasi johtuen.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että on olemassa paljon henkilöitä, jotka haluavat esittää itsensä elokuvatietäjinä ilman, että heistä löytyy siihen vaadittavaa lahjakkuutta. Heillä pätemisen motiivina on tehdä vaikutus toisiin ihmisiin omalla älykkyydellään. Tällaisille henkilöille elokuvan sisällön ja sen merkitysten ymmärtäminen on toissijaista, tärkeintä on painaa mieleen elokuvan ohjaajan nimi, jonka voi sitten sopivalla hetkellä puolihuolimattomasti lipsauttaa.
Sinulle annan arvoa siitä, että ainakin olet rehellinen. Edellä kuvaamani kategoriaan kuuluvat henkilöt ovat vielä rasittavampia kuin sen tietämättömien joukon edustajat, johon sinä itse kuulut. Sinunlaisille Harlin-diggareille on tyypillistä juuri sellainen egosentrisyys (lähes patologinen) joka raivokkaasta kannanotostasi kuvastuu. Et hyväksy sitä, että jollakin toisella voi olla erilainen tapa hahmottaa todellisuutta. Luulet, että kaikilla on yhtä kehittymätön maku tai oikeastaan sen puute.
Voin kuitenkin kertoa sinulle, ystäväni, että meitä, jotka vaadimme elokuvilta enemmän kuin mitä Hollywood voi tarjota, on oikeasti olemassa. Se, ettet aikaisemmin tiennyt meidän olemassa olosta ja jopa erehdyit sekoittamaan meidät yllä kuvailtuun wanna-be-joukkoon on ymmärettävää, vaikkakin anteeksiantamatonta. Ymmärrettävää se on siksi, että me emme pidä melua itsestämme, emme ole näillä sivuilla elokuvalistoinemme ja ohjaajaluetteloinemme, ette löydä meitä ranskalaisesta kahvilasta baskeri päässä keskustelemassa äänekkäästi Fellinistä ja Carnesta. Meille riittää se mitä hyvä elokuva parhaimmillaan meissä herättää.
Tässä vaiheessa tietenkin ihmettelet, että mitä minä täällä teen kailottamassa vaikka juuri kuvailin, kuinka me pidättäydymme alentumasta tämänkaltaisiin keskusteluihin. Vastaukseni on, kuomaseni, lähimmäisenrakkaus. Tunnen vilpitöntä surua siitä, että niin monet ihmiset todellakin elävät siinä uskossa, että Cliffhanger on parasta, mitä elokuva voi katsojalleen tarjota. Tällainen on suoranaista henkistä itsemurhaa ja koen velvollisuudekseni puuttua asiaan. Näin ollen asetan haasteen teille "rehellisesti mauttomat" ja
"itseään esille tuovat elokuva pätijät".
"Rehellisesti mauttomat" haastan vuoden ajan katsomaan ainoastaan ei-amerikkalaisia elokuvia. Vuoden päätteeksi katsokaa titanic tai joku muu vastaava tyypillinen amerikkalainen elokuva. Mikäli elokuvassa esiintyvä kammottava tilannekomiikka ja katsojaa aliarvioiva ennalta-arvattavuus saa sinut edelleen hykertelemään mielihyvästä voit jatkaa entiseen malliin, olet toivoton tapaus. Mikäli taas elokuva saa sinut voimaan pahoin, onnittelen. Elämässäsi on tapahtunut silloin merkittävä käänne ja se henkisen elämän rikkaus, mikä sinulle tämän muutoksen ansiosta koituu, on rahassa mittaamaton.
Teitä äänekkäitä elokuvapätijöitä kehotan pikaisesti poistumaan näiltä pätemispalstoilta.
Menkää ja katsokaa hyviä elokuvia, mutta jättäkää muistiinpanovälineet kotiin. Sen sijaan, että elokuvaa katsoessanne mietitte jo seuraavaa sosiaalista tilannetta jossa pääsette näppitiedoillanne peittoamaan koko porukan, katsokaa itse elokuvaa ja antautukaa sen vietäväksi. Tie on pitkä ja kivinen, eikä palvele narsistisia pyrkimyksiänne, mutta se kannattaa.
Tässä vaiheessa minä kiitän ja kumarran ja palaan kaltaisteni joukkoon kokien ah niin ihanaa ylemmyyden tuntoa. Ehkä tapaamme vuoden kuluttua!:) - plan_9
kai mä sit oon aika rehellinen itelleni ku fight club on mun suosikki niin virallisesti ku epävirallisestikin =)
ja joel schumacher on huippu! mut ei se fincheriä silti hakkaa.. ja joskushan asia on niin että jos minun yksi suosikkiohjaajani sattuukin olemaan joku joka ei ole niin kuuluisa että sen kaikki tunnistaa, niin eihän sitä nyt hävetä tarvii? en tiiä kuinka hyvässä tietoisuudessa ihmisillä on mark pellington, gore verbinski, rodriguez, sam mendes ym, mutta en mä silti jätä niitä tarkoituksella mainitsematta, koska on mahdollista ettei joku muu niitä tiedäkään...
mutta ymmärrän kantasi, olen törmännyt samaan. itse olen rehellisesti sitä mieltä että citizen kane, kummisedät ja star warsit on tylsiä! kyllähän ne klassikoita on, ja aikoinaan varsin uraauurtaviakin, mutta ei ne hyviä elokuvia ollut.
eipäs tässä muita asioita toi sun juttu niin herätelly mussa, en oo koskaan es aatellu että fight club ois jotenkin "huono" valinta suosikkileffax. vaikka niinhän se on (tai pitäs olla) että suosikki on se mikä itestänsä o n paras... =) - Vierailija
Aloitusviestissä oli ihan hyviä pointteja, mutta mielestäni siitä jäi sanomatta niistä tärkein. Enemmän kuin tuo tiedolla päteminen huolestuttavampaa on se, että ihmiset niin kärkkäästi ovat haukkumassa muiden mielipiteitä.
Jokainen voi vain kysyä itseltään, mitä väliä sillä on juuri SINULLE jos joku pitää sellaisesta, josta et itse pidä. Miksi sillä on sellainen vaikutus, että ihmiset heti reagoivat haukkumalla sitä asiaa?
Varsinkin taiteista puhuttaessa ei ole sitä yhtä totuutta, yhtä ainoaa parasta. Toiselle se paras on se Mona Lisa, toiselle lapsen ensimmäinen piirros. Eihän se teoksen hienous ole se tärkein asia, vaan se mitä tuntemuksesia se kokijalleen antaa. Ja tämähän on juuri se minkä perusteella mielipiteet muodostetaan.
Mielipiteistä riiteleminen ei auta ketään, koska jokainen on silloin oikeassa ja samaan aikaan väärässä. Joten miksi ihmiset suhtauvat niin vihamielisesti johonkin, joka ilmaisee eriävän mielipiteen, josta ei satu pitämään?- Pekka
Kommentoisin asiaa niin että kaikki taiteessa ei voi muodostua pelkistä mielipiteistä. Tämä ajatus sulkisi pois totuuden. Eikö totuutta siis ole olemassa ollenkaan?
Totuus voi olla vaikka se, että Da Vincin Mona Lisa on katsojan mielipiteestä huolimatta parempaa taidetta kuin mainittu lapsen ensimmäinen piirros.
Moni on varmaan kuullut väittämän Picasson taidetta koskien:
"Mäkin pystyisin piirtämään ton."
Totuus tässä asiassa on se että et pysty. Etkä myöskään piirtänyt. Kaikista mielipiteistä huolimatta Picasso on parempi piirtäjä kuin sinä.
Vai onko tämä vain kirjoittajan "subjektiivinen mielipide?" - Vierailija
Pekka kirjoitti:
Kommentoisin asiaa niin että kaikki taiteessa ei voi muodostua pelkistä mielipiteistä. Tämä ajatus sulkisi pois totuuden. Eikö totuutta siis ole olemassa ollenkaan?
Totuus voi olla vaikka se, että Da Vincin Mona Lisa on katsojan mielipiteestä huolimatta parempaa taidetta kuin mainittu lapsen ensimmäinen piirros.
Moni on varmaan kuullut väittämän Picasson taidetta koskien:
"Mäkin pystyisin piirtämään ton."
Totuus tässä asiassa on se että et pysty. Etkä myöskään piirtänyt. Kaikista mielipiteistä huolimatta Picasso on parempi piirtäjä kuin sinä.
Vai onko tämä vain kirjoittajan "subjektiivinen mielipide?"Niin, taiteessahan tärkeintä onkin se tekninen suoritus, ei se mitä se antaa kokijalleen. Kerro minulle miten mittaat tuon kokemuksen/elämyksen, jonka taideteos luo, kun jokainen kokee teoksen erilailla?
- Pekka
Vierailija kirjoitti:
Niin, taiteessahan tärkeintä onkin se tekninen suoritus, ei se mitä se antaa kokijalleen. Kerro minulle miten mittaat tuon kokemuksen/elämyksen, jonka taideteos luo, kun jokainen kokee teoksen erilailla?
Linda Lampenius on parempi soittamaan viulua kuin minä. Linda on myös parempi soittamaan viulua kuin valtaosa tämän lukijoista.
Asian voi testata näin: otan viulun käteeni ja yritän soittaa. Sen jälkeen Linda tekee saman. Jos olen järjissäni, minun täytyy myöntää: Linda on muusikkona (musiikin alueella toimivana taiteilijana) parempi kuin minä. Hän on myös naisena kauniimpi kuin minä, koska olen Pekka. Yleisö on samaa mieltä.
Seuraavaksi siirryn raskaaseen maalaustaidesarjaan ja haastan Picasson.
"Hola Pablo. Olen muuten piirtäjänä yhtä hyvä kuin sinä. Ottaaks päähän että Suomesta löytyi tällainen nero? Katos tätä. Oho, se meni väärinpäin. Joo, toi tossa on niinku aurinko ja se symboloi niinku kesää ja toi hökkeli on Ursulan kahvila ja toi tikku-ukko on Esa Saarinen joka juo kaputsikahvia Pipsan kans."
Taidekriitikot ja yleisö eivät ota minua vakavasti. Ajattelevat että olen kylähullu.
Väitän kuitenkin että äitini saama vaikutelma maalauksesta on syvä ja hedelmällinen. Se tekee teoksestani yhtä hyvän kuin Picasson Guernicasta, joka ei äidissäni herättänyt yhtä syvää ja hedelmällistä vaikutelmaa.
Rock`n roll! Haastan Eddie van Halenin kitarakaksintaisteluun. Viuu-viuu, dum-dum, kriik. Väitän olevani parempi. Muut ovat eri mieltä.
Kirjailija Hemingway ei kuuntele höpinöitäni vaan lyö minua nyrkillä nenään. Sanon ettei haittaa; se on punainen jo ennestään. Ja sinällään jo taideteos, jonka antama vaikutelma vastaantulijoille on innoittava.
Kyllästyn taiteilijoihin. Paskantärkeätä sakkia. Laajennan osaamisaluettani automekaniikan puolelle. Menen Tattarisuolle. Siellä uhoan korjaavani kaikki merkit ja mallit paremmin kuin kukaan 30 vuotta automekaanikkona ollut. En onnistu vaihtamaan Citoen CX:n etuakselistoa; koeajossa auto kulkee vinossa vasen kylki edellä suoraan ojaan...
Hyppään suoraan loppupäätelmään: voisiko kyseessä olla se, että minulla ei ole asioihin vaadittavaa TAITOA?
Jees, siitä on kysymys. Ja terveestä järjestä.
Terve järki voisi ajatella vaikka näin: taide ei ole erikseen tekninen suoritus ja henkinen suoritus, vaan molemmat yhdessä.
Se mitä katsoja siitä kokee on eri asia. Taide ei määrity katsojan mukaan. Sen on kulttuurihistoria todistanut vähintään satoja kertoja. - tulip
Pekka kirjoitti:
Linda Lampenius on parempi soittamaan viulua kuin minä. Linda on myös parempi soittamaan viulua kuin valtaosa tämän lukijoista.
Asian voi testata näin: otan viulun käteeni ja yritän soittaa. Sen jälkeen Linda tekee saman. Jos olen järjissäni, minun täytyy myöntää: Linda on muusikkona (musiikin alueella toimivana taiteilijana) parempi kuin minä. Hän on myös naisena kauniimpi kuin minä, koska olen Pekka. Yleisö on samaa mieltä.
Seuraavaksi siirryn raskaaseen maalaustaidesarjaan ja haastan Picasson.
"Hola Pablo. Olen muuten piirtäjänä yhtä hyvä kuin sinä. Ottaaks päähän että Suomesta löytyi tällainen nero? Katos tätä. Oho, se meni väärinpäin. Joo, toi tossa on niinku aurinko ja se symboloi niinku kesää ja toi hökkeli on Ursulan kahvila ja toi tikku-ukko on Esa Saarinen joka juo kaputsikahvia Pipsan kans."
Taidekriitikot ja yleisö eivät ota minua vakavasti. Ajattelevat että olen kylähullu.
Väitän kuitenkin että äitini saama vaikutelma maalauksesta on syvä ja hedelmällinen. Se tekee teoksestani yhtä hyvän kuin Picasson Guernicasta, joka ei äidissäni herättänyt yhtä syvää ja hedelmällistä vaikutelmaa.
Rock`n roll! Haastan Eddie van Halenin kitarakaksintaisteluun. Viuu-viuu, dum-dum, kriik. Väitän olevani parempi. Muut ovat eri mieltä.
Kirjailija Hemingway ei kuuntele höpinöitäni vaan lyö minua nyrkillä nenään. Sanon ettei haittaa; se on punainen jo ennestään. Ja sinällään jo taideteos, jonka antama vaikutelma vastaantulijoille on innoittava.
Kyllästyn taiteilijoihin. Paskantärkeätä sakkia. Laajennan osaamisaluettani automekaniikan puolelle. Menen Tattarisuolle. Siellä uhoan korjaavani kaikki merkit ja mallit paremmin kuin kukaan 30 vuotta automekaanikkona ollut. En onnistu vaihtamaan Citoen CX:n etuakselistoa; koeajossa auto kulkee vinossa vasen kylki edellä suoraan ojaan...
Hyppään suoraan loppupäätelmään: voisiko kyseessä olla se, että minulla ei ole asioihin vaadittavaa TAITOA?
Jees, siitä on kysymys. Ja terveestä järjestä.
Terve järki voisi ajatella vaikka näin: taide ei ole erikseen tekninen suoritus ja henkinen suoritus, vaan molemmat yhdessä.
Se mitä katsoja siitä kokee on eri asia. Taide ei määrity katsojan mukaan. Sen on kulttuurihistoria todistanut vähintään satoja kertoja.Tuo oli kyllä kaikkien aikojen paras analyysi aiheesta mitä on taide! Saako pistää talteen? Useimmilta tuohon samaan kuluu useita satoja sivuja käsittämätöntä liirumlaarumia.
- Vierailija
Pekka kirjoitti:
Linda Lampenius on parempi soittamaan viulua kuin minä. Linda on myös parempi soittamaan viulua kuin valtaosa tämän lukijoista.
Asian voi testata näin: otan viulun käteeni ja yritän soittaa. Sen jälkeen Linda tekee saman. Jos olen järjissäni, minun täytyy myöntää: Linda on muusikkona (musiikin alueella toimivana taiteilijana) parempi kuin minä. Hän on myös naisena kauniimpi kuin minä, koska olen Pekka. Yleisö on samaa mieltä.
Seuraavaksi siirryn raskaaseen maalaustaidesarjaan ja haastan Picasson.
"Hola Pablo. Olen muuten piirtäjänä yhtä hyvä kuin sinä. Ottaaks päähän että Suomesta löytyi tällainen nero? Katos tätä. Oho, se meni väärinpäin. Joo, toi tossa on niinku aurinko ja se symboloi niinku kesää ja toi hökkeli on Ursulan kahvila ja toi tikku-ukko on Esa Saarinen joka juo kaputsikahvia Pipsan kans."
Taidekriitikot ja yleisö eivät ota minua vakavasti. Ajattelevat että olen kylähullu.
Väitän kuitenkin että äitini saama vaikutelma maalauksesta on syvä ja hedelmällinen. Se tekee teoksestani yhtä hyvän kuin Picasson Guernicasta, joka ei äidissäni herättänyt yhtä syvää ja hedelmällistä vaikutelmaa.
Rock`n roll! Haastan Eddie van Halenin kitarakaksintaisteluun. Viuu-viuu, dum-dum, kriik. Väitän olevani parempi. Muut ovat eri mieltä.
Kirjailija Hemingway ei kuuntele höpinöitäni vaan lyö minua nyrkillä nenään. Sanon ettei haittaa; se on punainen jo ennestään. Ja sinällään jo taideteos, jonka antama vaikutelma vastaantulijoille on innoittava.
Kyllästyn taiteilijoihin. Paskantärkeätä sakkia. Laajennan osaamisaluettani automekaniikan puolelle. Menen Tattarisuolle. Siellä uhoan korjaavani kaikki merkit ja mallit paremmin kuin kukaan 30 vuotta automekaanikkona ollut. En onnistu vaihtamaan Citoen CX:n etuakselistoa; koeajossa auto kulkee vinossa vasen kylki edellä suoraan ojaan...
Hyppään suoraan loppupäätelmään: voisiko kyseessä olla se, että minulla ei ole asioihin vaadittavaa TAITOA?
Jees, siitä on kysymys. Ja terveestä järjestä.
Terve järki voisi ajatella vaikka näin: taide ei ole erikseen tekninen suoritus ja henkinen suoritus, vaan molemmat yhdessä.
Se mitä katsoja siitä kokee on eri asia. Taide ei määrity katsojan mukaan. Sen on kulttuurihistoria todistanut vähintään satoja kertoja.Kyllähän tuo hyvin kuvaa taiteilijan puolta taiteesta, mutta et vielä kertonut miten mittaat sen kokemuksen, jonka taide ihmiselle antaa. Mielipiteet kuitenkin tuppaavat muodostumaan kokemusten perusteella, enkä kyllä tunne ketään, joka sanoisi omasta mielestään hyväksi sellaista taidetta/musiikkia/elokuvaa, joka on teknisesti hyvä, mutta tyhjä.
Juuri tekstisi pätkä "... Taidekriitikot ja yleisö eivät ota minua vakavasti. Ajattelevat että olen kylähullu.
Väitän kuitenkin että äitini saama vaikutelma maalauksesta on syvä ja hedelmällinen. Se tekee teoksestani yhtä hyvän kuin Picasson Guernicasta, joka ei äidissäni herättänyt yhtä syvää ja hedelmällistä vaikutelmaa..." osoittaa, että missasit juuri sen pointin, joka mielestäni on ollut tässä koko keskustelussa se merkittävin.
Mielipide on jokaisen henkilökohtainen ja se voi muiden mielestä olla väärä, MUTTA mitä väliä sillä on sinulle jos minä olen sitä mieltä, että Picasson työt ovat roskaa? Miksi se on niin suuri loukkaus juuri sinua kohtaan, että olen eri mieltä, että sitä pitää ruveta väkisin runnomaan "oikeata" mielipidettä toiselle? - Pekka
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo hyvin kuvaa taiteilijan puolta taiteesta, mutta et vielä kertonut miten mittaat sen kokemuksen, jonka taide ihmiselle antaa. Mielipiteet kuitenkin tuppaavat muodostumaan kokemusten perusteella, enkä kyllä tunne ketään, joka sanoisi omasta mielestään hyväksi sellaista taidetta/musiikkia/elokuvaa, joka on teknisesti hyvä, mutta tyhjä.
Juuri tekstisi pätkä "... Taidekriitikot ja yleisö eivät ota minua vakavasti. Ajattelevat että olen kylähullu.
Väitän kuitenkin että äitini saama vaikutelma maalauksesta on syvä ja hedelmällinen. Se tekee teoksestani yhtä hyvän kuin Picasson Guernicasta, joka ei äidissäni herättänyt yhtä syvää ja hedelmällistä vaikutelmaa..." osoittaa, että missasit juuri sen pointin, joka mielestäni on ollut tässä koko keskustelussa se merkittävin.
Mielipide on jokaisen henkilökohtainen ja se voi muiden mielestä olla väärä, MUTTA mitä väliä sillä on sinulle jos minä olen sitä mieltä, että Picasson työt ovat roskaa? Miksi se on niin suuri loukkaus juuri sinua kohtaan, että olen eri mieltä, että sitä pitää ruveta väkisin runnomaan "oikeata" mielipidettä toiselle?Argumenttini on: taide ei määrity yksilön kokemuksen mukaan, edes yksilölle itselleen. Yksilöiden henkilökohtaiset mielipiteet ovat mitä ovat, usein eivät kovinkaan henkilökohtaisia; joko muualta luettuja tai kuultuja. Aika harva meistä kykenee mitään originaalia vaikkapa Matissen tauluista sanomaan.
Ja mitä tapahtuu silloin jos Matissen taulun edessä seisoo ääliö? Vähän samantyyppinen pönttö kuin nimimerkki Pekka eli mie. Minkälainen mielipide taiteesta silloin muodostuu? Pitääkö se ottaa vakavasti?
Miltä kuulostaa vastakkainasettelu: radalla yksi meillä on maailmankuulu taiteilija Pablo Picasso maalauksineen ja radalla kaksi Ääliö-Pekan subjektiivinen mielipide hänen taiteestaan?
Onko mitenkään mahdollista että Pekka ei YMMÄRRÄ Picasson taidetta? Olisiko POLIITTINEN kytky mahdollinen? Entä MORAALINEN NÄRKÄSTYS? Tai jokin muu vastaava sielun syvyyksistä esiin ponnahtanut mörkö.
Ymmärtääkö Pekka itse että hän ei ymmärrä? Ja suuttuuko että häntä näin pilkataan, että tämmösiä sikarikoteloista ja härkätaistelujen pääsylipuista liimattuja tekeleitä nostetaan taidemuseon seinille?
Perkeleen taidevänkkerit, ne pitää saada kuriin. Onneksi Eetelfeltin tauluissa sukatkin on maalattu niinku ne oikeesti oli. Ja se sentään käytti öljyvärejä eikä mitään it-firman paperisilppurista kauhottua roskaa.
Natsit järjestivät 30-luvulla "Rappiotaiteen näyttelyn." Sen rinnalla oli "Kansallissosialistisen taiteen näyttely."
Kummassa näyttelyssä oli parempia tauluja? - Pekka
tulip kirjoitti:
Tuo oli kyllä kaikkien aikojen paras analyysi aiheesta mitä on taide! Saako pistää talteen? Useimmilta tuohon samaan kuluu useita satoja sivuja käsittämätöntä liirumlaarumia.
Kiitoksia vaan tulppaanille. Aihe sinällään on mielenkiintoinen. Esittämäni mielipide tietysti vain yksi muiden joukossa.
Ehkä saan suositella kirjaa? Ortega y Gasset "Taiteen irtautuminen inhimillisestä." Vanha espanjalainen filosofi esittää siinä asiat henkevämmin ja kirkkaammin kuin kukaan. - hyvä hyvä
hyvä. Juuri näin. Olen täysin samaa mieltä. Olet fiksu! :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692247
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012073- 781688
- 781506
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en411500- 101387
- 311354
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?521258Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.621200Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?281179