Tomorrowland (2015)

Ensi-iltaan ehti Disneyn tuottama ja huvipuistokohteeseen perustuva Tomorrowland-leffa jonka kävin katsomassa viikonloppuna, tarjolla onkin aika visuaalinen mutta toisaalta hyvin ristiriitainen leffa jossa monia asioita ei ole loppuun mietitty kunnolla.
Eletään vuotta 1964, rakettirepun väsännyt Frank Walker löytää New Yorkin maailmannnäyttelyssä tiensä outoon toiseen maailmaan jota ollaan rakentamassa ja kohtaa oudon tytön.
Nykyhetkessä tapaamme Casey Newtonin, tytön jolla on pää täynnä optimismia ja unelmia tulevaisuudesta, päähenkilöiden tiet kohtaavat ja vievät Tomorrowlandin salaisuuksiin, yhteisöön joka perustettiin tekemään riippumatonta tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ilman poliitikkoja ja byrokratiaa.
Visuaalisesti tarjolla on silkkaa hubaa ja hienoja näkymiä, vastakkain asetellaan nykyhetken karu ja synkkä tulevaisuus ja 60-luvun kehitysoptimismin ilmapiiri.
Missä mentiin vikaan ja miksei hieno ja valoisa tulevaisuus koskaan toteutunut, tämän pitäisi olla Tomorrowlandin keskeinen kysymys, mutta siihen ei ikinä saada kunnon vastausta, teemoja leijuu ilmassa eikä kokonaiskuvaa synny, samoin Hugh Laurien David Nixin pahismotiivit jäävät hämärän peittoon, mitä hän lopulta halusi?
Niin, missä mentiin vikaan kun hieno tulevaisuus ei toteutunut, jos lähtöpisteenä on leffan alku, niin v. 1964 elettiin Vietnamin sodan alkuaikoja, JFK oli murhattu vuotta aiemmin ja ei Kuuban kriisistäkään ollut kauaa, eli missä kohtaa olisi voinut olla käännekohta josta tie johtaisi kohti Tomorrowlandin maailmaa?
Olisiko kaikki myöhemmin tapahtunut paha voitu välttää ja eläisimme nyt valoisammassa maailmassa ja miksi Tomorrowland haluttiin pitää vain pienen eliitin projektina sensijaan että tuloksia jaettaisiin koko maailman hyödyksi.
Suuria kysymyksiä siis joita on pohdittu tieskuinkamonessa scifileffassa ja-kirjassa jos jonkinmoisissa utopia/dystopiatarinoissa.
Esim. Nälkäpelissähän valoisa ja hieno tulevaisuus on vain eliitin hallussa, muiden osa on kärsiä nälkäpeleissä, listaa voisi jatkaa aina Huxleysta ja Orwellista aina Bradburyyn ja Dickiin asti.
Kysymys joka myös herää leffan aikana on se, miksei avaruusaika koskaan toteutunut ja esim USA vetäytyi tyystin Kuusta eikä laajempia avaruusprojekteja toteutettu loppuun asti, kuten avaruusasemia, kuutukikohtia tai Mars-lentoja.
Tomorrowlandissa syyttävä sormi osoittaa byrokraattien ja poliitikkojen suuntaan, eli tutkimus- ja kehittelytyön tulisi olla eri suhdanteista riippumatonta toimintaa, NASAhan on tunnettu virkavaltaisena ja sotilaallisena järjestönä joka tuhlaa liikaa, entä jos avaruusaikaa olisi toteutettu tieteen ehdoilla riippumattomasti?
Tämän leffan oheen suosittelen luettavaksi mainiota Brian Fiesin sarjakuva-albumia Whatever happened to World of Tomorrow, tarina isän ja pojan vaiheista aina 30-luvun lopulta 70-luvulle, kuinka pojan haaveet ja kuvitelmat hienosta tulevaisuudesta muuttuvat ja haihtuvat. lähtökohtana v. 1939 maailmannäyttely New Yorkissa, ajan muuttumista peilataan myös pojan lukemien supersankarisarjakuvien tyylin ja sisällön muuttumisen kautta.
Esko Valtaoja on myös parissa kirjassaan kirjoittanut avaruusoptimismin noususta ja tuhosta.