Heinolan suurtyöttömyydelle ei näköjään mitään mahdeta. Nuorisotyöttömyys on myös hälyttävää, joka neljäs nuori on työtön ja syrjäytyminen tulevaisuuden vaihtoehto. Miten tähän on tultu? Miksi Heinolan elinkeinopolitiikka on osaamatonta ja tempoilevaa eli TULOKSETONTA.
Vuoden 2012 tarkastuskertomuksen tiivistelmässä arvioidaan elinkeinopolitiikkaa muun muassa seuraavasti.
Vuonna 2012 Heinola oli vielä valtion rakennemuutosaluetta. ELY-keskuksen mukaan Heinolassa yritystoiminnan kehittämisrahaa jäi jatkuvasti KÄYTTÄMÄTTÄ toisin kuin eräillä muilla paikkakunnilla. Tavoitteeksi v. 2012 asetettiin 60 uutta työpaikkaa. Rakennemuutoshankkeiden yhteisvaikutus oli 46 uutta työpaikkaa.
Valtio päätti, että Heinola ei ole enää rakennemuutos-aluetta vuoden 2012 lopussa. Heinola oli sitonut kaikki elinkeinotoiminnan kehittämiseen sidotut määrärahat LAKESIIN. Heinola luopui Lakesista vuoden 2012 lopussa ja otti elinkeino- ja yritystoiminnan OMIIN KÄSIIN.
Ja mitä omiin käsiin ottaminen on Heinolassa merkinnyt? KELALLE maksettavat sakot olivat viime vuonna 1,2 miljoonaa euroa. Työttömyysmäärärahojen palauttaminen (pitkäaikaistyöttömien huonosta työllisyydenhoidosta) kasvoi 200.000 euroa vuoteen 2013. Tälle vuodelle KELAN SAKKOJA palautetaan arviolta jo kaksi miljoonaa.
Nuorisotyöttömiä vuoden 2013 marraskuussa oli 157 ja viime vuoden marraskuussa jo 180.
Vuonna 2012 tarkastuslautakunta totesi tarkastuskertomuksen tiivistelmässä:
"Heinolan kaupungin hallintoa ja toimintatapoja on uudistettava kovalla kädellä, koska elinkeinotoiminta on kaupungin kehittämisen kannalta avainasemassa verotulojen kasvattamiseksi", ja "kaupungin johdon on oltava aktiivinen kaupungin elinkeinoelämässä". Onko siis uudistettu ja miten?
Vuoden 2014 tarkastuslautakunnan kertomuksen mukaan budjetoiduista investoinneista toteutui 4,1 miljoonaa, eli 29 % jäi käyttämättä. Vaikuttavatko investoinnit työllisyyteen ja kaupungin kehittymiseen?
Elinkeinotoiminnan kehittämiseksi kaupungihallitus perusti 18.3.2013 ELINKEINOTOIMIKUNNAN ja nimesi henkilöt sekä päätti toimikunnan tehtävät. Elinkeinotoimikunnan toiminta lopetettiin 31.12.2014 toimittuaan vajaat kaksi vuotta.
Kaupunginhallituksen mukaan elinkeinostrategiaa ei tuotu kaupunginhallitukseen käsiteltäväksi. Pyysikö kaupunginhallitus elinkeinostrategiaa nähtäväkseen, kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä hallinto- ja kehitysjohtaja olivat elinkeinotoimikunnan jäseniä?
Elinkeinotoimikunnan pöytäkirjoista selviää elinkeinostrategian VALMISTELU, kokous 4.9., pykälä 29. Elinkeinostrategian viisi vastuutiimiä olivat valmistelun mukaan teollisuustiimi, yritys- ja seututiimi, asumistiimi, keskustan kehittämistiimi ja hyvinvointitiimi.
Erittäin hyvältä ja kokonaisvaltaiselta kehittämissuunnitelmalta vaikutti elinkeinostrategian valmistelu, jonka kaupunginhallitus päätti lopettaa. Kannattaa lukea elinkeinotoimikunnan pöytäkirja. Olisiko elinkeinostrategia ollut valmistuttuaan tärkeä kaupunkistrategian tärkein osa ja Heinolan tulevaisuus? Mikä on HEINOLAN KAUPUNKISTRATEGIA elinkeinotoimikunnan valmistelutyön loputtua?
Elinkeinostrategian jatkovalmistelu on uuden elinkeino-organisaation tehtävä osana kaupunkistrategian valmistelua ja toimeenpanoa. Mikä on uusi elinkeino-organisaatio ja kuka uuden elinkeino-organisaation on päättänyt? Kuka kaupunkistrategian valmistelee ja päivittää tai toimeenpaee strategian mukaiset hankkeet ja investoinnit?
Eli kaupunginhallitus - EI SIIS KAUPUNGINVALTUUSTO - perusti elinkeinopalveluista vastaavan elinkeinojohtajan viran ja valitsi elinkeinotoimen johtajan. Elinkeinojohtajaksi valittiin 1.10.2014 Dazid Oy:n johtaja, entinen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, Heikki Mäkilä, joka työskenteli Heinolassa selvitystyöryhmän puheenjohtajana valtuuston valitseman ex-kaupunginjohtajan epäluottamuksen selvittämisessä henkilöstökriisin aikana. Mäkilä jääväsi itsensä selvitystyöryhmän puheenjohtajuudesta ja haki myös kaupunginjohtajan virkaa, mutta ei tullut valituksi.
Heinolan suurtyöttömyys lisääntyy, uusia yrityksiä ei ole Heinolaan saatu, vaikka elinkeinojohtaja ja työllisyyskoordinaattori on valittu ja kaksi uutta virkaa perustettu. Ehkäpä kaupunginhallitus ei itsekään usko työllisyyden paranevan, kun "Kelan sakkoihin" on varattu lisää määrärahaa ja sakkoja arvioidaan palautettavan Kelalle jo 2 miljoonaa tänä vuonna.
Vuoden 2012 tarkastuskertomuksen tiivistelmässä arvioidaan elinkeinopolitiikkaa muun muassa seuraavasti.
Vuonna 2012 Heinola oli vielä valtion rakennemuutosaluetta. ELY-keskuksen mukaan Heinolassa yritystoiminnan kehittämisrahaa jäi jatkuvasti KÄYTTÄMÄTTÄ toisin kuin eräillä muilla paikkakunnilla. Tavoitteeksi v. 2012 asetettiin 60 uutta työpaikkaa. Rakennemuutoshankkeiden yhteisvaikutus oli 46 uutta työpaikkaa.
Valtio päätti, että Heinola ei ole enää rakennemuutos-aluetta vuoden 2012 lopussa. Heinola oli sitonut kaikki elinkeinotoiminnan kehittämiseen sidotut määrärahat LAKESIIN. Heinola luopui Lakesista vuoden 2012 lopussa ja otti elinkeino- ja yritystoiminnan OMIIN KÄSIIN.
Ja mitä omiin käsiin ottaminen on Heinolassa merkinnyt? KELALLE maksettavat sakot olivat viime vuonna 1,2 miljoonaa euroa. Työttömyysmäärärahojen palauttaminen (pitkäaikaistyöttömien huonosta työllisyydenhoidosta) kasvoi 200.000 euroa vuoteen 2013. Tälle vuodelle KELAN SAKKOJA palautetaan arviolta jo kaksi miljoonaa.
Nuorisotyöttömiä vuoden 2013 marraskuussa oli 157 ja viime vuoden marraskuussa jo 180.
Vuonna 2012 tarkastuslautakunta totesi tarkastuskertomuksen tiivistelmässä:
"Heinolan kaupungin hallintoa ja toimintatapoja on uudistettava kovalla kädellä, koska elinkeinotoiminta on kaupungin kehittämisen kannalta avainasemassa verotulojen kasvattamiseksi", ja "kaupungin johdon on oltava aktiivinen kaupungin elinkeinoelämässä". Onko siis uudistettu ja miten?
Vuoden 2014 tarkastuslautakunnan kertomuksen mukaan budjetoiduista investoinneista toteutui 4,1 miljoonaa, eli 29 % jäi käyttämättä. Vaikuttavatko investoinnit työllisyyteen ja kaupungin kehittymiseen?
Elinkeinotoiminnan kehittämiseksi kaupungihallitus perusti 18.3.2013 ELINKEINOTOIMIKUNNAN ja nimesi henkilöt sekä päätti toimikunnan tehtävät. Elinkeinotoimikunnan toiminta lopetettiin 31.12.2014 toimittuaan vajaat kaksi vuotta.
Kaupunginhallituksen mukaan elinkeinostrategiaa ei tuotu kaupunginhallitukseen käsiteltäväksi. Pyysikö kaupunginhallitus elinkeinostrategiaa nähtäväkseen, kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä hallinto- ja kehitysjohtaja olivat elinkeinotoimikunnan jäseniä?
Elinkeinotoimikunnan pöytäkirjoista selviää elinkeinostrategian VALMISTELU, kokous 4.9., pykälä 29. Elinkeinostrategian viisi vastuutiimiä olivat valmistelun mukaan teollisuustiimi, yritys- ja seututiimi, asumistiimi, keskustan kehittämistiimi ja hyvinvointitiimi.
Erittäin hyvältä ja kokonaisvaltaiselta kehittämissuunnitelmalta vaikutti elinkeinostrategian valmistelu, jonka kaupunginhallitus päätti lopettaa. Kannattaa lukea elinkeinotoimikunnan pöytäkirja. Olisiko elinkeinostrategia ollut valmistuttuaan tärkeä kaupunkistrategian tärkein osa ja Heinolan tulevaisuus? Mikä on HEINOLAN KAUPUNKISTRATEGIA elinkeinotoimikunnan valmistelutyön loputtua?
Elinkeinostrategian jatkovalmistelu on uuden elinkeino-organisaation tehtävä osana kaupunkistrategian valmistelua ja toimeenpanoa. Mikä on uusi elinkeino-organisaatio ja kuka uuden elinkeino-organisaation on päättänyt? Kuka kaupunkistrategian valmistelee ja päivittää tai toimeenpaee strategian mukaiset hankkeet ja investoinnit?
Eli kaupunginhallitus - EI SIIS KAUPUNGINVALTUUSTO - perusti elinkeinopalveluista vastaavan elinkeinojohtajan viran ja valitsi elinkeinotoimen johtajan. Elinkeinojohtajaksi valittiin 1.10.2014 Dazid Oy:n johtaja, entinen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, Heikki Mäkilä, joka työskenteli Heinolassa selvitystyöryhmän puheenjohtajana valtuuston valitseman ex-kaupunginjohtajan epäluottamuksen selvittämisessä henkilöstökriisin aikana. Mäkilä jääväsi itsensä selvitystyöryhmän puheenjohtajuudesta ja haki myös kaupunginjohtajan virkaa, mutta ei tullut valituksi.
Heinolan suurtyöttömyys lisääntyy, uusia yrityksiä ei ole Heinolaan saatu, vaikka elinkeinojohtaja ja työllisyyskoordinaattori on valittu ja kaksi uutta virkaa perustettu. Ehkäpä kaupunginhallitus ei itsekään usko työllisyyden paranevan, kun "Kelan sakkoihin" on varattu lisää määrärahaa ja sakkoja arvioidaan palautettavan Kelalle jo 2 miljoonaa tänä vuonna.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyllä tässä oma aikansa menee edellisen elinkeinotoimikunnan möhläilyjen korjaamisessa. Suuret oli puheet Bondennilla mutta
aikaansaannokset vähäiset. Rahat meni hukkaan, ei ollut mikään
yllätys, olihan kyseessä kokematon valtuutettu noinkin vaativaan tehtävään.
Lue tarkastuslautakunnan kommentti Bondenin vetämästä elinkeinotoimesta.
Luettu on. Tarkastuslautakunnan kertomuksen mukaan informaatio ei kulkenut puolin ja toisin elinkeinotoimikunnalta kaupunginhallitukseen. Siinä ihmetyttää se, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä hallinto- ja kehityspäällikkö olivat elinkeinotoimikunnan kokouksissa mukana, kun olivat toimikunnan jäseniä. Eikö siis viesti mennyt perille? Elinkeinostrategiaa valmistettiin toimikunnan toimesta vain vajaa kaksi vuotta, suunnilleen yhtä kauan kesti elinkeinotoimikunnan perustaminen useiden eri valmistelijoiden toimesta.
Valmistelun aloitti EU-koordinaattori Timo Kaattari: "Kuntien elinvoimaisuus perustuu yritysten toimintaan. Yritykset luovat työpaikat jatuottavat suuren osan kuntien verotuloista jne".
Heinolan Lakes-toiminta päättyi 31.12.2012. Valtuusto päätti elinkeinosioiden hoidosta uudella tavalla. Elinkeinotoimikunta perustettiin ja kaupunginhallitus päätti tavoitteet, tehtävät ja toimivallan sekä toimikauden pituuden.
Va. kaupunginjohtaja Rinnevaara teki ehdotuksen elinkeinotoimikunnan perustamisesta ja toimikuntaan ehdotettiin kutsuttavaksi viittä yritysjohtajaa kaupungin viranhaltijoiden lisäksi. TR esitti myös 200.000 euron lisämäärärahaa toimikunnan käyttöön elinkeinotoiminnan kehittämiseen.
Rinnevaaran esitys jätettiin pöydälle muilta osin, mutta toimikunta päätettiin kuitenkin perustaa.
Valmistelijana aloitti va. kansliapäällikkö Sinikka Malin: "Valtuustoryhmät ovat käsitelleet va. kaupunginjohtajan ehdotusta. Saatujen näkemysten pohjalta elinkeinotoimikunnan tehtäviin, kokoonpanoon ja resurssitarpeeseen toivotaan joiltakin osin aikaisemmasta valmistelusta poikkeavia sisältöjä."
Toimikunnan lisämäärärahaesitys, 200.000 euroa, puuttui Malinin esityksestä, jossa todettiin muun muassa, että elinkeinotoimikunnalla ei ole toimeenpanovaltaa eikä itsenäistä valtaa päättää budjettivarojen käytöstä.
Toimikunta sai erilaiset valmistelut (Kaattari, Malin) elinkeinotoimikunnan perustamiseksi sekä tehtävien, kokoonpanon että määrärahojen osalta.
Ei siis ollut yksinkertainen asia perustaa elinkeinotoimikunta, jonka työskentely tulisi olemaan vaikeaa sekä aiemmin huonosti hoidetun elinkeinotoiminnan (Lakesille siirretty määrärahat) että myös valmistelun perusteella. Elinkeinoasioiden hoito pitäisi ehkä Heinolassakin ulkoistaa tehtävään perustettavalle osakeyhtiölle, jossa alan ammattilaiset suunnittelevat elinkeinojen kehittämistä ja hankkivat Heinolaan uusia start up ja muita yrityksiä sekä myyvät ja markkinoivat Heinolan tontteja. Saaristokaupungin tontteja. Virkamiesryhmien työn tulokset elinkeinoasioiden hoidossa ovat olleet huonot, uusia työpaikkoja ei juurikaan ole saatu. Heinolan hankkeiden ohjausryhmä, toimi noin vuoden, Heinolan kaupungin elinkeinotyöryhmä, toimi vuoden 2000-luvun alussa ja epävirallinen viranhaltijatyöryhmä, toimi puolitoista vuotta.
Luepa sinäkin NiinjaNäin elinkeinotoimikunnan pöytäkirjat liitteineen, niin näet, että elinkeinotoimikunta on tehnyt parhaansa ja yrittänyt kehittää elinkeinotoimintaa Heinolassa, jossa hallinto ei vieläkään ole ymmärtänyt konkreettisen elinkeinostrategian merkitystä Heinolan tulevaisuuden kannalta. Jotta Heinola säilyisi itsenäisenä kaupunkina, jossa väkiluku ei vähenisi 272 henkilön vuosivauhdilla kuin viime vuonna. Oppia kannattaisi ottaa esim. Mäntsälän elinkeinoasioiden hoidosta.
Jos jaksat lukea, niin tutustu aiheeseen lukemalla "Elinkeinotoimikunnan perustaminen ja rakennemuutoshankkeiden ohjausryhmien nimeäminen" kaupunginhallituksessa (khal 18.3.2013, pykälä 154 ja khal 8.4.2013 pykälä 20).
Mielenkiintoinen tieto;
Toimikunnan lisämäärärahaesitys, 200.000 euroa, puuttui Malinin esityksestä, jossa todettiin muun muassa, että elinkeinotoimikunnalla ei ole toimeenpanovaltaa eikä itsenäistä valtaa päättää budjettivarojen käytöstä.
Oliko valmistelijan tavoite vahvistaa toimikunnan toimintaedellytyksiä vai heikentää niitä? Siinäpä kysymys
"Kenen on syytä katsoa peiliin?" Kysyi Pekka Rusila Itä-Hämeessä "Päivän vieraana" 8.5.2015.
Tässä Rusilan kirjoitus kokonaisuudessaan.
"Itä-Häme oli oikeassa, enemmistönkin on syytä katsoa peiliin. Olisi tuloksellisempaa miettiä miten vähemmistön osaaminen, toimintatarmo ja ideat saadaan kaupungin käyttöön kuin arvostella ja mollata vähemmistöä. Demokratia tarvitsee myös opposition.
Enemmistö valitsi aikanaan kauupunginjohtajan lähes yksimielisesti, ilman koeaikoja. Kolmen kuukauden kuluttua lähes sama enemmistö oli häntä erottamassa, ilman tehtävään perehdyttämistä ja esimiehen tukea. "Henkilöstöpuolue" voitti "veronmaksajien puolueen". Vaikka lopputulos olisikin hyvä, niin tapa jolla enemmistö sen hoiti, ei ole Heinolalle eduksi.
Hevossaaren mökkitonttiäänestyksessä "mökkiläisten puolue" voitti taas "veronmaksajien puolueen". Heinola hävisi. Enemmistöpuolueille oli tärkeämpää mökkiläisten äänet, kuin Heinolan kaupungin etu.
Onko enemmistö aina tehnyt Heinolan kaupungin edun mukaisia päätöksiä? Ei ole, siksi oppositiota tarvitaan puolustamaan veronmaksajia. Peiliin on hyvä katoa niin enemmistön kuin vähemmistönkin, mutta ei saada jäädä tuijottamaan peruutuspeiliin".
Pekka Rusila, Luomupekka
Heinolassa kaupungin etua veronmaksajien näkökulmasta ei ole huomioitu päätöksenteossa. Toisin sanoen veronmaksajat ovat äänestäneet kuntavaalissa oman etunsa vastaisesti ja myös kaupungin edun vastaisesti. Sen seurauksena Heinolassa on korkea veroprosentti 20,5 %... investointisuma... suurtyöttömyys... korkea nuorisotyöttömyys... väestökato... lasten huostaanottomäärät yhä edelleen suuret... leipäjonot... heikko ostovoima... eikä parempaa kehitystä ole tiedossa.
Elinkeino-osaaminen on ollut heikkoa. Ennenaikaiselle eläkkeelle jääneen kaupunginjohtaja Komosen raportti kertoo miten vastuuta on jaettu eri toimijoille ELINKEINOASIOIDEN TERÄVÖITTÄMINEN (22.8.2011, khal, pykälä 370) . Vuoden 2000-alusta oli toiminut kaupungin omia elinkeinoryhmiä: Heinolan hankkeiden ohjausryhmä, Heinolan kaupungin elinkeinotyöryhmä, epävirallinen viranhaltijatyöryhmä. Työpaikkoja ei vain syntynyt eikä Heinolan valtion tukia rakennemuutosaikana osattu hyödyntää. Eikö Heinolassa ole osattu arvostaa elinkeino-osaamista ja palkattu parhaita asiantuntijoita? "Työryhmäyritystä" on ollut, mutta hankkeet ovat jääneet suunnitteluasteelle ja investoinnit toteuttamatta joten tulos on lukujen valossa erittäin huono.
Kannattaisiko jokaisessa osavuosikatsauksessa raportoida, montako uutta työpaikkaa on luotu ja montako työpaikkaa on menetetty? Kaupunginjohtaja Komonen esitti 9-jäsenisen elinkeinotoimikunnan asettamista elinkeinoasioiden koordinoinnin toimielimeksi kunnallislain mukaisesti. Komosen esityksessä oli myös 200.000 euron määräraha elinkeinoasioiden tehostamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen elinekeinotoimikunnan käyttöön. Samansuuruista määrärahaa esitti myös Komosen seuraaja, ex-kaupunginjohtaja Rinnevaara perustettavalle elinkeinotoimikunnalle.
Heinolalla oli suurenmoinen mahdollisuus rakennemuutosalueena saada yritystoimintaan KEHITTÄMISRAHAA. "Veronmaksajien puolue" hävisi, kun rakennemuutosrahoja ei hyödynnetty. Oliko syynä ... yleinen hallinnon kokemattomuus kehittämistyön vaatimiin ratkaisuihin... yrityshankkeiden organisointia ja toimenpiteitä vaivasi hallinnoinnin ongelmat henkilöstöasioissa, osto- ja markkinointirahojen käytössä sekä... yleinen hallinnon kokemattomuus kehittämistyön vaatimiin ratkaisuihin...
"Veronmaksajien puolue" häviää ns. kaupunginjohtajakriisissä satoja tuhansia euroja, kun Heinola joutuu maksamaan johtajasopimuksen mukaiset korvaukset sekä oikeudenkäyntikulut. Kun lähes yksimielisesti valittu kaupunginjohtaja erotettiin "virkamiespuolueen" voitettua ja uusi kaupunginjohtaja erotettiin kolmen kuukauden kuluttua.
"Veronmaksajien puolue" näyttää häviävän Heinolassa, kunnes valtuusto ryhtyy käyttämään sille kuuluvaa valtaa Heinolan kokonaisvaltaisen kehittämisen puolesta. On suuri vahinko, että valtuustotyöskentelyn lopettivat eniten ääniä saaneet valtuutetut. Elinkeinotoimikunnan lopettaminen vajaan kahden vuoden työskentelyn jälkeen oli väärä ratkaisu tässä työttömyystilanteessa ja väestökadon kasvaessa nopeasti, Heinolan väkiluvun ollessa enää vain noin 19.700. Mielenkiintoista on nähdä paljonko Heinolan väkiluku on vaalikauden lopussa ja mikä on työttömyysprosentti, eli miten paljon "veronmaksajien puolue" on hävinnyt vaalikaudella.
Onko Heinola Lahteen liitetty vai vielä itsenäinen kunta vaalikauden jälkeen.
Hyvä Pekka, hallitset hyvin tiedon siirron.
Miksi erosit valtuustosta?
Missä on sen toimikunnan aikaan saannokset, jotka tontittivat luxus-mökkipaikkoja UPM:n maille moottoritien varteen rantanäkymin??? Siinä porukkassa istui silloista kaupunginjohtoa mm. hallituksen pj. Vai muistanko ihan väärin. Komonenkin oli. Oli paljon suunnitelmia asuntokortteleista ja palvelutaloista yms. Missä, missä nämä lupaukset ovat. Mikä pysäytti homman. Nyt olisi korkea aika vastata näihin jo eikä kaivaa näitä muita asioita hämäykseksi entisen lupauskasan päälle! Ottakaa Ville Niinistö avuksi ja tarttukaa vihreään vehmaaseen ja aurinkoon, tuuleen ja turpeeseen. Peppu ketoon vaan. Ville on nyt vapaa hallitushuolista. Mitä nyt mökyää perustulosta, jota toivon mukaan hallituspuolella tuskin kukaan liputtaa.
Onko perusteltua jatkaa vieläkin aikaansaamattomammalla linjalla ja perustella sitä sillä, että edellisiltä hallituksilta on jäänyt asioita tekemättä?
Lastentarhako se hallitus onkin? Siltä se ainakin ulospäin näyttää.
Nykyisen hallituksen aikana ei ole saatu aikaan mitään. Ei kertakaikkiaan mitään.
Työryhmiä ja toimikuntia on perustettu sitäkin enemmän. Mitenkäs oli sen asukaslukutoimikunnan kanssa :) Ketäs siihen kuuluikaan? Aikaan se ei saanut mitään, "Kuningasidea" oli jakaa muuttorahaa kaupungin 175v. juhlavuoden kunniaksi ja ideahan oli ihan kuolleena syntynyt, silkkaa räpistelyä.
Nyt syntyi palveluverkkoa setvivältä ohjausryhmältä esitys, jonka tekeminen edellytti lukuisia kokouksia (nostettiinko niistä kokouspalkkiot?) ja lopputuloksena palveluverkon rakenteet jäivät kokonaan vailla uudistuksia! Hukkaan heitettyä aikaa, kun lopputulos on sutta ja sekundaa.
Vanhainkotihanke on levinnyt kustannuksineen käsiin!
Uimahallinremontin kustannukset levisivät käsiin!
ja listaa voi kyllä jatkaa..
Näin hienosti meidän hallitus on tehtäviensä tasalla
"ÄlkääPeittäköMokianne",
kirjoitelmasi on niin epätoivoinen, että tunnen jo myötähäpeää puolestasi.
Jos joku tai jotkut ovat olleet menneisyydessä tyhmiä tai osaamattomia, ei merkitse sitä, että myös nyt voidaan olla idiootteja. Jos joku paskantaa keskellä päivää torilla, oikeuttaako tai velvoittaako se myös sinua tekemään samoin?
Edelliset hallitukset ja kaupunginjohtajat ovat vastuussa omIsta teoistaan, JA NYKYINEN HALLITUS ON VASTUUSSA VAIN OMISTA AIKAANSAANNOKSISTAAN.
Joku valopäiden ryhmä ajattelee, että kun Heinolassa on hienot koulurakennukset ympäri laajaa kuntaa, kaupunkimme olisi jotenkin elinvoimaisempi tai houkuttelevampi. Ajatuksena lienee olla eräänlainen Lahden nukkumalähiö. Mutta....verottaja aikoo voimakkaasti supistaa tai jopa poistaa työmatkojen verovähennysoikeudet. Kukaan ei tiedä, mikä on polttonesteiden hinta muutaman vuoden päästä. Ympäristöministeriö sorvaa koko ajan ehdotuksia ja lakeja kaupunkirakenteiden tiivistämiseksi ja liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi. Visio nukkumalähiöstä hienoine kouluineen sisältää monta riskiä, etenkin kun kaupungin velkaantunut talous karkottanee yrityksiä muualla ja ainakin hidastaa yksityisen sektorin investointeja.
Tulevaisuus on kaupunkien keskustoissa ja aivan keskustojen läheisyydessä. Koulut, liikuntahallit ja kaikki mahdolliset palvelut on keskitettävä Heinolan keskustaan. Lahdessa asia on jo ymmärretty...
Hyvin kirjoitettu!
"Joku valopäiden ryhmä ajattelee, että kun Heinolassa on hienot koulurakennukset ympäri laajaa kuntaa, kaupunkimme olisi jotenkin elinvoimaisempi tai houkuttelevampi."
Tämä ajattelutapa on valitettavan väärä, sillä Heinolan vetovoimatekijöiden ongelma on muualla kuin kouluissa ja kymmenien miljoonien virheinvestointien perustelu vetovoimatekijöillä on hyvin hutera.
Heinolan ongelma on, ettei Heinolassa ole työtä. Eivät vanhemmat järjestä itselleen pidempää työmatkaa yksittäisen koulurakennuksen takia vaan työpaikan sijainti on merkityksellisempää ja siitä syystä Heinola ei tule jatkossakaan vetämään uusia asukkaita magneetin lailla.
Terveitä kouluja on (onneksi) muuallakin kuin Heinolassa, joten mistään varsinaisesta kilpailuvaltista ei voida puhua.
Päijät-Hämeessa kasvu keskittyy Lahteen, Hollolaan ja mahdollisesti etelämmäksi Orimattilaan, kun Hennan asuinalue junaseisakkeineen valmistuu.
Heinolaan ei ennusteta kasvua ja vaikka moottoritietä ajeleekin suht nopeasti, on radanvarsipaikkakunnilla saavuttamaton kilpailuetu ja yhteydet pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueille.
Heinola kärsii osaamattomasta ja sisäänpäin lämpiävästä politiikasta, ne ovat yleisesti tiedossa. Heinolassa ei ole onnistuttu nostamaan kaupungin profiilia vaan kerta toisensa jälkeen uutisoidaan negatiiviseen sävyyn milloin mistäkin mokailuista. Kasvava Lahti kerää yritysinvestoinnit Heinolan nenän edestä ja elinkeinopolitiikka on Lahdessa valovuosia Heinolaa edellä.
Lahti on kasvavana paikkakuntana ja keskuskaupunkina alueen voittaja, Heinola sen pikkusisarena häviäjä.
Heinolassa ollaan nyt tekemässä uusinta virhettä kuntatalouden vaarantavilla koulu- ja päiväkoti-investoinneilla, joita ei ole lainkaan mitoitettu kaupungin asukaslukuun vaan ne tulevat rasittamaan taloutta ja se rasitus tulee johtamaan leikkauksiin, muun muassa perusopetuksesta. Tällöin siis käy niin, että lapset saavat miljoonia maksaneiden velkaisten seinien sisällä entistä heikompaa opetusta, koska pitää säästää, koska päättäjillä ei ollut rohkeutta tehdä taloudellisesti kestäviä päätöksiä.
Toivottavasti kellekään ei synny harhaluuloa, että nämä investoinnit jollain tapaa auttaisivat haalimaan Heinolaan asukkaita, sillä niin ei tule tapahtumaan.
Kehotan perehtymään siihen, onko paikkakuntien asukaslukukehitys kääntynyt nousuun uuden koulun tai päiväkodin rakentamisen jälkeen. Vastaus on: EI
Totta töriset Thelma-74. Kokoomuksen Varjolle ja Kristillisten Timoselle pisteet siitä, että edes yrittivät vaikuttaa kaupunginhallituksessa SDP:n ja Paheen kurjan politiikan hoitoon. SDP ja Pahe ajaa Heinolan Lahden syliin nopeasti.
Noh, johan rinnevaaralaisetkin heräsivät nimettömiä heittelemään viisauksiaan. Valtuustosta putosi kaksi eilen iltana, edellisten kahden
väsyneen lisäksi. Huva huva huva.
Tuo taisi olla hallituksen kynästä. Ainakin sisällöttömyys puoltaa sitä.
Keskitytäänköhän hallituksessa aikaansaamisen sijaan hokemaan huva huva huva? Ilmeisesti :)
Ei ou hallituksen eikä valtuuston kynästä vaan ihan tavallisen heinolalaisen veronmaksajan, entisen rinnevaaralaisen kynästä.
Rintamakarkureita koko Rinnevaaran tukijasakki.
Mitään eivät saaneet aikaan valtuustossa, sitten erosivat ja menivät kaiketi Sepän ja Laitisen sakkiin, kaupungin räksyttäjiksi.
Kerrohan Penapennai mitä Heinolan valtuusto on saanut aikaan? Mikä on ollut tärkein ja eniten valtuuston voimavaroja vienyt tehtävä? Oliko se rantapalstojen vuokraoikeuksien hyvä ja asiallinen hoito, vuokrasopimusten umpeuduttua vuoden vaihteessa? Oliko se kaupungin asukasluvun turvaaminen tai työllisyyden hoito?
Nykyinen valtuusto erotti vain kolmen kuukauden jälkeen va. kaupunginjohtajan. Veikö va. kaupunginjohtaja Rinnevaaran erottaminen valtuuston työajan? Kuntarakennelausuntokin olisi jäänyt tekemättä, ellei erotetun kaupunginjohtajan palkkaama tilapäinen kansliapäällikkö olisi lausuntoa asiantuntevasti laatinut. Myös tilapäinen kansliapäällikkö erotettiin vain viiden päivän työskentelyn jälkeen. Sitten erotettiin kaupunginhallitus epäluottamuksesta ja valittiin uusi, jossa samat jäsenet lukuunottamatta ne, jotka vastustivat va. kaupunginjohtajan erottamista. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan info-tilaisuus oli katastrofi, kun tilaisuuteen tulleet kaupunkilaiset (veronmaksajien puolue) yritettiin häätää pois. Usein eivät heinolalaiset veronmaksajat ole halunneet osallistua kuten silloin, kun ulosheittoa yritettiin. Ihmetellä täytyy sitäkin tilaisuutta. Veronmaksajille näytettiin tuolloin Heinolassa heidän paikkansa.
Meno on ollut aikamoista tällä vaalikaudella. Niinpä "veronmaksajien puolue" onkin ihmetellyt, että mihin tämä kaikki venkoilu eli erottamispuuhastelu on johtanut ja johtaa. Onhan se jo johtanut. Investointisuma on kasvanut, ollen vanhainkodin ja kouluverkoston osalta yhteensä jo reilusti yli 50 miljoonaa. Viime vuoden alussa asukasluku lähenteli 20.000 ollen 19.984, vuoden lopussa enää vain 19.712, eli vähennystä 272. Työttömyys on kasvanut ja tänä vuonna palautettaneen Kelalle sakkoja 2 (kaksi) miljoonaa työttömyysmäärärahoja. Kaupunginhallitus valitsi elinkeinojohtajaksi entisen Heinolan kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan. Valtuusto ohitettiin. Sen sijaan lakimiestä ei ole saatu rekrytoitua, vaikka useita oikeudenkäyntiprosesseja on käynnissä muun muassa kaupunginjohtajan erottamisprosessi.
Kuten varmasti huomaat. Noista aikaansaamatonta hallitusta ja hyvävelikerholaisia puolustelevista kommenteista puuttuu poikkeuksetta sisältö kokonaan.
Varsinaista räksytystä siis, vailla mitään asiasisältöä.