Miten meni helsingin pääsykoe?

Mitäs kyselivät?

Oletko jotenkin vajaa kun et huomaa suoraan yläpuolella olevaa keskustelua samasta aiheesta, jossa olisi vastaukset kysymyksiisi.

Kun sain kokeen selattua, aattelin, että helppohan tämä on. Vaan kuinkas kävikään. EU-direktiivin suhde Suomen rikosoikeuteen osoittautu hankalaksi. Samoin siinä monivalinnassa oli aineistoa niin tolkuton määrä, etten onnistunut löytämään vastauksia niihin, joihin siitä aineistosta ylipäätään löyty vastaus.

Ja aika loppu kyllä kesken itseltä ja viissiin aika monelta muultakin. Salissa oli suurin osa porukasta ihan loppuun asti.

Koe oli käsittääkseni yleisen mielipiteen mukaan paikoitellen erittäin haastava ja soveltava. Ensimmäinen tehtävä velan vanhentumisesta ja kuittauksesta sekä kolmas tehtävä hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta olivat mielestäni aika helpohkoja perustehtäviä. Toinen tehtävä EU-oikeuden tulkintavaikutuksen ja laillisuusperiaatteen suhteesta sekä neljäs tehtävä saamisoikeuden siirrosta ja takauksesta olivat kinkkisiä etenkin, kun alkoi olla jo todella kiire eikä aikaa hyvin jäsennellyn kokonaisuuden suunnitteluun juuri ollut. Lisäksi epäselvällä tehtävänannolla varustetun aineiston läpikäymiseen ei ollut varmasti kenelläkään aikaa ja vain osaan kysymyksistä pystyi vastaamaan aineistoa lukematta.

Monella varmasti myös pettivät hermot yllättävien tehtävien ja kiireen aiheuttaman paineen alla; niin meinasi itsellänikin. Nyt kokeen jälkeen on epätodellinen ja vähän hassu fiilis. Mitä sitä tekisi elämällä nyt, kun ei tarvitsekaan enää jatkuvasti istua kirjojen äärellä? Toivottavasti kokeen arvostelijat saavat selvää käsialastani ja kykenevät suhtautumaan lempeästi hieman poukkoileviin lauserakenteisiini. Silti laskeskelin saavani pisteitä n. 30–36, minkä ehkä pitäisi varsin hyvät lähtöpisteeni (29/32) huomioon ottaen juuri ja juuri riittää sisäänpääsyyn.