Prosessin osalta oikeat vastaukset lienevät aika selvä asia, aineistotehtävässä subjektiivinen osa tunnusmerkistöä löytyi siitä aika alusta, missä määriteltiin tarmmin mitä teoksen julkiseksi saattaminen on, kotietsintä ei ole mahdollista rikkomuksessa, kun ei tulisi sakkoa enempää, toimivaltainen tuomioistuin oli markkinaoikeus siviiliasioiden osalta jne., toisessa tehtävässä kirjallinen menettely ei onnistu, koska asianomainen halusi suullista, valituskirjelmä oli myöhässä ja tuomio oli jo lainvoimainen. Lähestymiskielto oli lyhyt pätkä suoraan kirjasta, joten noi oli aika selkeitä.
Monivalinta oli aika helppo mutta pari kohtaa oli kummallisia, kun olisi mielestäni voinut vastaja sekä että. Kuten se virtuaalihuonekalu, onko omaisuutta vai ei. Kirjan mukaan on ja ei ole. Internetin toinen kysymys oli yllättä (ainakin minulle) en tosiaan odottranut, että pitäisi se EIS 10 artiklan 1 mom. siihen selostaa, se meni ehkä puolilleen oikein. Onneksi siitä ei paljon oli pisteitä tullutkaan. Mutta sitten ne edellytykset jäi itselle vähän epäselviksi siinä B kohdassa? Todennäköinen epäily, asianosaisten kuuleminen? Loput oli taas aika selkeitä, Saksassa perustuslakituomioistuin, Ranskassa kirjan mukaan "pysyvä elin", mikä sitten lieneekään oikea termi. Ja siihen vielä nämä poikkeuslakiasiat eli perustuslainsäätäämisjärjestys jne. jne.
Baseleissa haettiin Mikro- ja makrovakautta, Vakavar.sääntelyä, Maksukykysääntelyä, Markkinakuria ja Organisaatiosääntelyä, sitten oli ne palkitsemiset ja G-SIB. Nekin oli oikeastaan aika selkeitä mutta yllättäviä. Taisi olla Baselista vielä jotain muutakin, en muista. Näiden Baseleiden kohdalla en oikein usko, että tarvii olla kauhean sanatarkkaa muistamista mutta toki asiat pitää olla paperilla.
Jos kaikki menisi kuten strömsöössä, niin laskin itselleni 60/80. Koska hommat ei yleensä mene kuten strömsöössä, niin realistisempi tulos lienee siinä 55/80. Koska kirjoituksista sain peruspaperit, en yhtään L:ää, niin eipä tuo taida tänä vuonna riittää Turkuun/Joensuuhun?
Monivalinta oli aika helppo mutta pari kohtaa oli kummallisia, kun olisi mielestäni voinut vastaja sekä että. Kuten se virtuaalihuonekalu, onko omaisuutta vai ei. Kirjan mukaan on ja ei ole. Internetin toinen kysymys oli yllättä (ainakin minulle) en tosiaan odottranut, että pitäisi se EIS 10 artiklan 1 mom. siihen selostaa, se meni ehkä puolilleen oikein. Onneksi siitä ei paljon oli pisteitä tullutkaan. Mutta sitten ne edellytykset jäi itselle vähän epäselviksi siinä B kohdassa? Todennäköinen epäily, asianosaisten kuuleminen? Loput oli taas aika selkeitä, Saksassa perustuslakituomioistuin, Ranskassa kirjan mukaan "pysyvä elin", mikä sitten lieneekään oikea termi. Ja siihen vielä nämä poikkeuslakiasiat eli perustuslainsäätäämisjärjestys jne. jne.
Baseleissa haettiin Mikro- ja makrovakautta, Vakavar.sääntelyä, Maksukykysääntelyä, Markkinakuria ja Organisaatiosääntelyä, sitten oli ne palkitsemiset ja G-SIB. Nekin oli oikeastaan aika selkeitä mutta yllättäviä. Taisi olla Baselista vielä jotain muutakin, en muista. Näiden Baseleiden kohdalla en oikein usko, että tarvii olla kauhean sanatarkkaa muistamista mutta toki asiat pitää olla paperilla.
Jos kaikki menisi kuten strömsöössä, niin laskin itselleni 60/80. Koska hommat ei yleensä mene kuten strömsöössä, niin realistisempi tulos lienee siinä 55/80. Koska kirjoituksista sain peruspaperit, en yhtään L:ää, niin eipä tuo taida tänä vuonna riittää Turkuun/Joensuuhun?
Vastaukset 43
Vanhimmat
Samoilla linjoilla. Mulla vaan tarkkuuttaa puuttuu. En muistanut laittaa säädöksen nimeä siihen lähestysmiskieltoon enkä G-SIBiin, että pitää olla CET1-pääomaa. Pikkujuttuja, mutta pisteitä katoaa :(
Mä taas sekotin kirjallisen menettelyn rangaistusmääräysjuttuun osittain.. Kaikki meni muute oikein paitsi menin lisäämään loppuun lauseen ettei kirjallista menettelyä voi suorittaa pahoinpitely ja seksuaalirikoksissa. Ja en siis tätä edes kirjasta tarkistanu mutta heti kokeen jälkeen mietin että se oli VIRHE. Mikähä muute mahtaa olla käytäntö jos kaikki on niiku pitää mutta mössit sit jollai yhellä virkkeellä sen koko kehikon. Koska tavallaan sä kerrot jo ihan toisesta asiasta mitä EI kysytty.
Niin siis tuo seksuaali/väkivalta kuuluisi siihen syyteneuvotteluun.
Minä olin vähän epävarma siitä tekijänoikeusloukkauksesta, koska RL 49 luvun 1 pykälän viimeisessä momentissa ei sanota mitään siitä että se olisi oltava ansiotarkoituksessa.....
RL 49:1 ihan alussahan se sanottiin, että pitää olla ansaintatarkoituksessa JA aiheuttaa tuntuvaa haittaa tjsp. Eli se, että sanottiin teon aiheuttaneen tuntuvaa haittaa ei yksin riitä tekijänoikeusrikokseen --> rikkomus --> ei ole aihetta epäillä tekoa, josta tulisi vähintään 6kk --> ei perusteita kotietsinnälle. Näinhän se täytyy mennä?
No niin, mutta miksi kaikissa muissa momenteissa oli mainittuna erikseen ansiotarkoituksessa paitsi tuossa tietokone momentissa?
Eikö se nimenomaan ole niin, että tietoverkon tai järjestelmän kautta tehdyssä teossa ei edellytetä ansaintatarkoitusta jotta voitaisiin tuomita tekijänoikeusRIKOKSESTA.
Niin, tätä minä siellä kokeessa pohdiskelin, koevastauksia odotellessa...
Itse myös tulkitsin säännöstä niin ettei tietoverkon/järj. kautta tehtyyn loukkaukseen edellytetä ansaintatarjoitusta Jos aiheuttanut huomattavaa haittaa.
Kyllä, tietoverkon avulla tehty loukkaus on tekijänoikeusrikos ilman edellytystä ansaintatarkoituksesta. Kyllähän sen ymmärtää kun se momentti alkaa "tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan MYÖS plaa plaa plaa". Tarkistin vielä ammattilaiselta. :D Eli kyllä kotietsintä tuli kyseeseen.
Missä kohdassa kysymystä sanottiin että se on tehty tietoverkon kautta? Poliisi vain tutki epäiltyä internetin kautta
Niin siinä sitä tietokonetta meinattiin takavarikoida todisteeksi siitä tuon tietoverkko kytköksen hain, mutta tiedä Tästä nyt sitten..
Samoilla linjoilla 222222:n kanssa. Eikö siinä kysymyksessä ollut jotain tyyliin, onko tapauksessa missään tilanteissa mahdollista suorittaa kotietsintä? Niin ei kai silloin tarvinnut pohtia sitä, että oliko rikos tosiasiassa tehty tietoverkon kautta vai ei… se mahdollisuus siis oli olemassa.
Tietoverkon kautta teko oli siis oman päättelyni mukaan mahdollinen, ja toi ansiotarkoitus oli varmaan se ns. ”testeri”. Eli itsekin laitoin, että kotietsintä oli mahdollinen.
Eikö lainvoima lasketa siitä päivästä mistä vastaaja saa päätöksen että tyytymättömyyden ilmoitus on hyväksytty? Eli näin ollen se olisi ollut ilman lainvoimaa. Ainaki itse näin käsitin kirjasta....
Ei, kyllähän se on nimenomaan tuomion antamisesta/julistamisesta se 30 päivää.
Okke, käsitin kirjasta sit väärin ku oli nii omasta mielestä hämärästi kirjotettu et kummasta päätöksestä se lasketaaan..
Varmaan sekoitit syyteoikeiden vanhenemiseen, sen vanhenemisen katkaisee tiedoksianto
Itse käsitin asian niin että, tuomio oli vielä vailla lain voimaa koska kyseinen henkilö ilmoitti tyytymättömyyttään muutama pv tuomion jälkeen mutta koska tuomio oli annettu 27.10 ja henkilö lähetti käräjäoikeuteen kirjeensä vasta 29.11 ja tästä on yli 30pv joten valituskirjelmä hylätään.
ennn, lue toi kohta sieltä kirjasta. "Kun tyytymättömyyden ilmoitus on hyväksytty, käräjäoikeuden päätökseen annetaan ohjeet valituskirjelmän tekoon jne..". Valituskirjelmä pitää toimittaa käräjäoikeudelle 30 päivän päästä tuomiosta. Onks se sit kummasta päätöksestä...
Siellä on tarkempikin kohta tuohon aikarajaan. Sanotaan ihan suoraan, että 30 päivää ratkaisun julistuksesta tai antamisesta. Tämä aika yksiselitteisesti tarkoittaa itse jutun ratkaisua.
Valitusaikaa on 30 päivää ratkaisusta, niin kyllä se oli jo lainvoimainen.
Saisko vielä oikein/väärin tehtävän kymmenen oikein rivin? Muutamasta varmaan mahdoton sanoa mutta miten ne muut?
Eihän baselista mitään mikro- ja makrovakautta kysytty? :D
Oisko kuitenkin haettu noita, koska kysyttiin jotain ulottuvuuksista? Noi on ainoita ulottuvuuksia.
Sääntelystrategian neljä ulottuvuutta on tavoite,vaikutusmekanismi,sääntelyteknologia ja rajat. Kirjassa noita kutsutaan Sääntelystrategian neljäksi ulottuvuudeksi
sääntelykeino, mekanismi, kohde/päämäärä ja tavoite. ei mitää makro ja mikrovakautta, koska ne voi olla esim sääntelyntavoitteita, parantaa mikrovakautta
Munkin mielestä mikron ja makron sijaan kysyttiin sitä "mikä on sääntelyn tavoite, vaikutusmekanismi, sääntelyteknologia ja missä rajoissa säännellään"
Ulottuvuudet, mulle tulis kyllä mieleen just noi mikro/makro? Mitä muuta ulottuvuudet vois olla?
Siinä haluttiin mun mielestä kuitenkin sellaiset selkeät pari kohtaa niiden tärkeimpien sääntelymekanismien lisäksi, siitä kohdasta sai kumminkin vaan 5 p. Joten just nuo kaksi miko/makro siihen neljän tärkeimmän sääntelyn lisäksi sopii hyvin.
Basel kirjassa kerrotaan aluksi sääntelystrategiasta (tavoite,vaikutusmekanismi,sääntelyteknologia ja missä rajoissa) jonka jälkeen alkaa lause "Nämä neljä ulottuvuutta ovat useimmiten toisiinsa kiinteästi liitännäisiä..." Eli nuo on juuri sääntelystrategian neljä ulottuvuutta. Makro - ja mikrovakaus liittyy pankkisääntelyn perusteisiin ja sen ulottuvuuteen.
Valmennuskurssillani veikattiin pisterajojen pysyvän suht matalina, niinkuin viime vuonna.
No eipä ne voi valmennuskurssilla sitä tietää. Varmaan ajattellivat, että kysytään jotain aivan älyttömiä Baselista, ja kukaan ei osaisi. Tai sitten se on tuo aineistotehtävä, johon moni kaatui viime vuonna ja ehkä tänäkin vuonna. Siinähän on helppo tehdä virheitä, jos ei lue tarkkaan ja kokonaan kaikkia kohtia. Aikaa ei vaan välttämättä ole paljon. Eli moni on ehkä luullut saavansa siitä 10 pistettä mutta todellisuudessa tuleekin 2-3p. Kyllä siinä äkkiä rajat laskee. Samoin voi tosin käydä Baseleiden kanssa, ei ole kai kenellekään vieläkään selvää, mitä siellä tarkalleen ottaen haluttiin tietää. Koko kirjasta ei taida löytyä mitään "ulottuvuuksien hahmoja"? Ja muutenkaan kukaan ei varmaan saa Baseleista 10p/kohta, ei varmasti. Voi olla jopa niin, että 5p/kohta on jo hyvin, niitä tuskin moni tankkasi tosissaan ja kaikki muistaa vaan "sinne päin".
Säätelystrategian neljä ulottuvuutta kyllä kirjasta löytyy. Hahmoista ei kyllä puhuta mitään, mutta olettaisin sen pätevän kuitenkin.
Tekijänoikeusrikkomus= Teolla puututaan tekijänoikeuden tuomaan yksinoikeuteen saattamalla aineistoa yleisön saataviin mm. vuokraamalla. Tekijänoikeusrikkomuksesta voidaan tuomita se jota ei voida tuomita tekijänoikeusrikoksesta jonka edellytyksenä on, että teko on tehty ansiotarkoituksessa.
Eikös se niin ole, että kotietsintä saadaan toimittaa kun on syytä epäillä takavarikoitavan esineen löytämistä? Tapauksessa epäiltiin että henkilön tietokone saattaisi olla todisteena rikosasiassa, joka täyttää tältä osin takavarikoinnin edellytyksen. Kun takavarikoinnin edellytys täyttyy, kotietsinnän kynnys täyttyy.
Kirjallisen menettelyn osalta seuraavat edellytykset eivät täyttyneet: 1) epäilty ei ollut nimenomaisesti luopunut puhevallastaan sekä 2) asianomistaja oli vaatinut suullisen käsittelyn toimittamista esitutkinnassa.
Baselissa ei kysytty missään vaiheessa mikro- tai makrovakaudesta vaan sääntelystrategioiden ulottuvuuksista eli esim. mikä on sääntelyn tavoite ja millä teknologialla se toteutetaan.
Viimeiseen sinun kappaleeseen: itse en ymmärtänyt ollenkaan mitä hahmolla haettiin, tunnuit ymmärtävän, osaatko sanoa löytyykö tämä vastaus kirjasta oltain tietyltä sivulta vai muodostuiko vastaus jostain omasta kootusta käsityksestä?
Koko kysymys löytyy vastauksineen sivulta neljä. Lähes sanasta sanaan.
löytyy aika alusta, oisko ollu eka tai toka kappale
Itse mietintö tuota kirjallista menettelyn soveltuvuutta. Yksi kriteeri oli että pääkäsittelyn toimittaminen on tarpeetonta, joka tässä soveltuu, asianosaisen pyynnöstä huolimatta ellei siihen ole pätevää syytä. Kirjassa puhutaan myöskin vain, että vastaaja luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn, ja kysymyksessä mainitaan, että vadtaaja suostuu kirjalliseen menettelyyn. Tehtävän voi tulkita kumpaan suuntaan vain.
Suullinen käsittely on aina pidettävä, jos joku asianosainen niin vaatii. Suostuminen = luopuu oikeudestaan. Tu "pääkäsittely tarpeeton" -kriteeri on sen takia, ettei monimutkaista juttua pistetä kirjalliseen vain suostumusten perusteella.
1) mistään syyttäjän syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta; (13.5.2011/455)
2) vastaaja tunnustaa syyttäjän syytteessä kuvatun teon sekä käräjäoikeudelle antamallaan nimenomaisella ilmoituksella luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostuu asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä; (13.5.2011/455)
3) vastaaja on teon tehdessään ollut täysi-ikäinen;
4) asianomistaja on esitutkinnassa tai kirjallisesti myöhemmin ilmoittanut, ettei vaadi pääkäsittelyn toimittamista; ja
5) pääkäsittelyn toimittaminen on asian selvitettyyn tilaan nähden myös kokonaisuutena arvioiden tarpeetonta.
Joko ymmärrätte että suostuminen asian käsittelyyn kirjallisessa menettelyssä on eri asia kuin että ilmoituksella luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn? Luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn= luopuu puhevallastaan. Ne ovat erillisiä kriteereitä, joista todennäköisesti annetaan erikseen pisteet.
Edellä mainitut kriteerit on kopioitu suoraan ROL:sta.
Näkeekö ne tehtävien ja alakohtien pisteet jostakin?
Vaikea arvioida noita pisteitä nyt, kun melkein joka tehtävä oli jaettu kahteen tai neljään eri kohtaan. Eli mistään ei välttämättä ole montaa pistettä ollut jaossa. Paitsi lähestymiskielto ja G-SIB.
Mitä muuten vastasitte siihen 5 kysymykseen, eli Weckströmin toinen kysmys? Se a-kohta on selkeä, kun kysyttiin suoraan tätä EIS 10 artiklan 1 mom., eli se piti vaan kopioida kirjasta (=muistista) mutta sitten me muut kohdat? Saksassa joo perustulakituomioistuin, mutta mikä se Ranskan on? Kirjassa taisi olla vaan, että "pysyvä elin" tms? Mutta en tiedä tarkemmin? Suomessa tietty perustuslakivaliokunta ennen lain hyväksyntää ja sen jälkeen oikeudellinen arviointi ja muuttaa voi vain lainsäätäjä. Ja Ranskassa vain lainsäätäjä voi laittaa lakiehdotuksen arviointiin. Sitten oli se viimeinen kysymys, tyyliin mitä voi tehdä, jos ehdotus on perustuslainvastainen ja halutaan silti viedä eteenpäin. Se oli taas suoraan kirjasta eli muutetaan ehdotusta ja toinen vaihtoehto on perustuslainsäätämisjärjestys eli poikkeuslaki, arviointi myöhemmin? Onko näin?
Voi monella olla vielä ikävä yllätys edessä, kun hyvin menneen ja "helpon" kokeen jälkeen saakin 50/80 pistettä (tai vähemmän!) ja paikkaa ei tule. Ei nähä ehkä niin helppoja ollutkaan ja arvostelu voi olla todella tiukkaa!
EIS 10 artikla oli omalta osalta helppo (opettelin kaikki kirjan artiklat ulkoa). Jostain syystä jäädyin kun kysyttiin minkä ehtojen on täytyttävä. jotta sananvapautta voidaan rajoittaa... (pitkä liuta tapauksia). Sain vastattua että sen on oltava välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa. Toinen kriteeri tulikin vasta mieleen kokeen jälkeen, joka oli: "koska näiden vapauksien käyttöön littyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaisiksi, joista on säädetty laissa".
Itselläni meni nuo perustuslakituomioistuimet vähän penkin alle. Muistin vain perustuslaki-tuomioistuimen tai muun vastaavan instituution sekä että Suomessa korkeimmalla oikeudella on perustusoikeudellinen tarkastelu-oikeus.
Kyllä, tapauksessa lainsäätäjällä oli 2 vaihtoehtoa, joko 1) hyväksyä lakiehdotus perustuslain muuttamisjärjestyksessä tai 2) muuttaa lakiehdotusta siten, ettei se ole ristiriidassa perustuslain kanssa.