Einhellin 12A:n akkulaturi on idioottivarma. Vaikka akku olisi niin tyhjä kuin se menee, kun on vuorokaudeksi jäänyt valot päälle, laturi ei anna alkuvirtaa kuin ampperin verran ja alkaa sitten pikkuhiljaa nousta viiden A:n tienoille. Tämän hoitaa keinoäly, joka on ympätty sisällä olevan tyristorin ohjauskytkentään.
Laitteen oikosulkeminenkaan ei täten riko mitään eikä siitä edes tule virtaa ulospäin tuossa tilanteessa. Ainoa seikka, mikä on muistettava, on, ettei starttaa latauksen aikana,
Laitteen oikosulkeminenkaan ei täten riko mitään eikä siitä edes tule virtaa ulospäin tuossa tilanteessa. Ainoa seikka, mikä on muistettava, on, ettei starttaa latauksen aikana,
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eipä tuossa kovin kummoista keinoälyä tuohon toimintaan tarvita ja tuskin siinä sitä keinoalyä onkaan. Alkulataus vaikka vastuksen kautta ja täysi lataus kytketään tyristorin tai releen kautta yksinkertaisen komparaattorin avulla, kun akussa on tietty jännite. Oikosulkusuojaus tulee siinä sivussa, kun suurempivirtainen lataus putoaa kyydistä oikosulussa. Einhellin laturit ovat yksinkertaista peruskauraa. Alkeellinen logiikka voi löytyä, mutta keinoäly loistaa poissaoloaan.
Sanoisin Eihell-latureista, että niissä on yksinkertaista elektroniikkaa ilman sitä keinoälyä. Jokainen elektroniikkaharrastaja osaa tehdä vastaavan tai paremman.
Jos tuo laturi innostaa purkamaan akun tyhjäksi toistuvasti, niin akun ikä jää kovin lyhyeksi.
Tässäkö se Einhellin keinoäly luuraa?
http://www.bastel-bastel.de/phpBB3/download/file.php?id=9&sid=aeae7d3d88cc01783156d0bf4ccad1ca
Kuinka tuo kytkentä oikein toimii? Ilmeisesti tyristori on jokaisen puolijakson alussa sammuneena ja liipaistaan päälle jossain kohtaa puolijaksoa. Miten tämä liipaisuhetki muuttuu akun jännitteen nousun myötä?
Otin piruuttaan auki tuollaisen Einhellin laturin lähempään tarkasteluun. Se on tehty varsin yksinkertaisesti ja maallikkokin voi ymmärtää, miten vehje toimii. Ensinnäkään en löytänyt sieltä sitä paljonkehuttua tyristoria. Siinä on vain muuntaja ja 35-amperinen tasasuuntaussilta. Ainoat lisäkomponentit laitteen sisäpuolella ovat toisiokäämin rinnalla roikkuva 100-nanoinen polko ja 25A:n sulake juotettuna tasurin toiseen AC-liitäntään. Kyllä sen tekoälyn tällä kertaa on täytynyt sijaita akun sisällä tyristorin sijaiskytkentöineen päivineen.
Taitaa se toimintaperiaate selvitä paremmin tuosta kytkentäkaaviosta.
http://www.bastel-bastel.de/phpBB3/download/file.php?id=9&sid=aeae7d3d88cc01783156d0bf4ccad1ca
Tuo viritys liipaisee tyristorin päälle vaiheen jännitteen noustessa, jos akun jännite on alle tietyn referenssijännitteen, jonka karkean arvon määrää zeneri ja joka hienosäädetään trimmerillä. Tyristori johtaa vaiheen loppuun siihen pisteeseen saakka, jossa vaiheen jännite on pudonnut alle tyristorin pitojännitteen. Kytkentä toimii varsin hyvin ladaten akun vakiojännitteeseen ja pitäen sen siinä akun kuormituksesta riippumattta. Lisäksi kytkennän lämpöhukka on kohtuuden rajoissa. Tässä kytkennässä ei kuitenkaan noilla eväillä ole mitään oikosulkusuojaa. Eli oikosulkusuojaus olisi toteutettava erillisenä. Paremmin toimivat ns. switchaavat powerit, jotka vaativat jo enemmän suunnittelua, mutta joilla oikosulkusuojaus on helpompi tehdä ja jotka lämpiävät vähemmän. Ja ovat kalliimpia...
http://aijaa.com/yUsfXG
Siinä kuva enhelin 10A laturista. Sulake 15A kuten kuuluukin. Kärähti sillä tulenpalavalla sekunnilla kun kytkin oikosulkuun. Eikä varmasti kestä myöskään sitä starttausta, eikä pienen sisäisen vastuksen omaavaa akkua tyhjänä.
Se miksi jollain tyhjällä akulla lataus on onnistunut, on johtunut akun sisäisistä ominaisuuksista, syväpurettu akku ei ole ollut aluksi kykenevä ottamaan virtaa kunnes on herännyt henkiin, näinhän se usein meneekin ja akussa on yleensä aina jotain jännitettä jo vastassa joka rajoittaa virtaa.
Paremmin virtaa ottavaa akkua ladataankin yleensä hieman paremmalla laturilla muutenkin kun jollain sekatavarakaupan alelaarilöydöksillä.
Tästä paskasta kuitenkin on kyllä äly yhtä kaukana kun siitä k-raudan roskasta josta emalit karkasivat taivaan tuuliin kun polttelin samalla työvaloja.
http://aijaa.com/NqvUio
http://aijaa.com/LU3pjn
Tossa on toisessa kuvassa Einhelin tyristori jäähdytyslevyineen toisessa kuvassa Bilteman halpislaturi johon muutin kesälomaa odotellessa kokoaaltotasasuuntauksen ja lisäsin sen myötä sulakkeen. Juotosjäljestä en kaipaa kommentteja, ei ollut kolmatta kättä, eikä muutekaan taidonnäyte. Tinaa ei saanut noissa käytetyissä diodeissa enempää pysymään vaikka kovin yritinkin.
Enemmän minua alkoi kiinnostamaan että olikohan tuosta kokoaaltotasasuuntauksesta sitten yhtään mitään hyötyä? Meinaan käyköhän tuossa nyt niin, että käämipaketin lämpötilaa vahtiva termostaatti katkaisee vain piirin puolet useammin jos laturista revitään tehoja ja lopputuloksena laturi antaakin vuorokaudessa ihan saman wattituntimäärän, tämähän pitisi ihan testata jos jaksaisi kun ei älli riitä…