Heti ensimmäiseksi todettava että akun kesto uskomattoman pitkä. Olen kuvannut pari päivää ja patterit näyttävät edelleen täyttä. Tämä pitkäkestoisuus lupaa hyvää talvikelien kuvaussessioille. D70 istuu isompaankin kouraan tosi hyvin. Ote on jämäkkä ja pitävä lipsumisia ei haaittavissa. Kakkulana Nikkorin 18-70 tuntuu hyvältä, tosin kunnon kuvaushetket vasta tulossa ja silloin punnitaan Nikkori kunnolla. Maksoin paketista 1.270,- ja olen tosi tyytyväinen hankintaa näiden muutaman kuvauspäivän jälkeen. Toistaiseksi ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Sandisk kortti 256 Mb, jolla 150 kuvaa riittää alkuunn ennen kuin saan Nikonin lupaaman 1 gigasen kaupanpäälle. Kotimainen manuaali auttanut mukavasti kameranopiskelussa, vaikka käyttis kamerassa onkin englanniksi. Tätä kameraa voi suositella hiukan enemmän kuvausta harrastaneille, sillä ominaisuudet ei hevin lopu kesken.
Nikon D70 tositoimissa
Merkkiuskollinen
247286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kuvaan lehtikuttuja ammatikseni ja olen samaa mieltä kuin Merkkiuskollinen.
Akun kesto on kumma. Pidin selvänä, että on ostettava toinen akku, vaan enpä ole ostanut. Minulla on kaksi gigan korttia. Niille saa yhteensä 184 RAW-kuvaa yhdellä latauksella tai enemmän JPEG-kuvia.
Yleensä otan duunikuvista suurimman osa RAW-muodossa.
Ossille kun olet ammattilainen, minua kinnostaa
amatöörinä , kun kerroit , että otat RAW kuvia duunissa , mutta missä otat jpg kuvia riittääkö niiden ominaisuus ja kuvan taso mitkä asetukset....
basic,normal vai fine ja kuvan koko?
Miksä kannatta kuvat RAW:lla eikö ne ole työläitä
olen käsittänyt, että niitä joutuu muokaaamaan
verrattuna jpg-kuviin eikö jpg-kuva ole ns. heti valmis käyttöön katseltavaksi ja lähetettäväksi
helposti sähköpostilla.
Olen kyllä ammattilainen, mutta en edes melkein Suomen tunnetuin tai paras. Jos joku antaa paremmat ohjeet, niin minäkin kuuntelen kyllä. Lahtiin kuvaan aika paljonkin, mutta en oikeastaan koskaan studiossa.
Jos kuvassa on paljon kontrastia, kirkkaita alueita ja hyvin tummia alueita, ehkä sekaisin keinovaloa, päivänvaloa ja salamavaloa, saa RAW-kuvan korjatuksi paljon paremmin. Kun kuvan avaa 16-bittisenä, sen osia voi säätää hyvin paljon laajemmin, kuin JPEG-kuvia.
Siksi siis käytän RAW-muotoa.
Se on selvästi hitaampaa. Jokainen kuva pitää säätää ensin ja avata sitten erikseen.
JPEG-kuvia voi vetää vaikka 40 kpl Photoshopin symbolin päälle ja juoda vaikka kupillinen kahvia sillä aikaa kun kone avaa ne.
JPEG-kuvissa käytän melkein aina Fine-laatua ja täyttä resoluutiota. Sellaisia kuvia mahtuu gigan kortille melkein 300, eli se ei ole engelma. Gigainen kortti maksa kuin vähän yli 100 euroa, ei paha hinta ollenkaan.
isoa kuvaa voi aina pienentää. Nettilähetystä varten pienennän kuvat yleensä suunnilleen 600 pikseliä leveäksi, jos ne tulevat vain katselua varten. Jos tuttu halua tulostaa tai tulostuttaa kuvan, lähetän sen isompana.
Lehteen menevät kuvat lähetän yleensä JPEG-muodossa vähän pakattuna (Photoshopissa yleensä asento 8-9). Tiedän ammattilaisia, jotka lähettävät kuvia TIFF-muodossa. Jos vastaanottajalla on iso serveri, sinne voi lähettää isojakin kuvia.
Selvittikö tämä?
minkä kokoisia noi d70:n kuvat on lähtökohtaisesti, 10x13 vai 10x15? Miten se maahantuojan lupaama kortti toimitetaan kameran oston jälkeen? Veikkaatko tarvitsevasi ultra II (eli sitä normaalia vähän nopeampaa) korttia vai pärjäätkö tolla tavallisella? ps. Oon ostamassa pian.
Kuvan koko on suurimmillaan 3008 x 2000 pikseliä. Sentteinä sitä ei voi ilmoittaa, ellei ilmoita montako pikseliä sentille, millille tai tuumalle laitetaan. Jos pannaan yksi pikseli sentille, on pituus yli 30 metriä. Jos laitetaan aika tiukka painolaatu, eli 300 pikseliä/tuuma, on kuvan koko noin 25,5 x 17 cm.
CCD-kennon koko on 23,7 x 15,6 mm.
Minä ostin syksyllä D70:n ja olen ollut hyvin tyytyväinen siihen.
Näytössä voisi olla herkkyys- ja valkotasapainoasetukset, silloin ei jäisi väärät säädöt niin helposti päälle.
Kun kerran olet ammattilainen niin käytät varmaankin tai ainakin joskus lisäsalamaa eikö totta? Mutta kerroppa tälläiselle aloittelevalle kuvaajalle, että mitä siitä on hyötyä ja mihin sitä tarvitsee
Kiitos etukäteen
Kameran omaa salamaa voi käyttää aika harvoin. Auringonpaisteella se voi olla hyvä lisävalo.
Yleensä sisäkuvissa käytän Nikon SB-800 -salamaa. Kun sillä valaisee epäsuorarasti ja käyttää mahdollisuuksien mukaan pitkähköä valotusaikaa (esim. 1/15 s), saa usein hyvä kuvia.
Katon kautta heijastaminen ei yleensä käy henkilökuvissa, koska silloin valo tulee liian ylhäältä. Jos salaman heijastaa kuvaajan taakse ja vähän ylös, tulee valo aika hyvin. Edellyttäen tietysti, että kuvaajan takana on esim. seinä.
Jos pitää heijastaa katon kautta, on tuossa salamassa pieni ulos vedettävä läpykkä, joka heijastaa osan valosta suoraan kohteeseen. Se tasaa aika hyvin niitä varjoja, jotka tulevat henkilökuviin salamaa katon kautta heijastamalla.
Sisäkuvissa RAW-tallennusmuoto on hieno. Kun kuvan avaa 16-bittisenä, voi tummia kohtia vaalentaa aika hyvin.
Nikon ottaa 12-bittisia kuvia. 16-bittinen avaus ei vähennä informaatiota niin kuin 8-bittisenä avaaminen. Tämä on juuri aiheuttaa hitautta jälkityössä, siihen tarvitaan tehokas tietokone. Näytön pitää olla ammattikäytössä kalibroitu tai ainakin silmämääräisesti hyvin säädetty..
vielä tosta muistikortista että miten se maahantuojan kortti toimitetaan? ja onko ultra 2 kortilla, joka lupaa about 9 megan tallennusnopeuden sekunissa, iso ero maahantuojan antamaan "tavis" korttiin verrattuna tavalliselle harrastajalle? tattista vain vastauksista.
Minä sain gigaisen kortin heti mukaan Top Shotista samalla kun ostin kameran. He saavat sitten Nikonilta tilalle uuden kortin. Fiksu järjestely!
Vastausta korttikysymykseesi en tiedä, mutta Nikon D70:n ohjeissa mainitaan suositellut kortit, niitä on muistaakseni siinä mainittu vain kaksi merkkiä.
Hitailla korteilla sarjakuvaus ei onnistu kunnolla, siis pitkinä sarjoina.
saako muistikortin ilmaiseksi maahantuojalta jos ostaa d70 mistä tahansa suomalaisesta liikkeestä?
D 70, kuten useimpien digijärkkäreiden ovat kuvasuhteessa 3:2 eli 10x15. Maahantuojan mukaan
ultra II ei ole nopeuden suhteen D70:ssä hyötyä.
Sanoivat vaan olevan hukkaan heitettyä rahaa.
ok. Kiitos vain tiedosta. Taidan ostaa tuotteen ens viikolla. hehe!
Oon joskus kuullu semmosen sanonnan, että "ilmaisia muistikortteja ei ole".
Tietääkö joku saako Helsingin alueelta jostain liikkeestä suoraan sen muistikortin mukaan ettei tarvitse kuumeisesti odotella kahta viikkoa? Top shotista oon kuullu moisia huhuja. tietääkö joku?
Minä sain TopShotista gigaisen kortin heti mukaan.
TopShot palvelee näköjään asiakkaitaan järkevästi. Itse sain kyllä muistikortin Nikonilta kahdessa päivässä.
Tositoimissa puoli vuotta ollut, kunnoltaan uutta vastaava D70 on kaupan. Asialliset yhteydenotot osoitteeseen [email protected]
Moi!
Olen hankkimassa Nikon d70.
Käyvätkö vanhat Nikkor AF objektit todella siihen?
(28-85mm 1:3,5-4,5 ja 70-210 1:4-5,6)
Olisivat hyvä (vanha) lisä kun on digikuvaa räpsinyt viime aikoina eikä viitteis antaa pois hyviä putkia!
Kyllä kaikki AF:t käy.
Vanhat käsitarkenteisetkin pääasiassa käy, mutta valonmittaus ei toimi.
MOI!
Kiitos; helpottaa ja tukee hankintapäätöstä!
Käytätkö itse vanhoja linssejä kuvatessasi?
Entä tippuuko linssin valovoima?...ymmärsin niin jostakin prosyyristä!!
Minä vaihdoin Nikonin Cannoniin, joten en käytä.
Mulla oli pari käsitarkenteista, joita muutaman kerran kokeilin, toimi nekin, ja kaikki vanhemmatkin AF:t toimi loistavasti.
Valovoima on ihan sama, kuvakulma vain kapenee.
Polttoväli kai muuttuu jonkin verran, uusimmassa TM:ssä oli digijärkkäreitten vertailu, ja siinä puhuttiin polttovälikertoimesta. En nyt muista tarkkaan miten se meni, mutta voit lukea sen itse. Nikon oli vertailun paras, mutta myös kallein.
Polttoväli ei muutu, vain kuvakulma muuttuu.
Kun esim. D 70:iin laitetaan 50 millinen objektiivi, niin se on edelleenkin 50 millinen, jolloin syväterävyysalueet ym. polttovälin vaikutukset ovat voimassa. Kuva vain rajaantuu niinkuinse kuvattaisiin 75 millisellä. Tästä johtuu yksi digikameroiden huonoista (joskus hyvistä) puolista: syväterävyysalueen pituus kasvaa. Pienikennoisilla digeillä syväterävyyttä on usein ihan liikaa, valokuvailmaisullisesti tärkeä syväterävyyden hallinta menetetään.
Tämä syväterävyysasia on monille digikameroilla kuvauksen aloittaneille aivan vieras asia. Kuvaa pidetään "hyvänä", kun koko kuva-ala kuvausetäisyydestä huolimatta on terävä. Tätä edesauttaa tietokonelehtien todellinen asiantuntemattomuus valokuvauksen perusteista.
Digijärkkäri on hyvä valinta megapikselizoomihirmun rinnalla juuri valokuvauksen perusasioiden hallinnan vuoksi.
Moi !
Ainakin minä olen käyttänyt vanhoja Nikonin laseja ilman sen suurempia ongelmia.
35/1.4 vuodelta 1974 (about), 105/2.5 vuodelta 1982.
Nuo vat ainakin olleet mitä mainioin lisä uudempiin AF-laseihin. Digijärkkärillä (tässä tapauksessa D100) valotusmittarin puute ei paljoa haittaa, histogrammin avulla toinen tai kolmas otos on aina bueno ja sudet saa heti hävitettyä.
--