Suomessa syntyneitä somalitaustaisia ihmisiä on reilut 5 000, eli noin joka kolmas somalinkielinen on syntynyt Suomessa.
He käyvät täällä koulunsa ja suomalaistuvat, oppivat suomen kielen ja jos matkustavat Somaliaan tai muualle ulkomaille, tuntevat itsensä ensisijaisesti suomalaisiksi ja vasta sitten somaleiks
Somalien kohtaama rasismi on ollut ongelma alusta asti ja se jatkuu. Monet kohtaamastaan rasismista kirjassa puhuvat toteavat, että se mikä näkyi 1990-luvulla kadulla huuteluna ja tappeluina, on muuttunut enemmän rakenteelliseksi ja piilorasismiksi.
Tärkeä havainto on myös kotoutumisen epäonnistuminen monien vanhimpien, jo 1990-luvulla Suomeen tulleiden osalta. Pahin pullonkaula ovat aina olleet ja ovat yhä edelleen kielikurssit, joille täytyy jonottaa kuukausia, ja joita käydään pahimmillaan vain yksi.
Moni pitkään Suomessa asunut somali ei saa Suomen kansalaisuutta, koska heillä ei ole suomen kielen todistusta. Heidän kotoutumisensa ja kieliopinnot ovat jääneet kesken.
Siitä kertoo myös tutkimustulos, jonka mukaan Suomen somalit puhuvat somalia enemmän kuin muissa maissa asuvat somalit.
Into
Suomen somalit -kirjan kansi.
Suomen somalit -kirjan kansi.
Kirjassa puututaan myös muihin yhteiselämän kipukohtiin. Somalinuorten ja suomalaisten tiet eroavat koulun jälkeen myös siksi, että somalit eivät käytä alkoholia.
"Suomalaisten kanssa ei puhuta henkilökohtaisista asioista, perheestä tai tunteista, vaan kaljasta, mimmeistä ja viikonlopusta", Arale -niminen nuori mies kertoo kirjassa.
Mutta osaavat somalitkin käyttää päihteitä. Pieni vähemmistö käyttää huumeeksi luokiteltua khatia. Käyttö on lisääntynyt Somalian konfliktin myötä, vaikka sen tuominen maahan on kielletty.
He käyvät täällä koulunsa ja suomalaistuvat, oppivat suomen kielen ja jos matkustavat Somaliaan tai muualle ulkomaille, tuntevat itsensä ensisijaisesti suomalaisiksi ja vasta sitten somaleiks
Somalien kohtaama rasismi on ollut ongelma alusta asti ja se jatkuu. Monet kohtaamastaan rasismista kirjassa puhuvat toteavat, että se mikä näkyi 1990-luvulla kadulla huuteluna ja tappeluina, on muuttunut enemmän rakenteelliseksi ja piilorasismiksi.
Tärkeä havainto on myös kotoutumisen epäonnistuminen monien vanhimpien, jo 1990-luvulla Suomeen tulleiden osalta. Pahin pullonkaula ovat aina olleet ja ovat yhä edelleen kielikurssit, joille täytyy jonottaa kuukausia, ja joita käydään pahimmillaan vain yksi.
Moni pitkään Suomessa asunut somali ei saa Suomen kansalaisuutta, koska heillä ei ole suomen kielen todistusta. Heidän kotoutumisensa ja kieliopinnot ovat jääneet kesken.
Siitä kertoo myös tutkimustulos, jonka mukaan Suomen somalit puhuvat somalia enemmän kuin muissa maissa asuvat somalit.
Into
Suomen somalit -kirjan kansi.
Suomen somalit -kirjan kansi.
Kirjassa puututaan myös muihin yhteiselämän kipukohtiin. Somalinuorten ja suomalaisten tiet eroavat koulun jälkeen myös siksi, että somalit eivät käytä alkoholia.
"Suomalaisten kanssa ei puhuta henkilökohtaisista asioista, perheestä tai tunteista, vaan kaljasta, mimmeistä ja viikonlopusta", Arale -niminen nuori mies kertoo kirjassa.
Mutta osaavat somalitkin käyttää päihteitä. Pieni vähemmistö käyttää huumeeksi luokiteltua khatia. Käyttö on lisääntynyt Somalian konfliktin myötä, vaikka sen tuominen maahan on kielletty.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei viela vastauksia.