Itse olen aina pitänyt arvossa käsityöntekijöitä, kuten esim. taitavat sepät. Koneistajan hommat ovat vaativia jos tehdään jatkuvasti f-toleransseilla olevia ja monimutkaisia kappaleita. Saa olla aika taitava että hyviä sellaisia saa tehtyä, koska tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä on niin paljon, mm. vanhoilla koneilla ja kuluneilla työkaluilla tehtynä.
Työntekijöillä on monesti palkka-asiat mielenpäällä päivästä ja vuodesta toiseen. Kun palkka ei tunnu riittävän, eikä sitä suostuta korottamaan, he kokevat ettei heitä arvosteta... Johto joutuu epäsuosioon. Napina pahenee ja työilmapiiri tulehtuu. Raha ei tuo onnea, mutta satanen tai pari palkassa lisää tekisi paljon perheellisten elämään. Vuosia kestänyt ahdistus johtaa välillä siihen, että joku mukava työntekijä ottaa metsästysaseensa ja tekee viimeisen ratkaisun.
Myös työntekijöiden pitäisi katsoa peiliin. Voisi yrittää ajatella mitä vuosikausien napina palkasta ja hommista aiheuttaa itselle ja muille työntekijöille. Sehän on kuin vuosikausien ummetus. Pitäisiä ryhtyä toimiin tilanteen parantamisesksi tai työpaikan vaihtamiseksi, eikä valittaa vuodesta toiseen ja lisätä sillä omaa tyytymättömyyttään. Se voi jopa onnistua varsin mutkattomasti ja ilman suuria tunteita, kunhan alkaisi toimiin.
Usein myös aletaan nähdä johto sellaisessa valossa, että se on jotenkin tuurilla tai vilunkipelillä tehnyt voittonsa, koska itsellä on pienet tulot, mutta samaan aikaan ei olla valmiita edes "kävelemään kadun yli", että yrittäisi itse saada asioita paranemaan.
Työntekijöillä on monesti palkka-asiat mielenpäällä päivästä ja vuodesta toiseen. Kun palkka ei tunnu riittävän, eikä sitä suostuta korottamaan, he kokevat ettei heitä arvosteta... Johto joutuu epäsuosioon. Napina pahenee ja työilmapiiri tulehtuu. Raha ei tuo onnea, mutta satanen tai pari palkassa lisää tekisi paljon perheellisten elämään. Vuosia kestänyt ahdistus johtaa välillä siihen, että joku mukava työntekijä ottaa metsästysaseensa ja tekee viimeisen ratkaisun.
Myös työntekijöiden pitäisi katsoa peiliin. Voisi yrittää ajatella mitä vuosikausien napina palkasta ja hommista aiheuttaa itselle ja muille työntekijöille. Sehän on kuin vuosikausien ummetus. Pitäisiä ryhtyä toimiin tilanteen parantamisesksi tai työpaikan vaihtamiseksi, eikä valittaa vuodesta toiseen ja lisätä sillä omaa tyytymättömyyttään. Se voi jopa onnistua varsin mutkattomasti ja ilman suuria tunteita, kunhan alkaisi toimiin.
Usein myös aletaan nähdä johto sellaisessa valossa, että se on jotenkin tuurilla tai vilunkipelillä tehnyt voittonsa, koska itsellä on pienet tulot, mutta samaan aikaan ei olla valmiita edes "kävelemään kadun yli", että yrittäisi itse saada asioita paranemaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ammattiylpeys on pelkkä vitsi nykyajan työelämässä. Työntekijät ovat "vain töissä täällä" ja johdon tehtävä on rohmia yrityksestä niin paljon omiin taskuihin kuin vain mahdollista. Hitsaillaan heikkoa räkäsaumaa ja koneistetaan sutta surutta ja toivotaan, ettei asiakas huomaa. Jos yrität ylläpitää jonkinlaista tasoa ja ns. ammattiylpeyttä, sinulle nauretaan päin naamaa kun käyt pyytämässä palkankorotusta. Sen sijaan tehokkaammin pitää aina pystyä tekemään nykyiselläkin palkalla.
Metalliala on ja tulee aina olemaan pääasiassa vähäpalkkaisten lahjattomien luusereiden ala, näin sen itse olen aina nähnyt. Onneksi osasin vaihtaa alaa ajoissa.
Nyt kun olet tunnustanut itsesi lahjattomaksi luuseriksi joka ei pärjää metallilla, niin mikähän mahtaa olla se ala jolla kaltaisesi lahjaton luuseri pärjää? Siivous?