En nyt jaksa kirjoitella omasta masennuksesta, mutta huvittaa miten kaverit ovat/teeskentelevät kuin en olisi masentunut, eivätkä pahemmin mitään asiasta sanokaan, mutta jos joku muu tyyppi heidän elämässään on masentunut, niin niitä varten sitten laitellaan sosiaaliseen mediaan tsemppausviestejä. Jep. Elämä on. Hyviä ja wanhoja kavereita ovat (näin taustatietona), mut vissiin helpompaa tsempata tuntemattomia kuin omia kavereita.
En omasta pahoinvoinnista puhu koko ajan, koska en halua huolestuttaa ketään edes silloin kun olisi aihetta huolestua. Enkä kerjää myöskään säälipisteitä. Huvittaa vaan lähinnä se, miten jonkun toisen masennus on "<3"-asia, mutta omasta tilanteestani ei sanota mitään.
En omasta pahoinvoinnista puhu koko ajan, koska en halua huolestuttaa ketään edes silloin kun olisi aihetta huolestua. Enkä kerjää myöskään säälipisteitä. Huvittaa vaan lähinnä se, miten jonkun toisen masennus on "<3"-asia, mutta omasta tilanteestani ei sanota mitään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Se että saa tukea ja tsemppausta vaatii sitä että olet itse se joka sanoo mitä tunnet! Jos he eivät tiedä mitä sinulle oikeasti kuuluu milläkin hetkellä, niin he eivät voi mitenkään tietää mitä sanoa sinulle missäkin tilanteessa sinulle. Olet tärkeä heille eikä mikään kliseinen "kaikki järjestyy vielä <3" riitä vaan he haluavat oikeasti kuunnella mitä sisälläsi pyörii ja auttaa sinua keskittymään iloisimpiin asioihin elämässä, jos eivät kykene auttamaan käsittelemään asioita.
Anna itsellesi mahdollisuus jakaa ajatuksiasi ja saada tukea.
Jep. Jos sä haluat tsemppausviestejä, sun pitää näyttää sosiaalisessa mediassa että olet huonovointinen. Hinta siinä on se, että sitten sä profiloidut verkostossasi yhdeksi niistä tyypeistä, joille pitää aina olla kannustava eikä uskalleta sanoa suoria mielipiteitä enää.
Mä olen kasvanut ilman sosiaalista mediaa, vasta n. 16-vuotiaana liityin irc-galleriaan ja sitten jotain 25-vuotiaana facebookiin. Ja silti mä ajoittain pahoitan mieleni, kun sos.mediassa en saa tykkäyksiä jollekin julkaisulleni. En pidä siitä, että sillä on mulle niin paljon merkitystä. Ne samat ihmiset tykkää heti mun julkaisun tykkäämisen jälkeen "Luuskasen luomulihakaupasta", jotta voittaisivat viikon Kasslerit.
Tärkeämpää on kaverien teot, pyytää alakuloista kaveria mukaan korttelibileisiin, kirpparille, leffailtaan ja/tai ihan syömään ulos. Tai nettipeleihin. Tai edes keskusteluihin, missä oikeat ihmiset vaihtaa ajatuksiaan. Ei vain kirjoittele yhden lauseen postikortti-korulauseita. "Toivottavasti kaikki onnistuu!" "Olemme kanssasi!"....