Minua ahdistaa Facebook. Ei sen takia, että "muilla näyttää olevan täydellinen elämä lomakuvineen ja perhepotretteineen", eivät ne minua haittaa. Vaan se paine, se tunne että PITÄISI päivittää taas profiilia kun ei ole pitkään aikaan päivittänyt. Haluaisin Facebookin olevan hauska, sellainen, ettei tulisi mitään oikeaa painetta sen käyttämiseen jos ei ole fiilistä mennä, mutta joka olisi kiva lisä ilmaista itseään arjen keskellä. Välillä pitää väkisin yrittää vääntää jotain, ei se ole enää hauskaa. FB:stä on tullut pakollinen juttu, jos et ole mukana et ole tavallaan mukana missään (siksi profiilin poistaminen ei käy kyseeseen, ja onhan FB:stä paljon hyötyäkin). Ja jos ei ole aktiivinen, sosiaalinen status tuntuu surkastuvan päivä päivältä. Facebook-profiilista on tullut osa minuutta, oikeastaan koko ihmisen arvo päätellään nykyään vain FB:n perusteella.
Lisäksi FB aiheuttaa minulle usein häpeää ja itsetunnon laskua. Häpeän sitä, etten saa yhtä paljon tykkäyksiä kuin muut, se alentaa sosiaalista statusta ja saa minut näyttämään epäsuositulta henkilöltä. Tiedän, että paljon vaikuttaa mm. se, millainen tausta on, millaisia kuvia/päivityksiä laittaa, miten monien uutisnauhaan päivitykseni sattuu osumaan, mihin aikaan sen laitan, miten aktiivinen olen itse ollut jne., mutta pinnallisesti ajateltuna FB on oiva keino jakaa ihmiset suosittuihin ja epäsuosittuihin. Toki jos näkisin vaivaa, niin kuin varmasti muut näkevät, saisin enemmän näkyvyyttä mutta en vain jaksaisi tätä ainaista suosituimmuuden KAMPPAILUA mikä ihmisten keskellä vallitsee. Tiedän olevani nykyään hyvä tyyppi (nuorempana epäsuosittu mm. ujouteni takia), ulkonäössäni ei ole vikaa jne., mutta niin kuin sanoin, FB-profiili on nykyihmisen mitta.
Kun en ole käynyt pitkään aikaan FB:ssä (käytän sitä melko harvoin), ahdistus kasvaa ja jotenkin häpeän "FB-minääni" joka on kaikkien nähtävillä koko ajan. Minua ahdistaa ajatus että joku tuttuni selaa kuviani, vaikka ne ovat ihan normaaleja matkakuvia jne. Itsehäpeä on kyllä vaikea tunne, sellainen kokonaisvaltainen riittämättömyyden tunne...
Lisäksi FB aiheuttaa minulle usein häpeää ja itsetunnon laskua. Häpeän sitä, etten saa yhtä paljon tykkäyksiä kuin muut, se alentaa sosiaalista statusta ja saa minut näyttämään epäsuositulta henkilöltä. Tiedän, että paljon vaikuttaa mm. se, millainen tausta on, millaisia kuvia/päivityksiä laittaa, miten monien uutisnauhaan päivitykseni sattuu osumaan, mihin aikaan sen laitan, miten aktiivinen olen itse ollut jne., mutta pinnallisesti ajateltuna FB on oiva keino jakaa ihmiset suosittuihin ja epäsuosittuihin. Toki jos näkisin vaivaa, niin kuin varmasti muut näkevät, saisin enemmän näkyvyyttä mutta en vain jaksaisi tätä ainaista suosituimmuuden KAMPPAILUA mikä ihmisten keskellä vallitsee. Tiedän olevani nykyään hyvä tyyppi (nuorempana epäsuosittu mm. ujouteni takia), ulkonäössäni ei ole vikaa jne., mutta niin kuin sanoin, FB-profiili on nykyihmisen mitta.
Kun en ole käynyt pitkään aikaan FB:ssä (käytän sitä melko harvoin), ahdistus kasvaa ja jotenkin häpeän "FB-minääni" joka on kaikkien nähtävillä koko ajan. Minua ahdistaa ajatus että joku tuttuni selaa kuviani, vaikka ne ovat ihan normaaleja matkakuvia jne. Itsehäpeä on kyllä vaikea tunne, sellainen kokonaisvaltainen riittämättömyyden tunne...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hittojako siellä pitää yleensä olla. Meitä ,minua ja vaimoani on sukulaiset ja tuttavat houkutelleet liittymään.
Saman jonnin joutavan paskan voi täälläkin purkaa halutessaan.
Ensinnäkin olen miettinyt miten valikoida ne joita haluaa kavereikseen. Välttämättä ne jotka haluaisi minut ei saattaisi olla kuitenkaan niitä joita itse kelpuuttaisin kaverikseni.
Eli näin koen tämän olevan ihan riittävä juttu. Oman egoni määrittelen itse. Sitä ei tarvitse kenenkään täällä arvioida.
No joo. Jos olet eläkkeellä niin helpompi sanoa, mutta nuoremmille se on aika välttämätön jos haluaa sosiaalisen elämän jne.