kaikki on mahdollista

Tää on taas täällä mut älkää suuttuko :-(

Tää alla oleva kirjoitus oli jo kerran vastauksena, mutta laitetaampa uusiksi, jos
vaikka joku saisi "voimia" Tää meidän juttuhan
piti olla ihan prosentteina täysin lääketieteellinen mahdottomuus. Lapset on
nyt 7v. 5v. 3v.2kpl (kaikki tyttöjä, akkavalta ;-)
Vastailen mielelläni, kykyjeni mukaan...


Olimme vaimoni molemmat 35v. Yrittäneet lasta neljä vuotta ns. omin konstein. Eipä vaan onnistunut. Kaikki mahdolliset tutkimukset ja hormooni hoidot tuli läpi käytyä (valtavat raskasta aikaa) Ei muuta kuin "mälli" kuppiin ja
ja neljä alkiota onnistui päätymään pakkaseen.
Joista kaikki vielä terveiksi lapsiksi ( tosin
ei mitään nelosia vaan yhdet kaksoset) ja muut ihan ykkösiä. Meilläkin oli suunnitteilla adoptio, mutta ensin ei yhtään ja nyt suur perhe
kaikkine arkipäiväsineen murheineen, kuin myös iloineen. Eihän niitä lapsia tehdä vaan saadaan.
101460
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

olen seurannut näitä juttuja nyt muutaman päivän. On ollut kiva kuulla ja lukea kaiksesta hyvästä. Nyt kuitenkin tulee olo, että ole hetki hiljaa omasta onnestasi ja jos haluat niin kerro jotain uutta. On kiva että teillä kaikki hyvin. Hyvää jatkoa.

Äänestä
  • En kirjoita enää tälle palstalle koskaa.
    En ymrärrä mitä tarkoitat muutamalla päivällä.
    Mikä sua mättää? ANTEEKSI TODELLA paljon jos luon toivoa muillekkin, ja miten niin kaikki hyvin. Jos olet lapseton ja koitatte, niin ole martyyri. Tämä on väärä keskustelupaikka varmaan molemmille, ota herne pois nenästä...

    Äänestä

  • Miksi sulla on jotain pakkas-peikon kirjoituksia
    vastaan? Minä ja mieheni uskoo, että vielä voi
    toivoa olla. Ja todella mukavaa kuulla, että joku
    onnistuu ja luo toivoa muihinkin, käsittele ongelmasi, äläkä puutu muihin. Ei tätä palstaa
    ole pakko lukea. Kaikkea hyvää sulle.

    Äänestä

  • Mitä varten sä otan roolin mikä sulle ei kuulu?
    Pitäiskö sun mielestä tää palsta olla pelkkää
    epäonnistumista, jos sulla on ongelma niin koita
    kestää et varmasti ole yksin.

    Äänestä

  • Mikä sun ongelmasi on? Lue tarkemmin pakkas-peikon kirjoituksia, ja ajattele ei helppo tie.
    Ja hän luo toivoa, onko paha?

    Äänestä

  • Kun kerran luet tätä pasltaa niin kerro muurheesi?
    Viha ei ole rakkauden vastakohta, vaan välin pimättömyys.Luutetsä ,että kaikille tää on helppoa

    Äänestä

  • pakkas-peikot kirjoitti:

    En kirjoita enää tälle palstalle koskaa.
    En ymrärrä mitä tarkoitat muutamalla päivällä.
    Mikä sua mättää? ANTEEKSI TODELLA paljon jos luon toivoa muillekkin, ja miten niin kaikki hyvin. Jos olet lapseton ja koitatte, niin ole martyyri. Tämä on väärä keskustelupaikka varmaan molemmille, ota herne pois nenästä...

    Ihana asia että teillä hoidot onnistuivat!! :)
    Olen onnellinen puolestanne! Äläkä välitä tuommoisista tympeilijöistä, onnellisista tapahtumista on paljon mukavampi lukea kuin ainaisesta kurjuudesta ja vaikeuksista! Kirjoita vain tänne ja kerro teidän perheen kuulumisia.
    Miten muuten pärjäsitte kaksosten kanssa? Olivatko kaksoset ekat lapsenne?
    Itse olen menossa hedelmöityshoitoihin naisystäväni kanssa ja monisiköraskaudet ovat yleisiä jos inseminaatio tehdään hormoonihoidon jälkeen... Pelottaa jo valmiiksi jos tulen raskaaksi ja tulee kaksoset! Varmasti ihanaa mutta alku raskasta aikaa??

    Äänestä

  • Peikkotyttö kirjoitti:

    Ihana asia että teillä hoidot onnistuivat!! :)
    Olen onnellinen puolestanne! Äläkä välitä tuommoisista tympeilijöistä, onnellisista tapahtumista on paljon mukavampi lukea kuin ainaisesta kurjuudesta ja vaikeuksista! Kirjoita vain tänne ja kerro teidän perheen kuulumisia.
    Miten muuten pärjäsitte kaksosten kanssa? Olivatko kaksoset ekat lapsenne?
    Itse olen menossa hedelmöityshoitoihin naisystäväni kanssa ja monisiköraskaudet ovat yleisiä jos inseminaatio tehdään hormoonihoidon jälkeen... Pelottaa jo valmiiksi jos tulen raskaaksi ja tulee kaksoset! Varmasti ihanaa mutta alku raskasta aikaa??

    Ei kukaan tiedä minkälaisen "rumban" mekin käytiin läpi. Ja sitten onnistui. Me saatiin
    ensiksi yksi tyttö ja sama toisen kerran.
    Sitten tulivat vasta kaksoset, kun vaimo soitti
    mulle töihin, että meille tulee tuplat meinasi jakkara pudota alta. Nyt kun tähän "akkavaltaan"
    on pikkuhiljaa tottunut, niin tiedän paikkani
    Esikoinen oli n.5v kun kysyi miksi meitä tyttöjä
    on neljä? Heitimpä siihen, että kun isä on vanhainkodissa niin riittää melkein joka arkipäiväksi joku isää katsomaa. Hetken hiljaisuuden jälkeen tytär totesi, että isä sitten kun on aikuinen on niin paljon kiireitä, että
    en varmaan kerkiä sinun horinoitasi kuuntelemaan... Ja nyt kun tätä kirjoitan on jo
    melkoinen hässäkkä. Ei tämä ollut suunnitelmissa, mutta tässä ollaan, eikä lapsettomuudesta kärsivä pari, kuten me voineet ikinä kuvitellekkaan mitään suurperhettä. Ihania lapsia ja välillä raskaita, niin kuin naiset yleensä ;-)

    Äänestä

  • Pakkas-peikot kirjoitti:

    Ei kukaan tiedä minkälaisen "rumban" mekin käytiin läpi. Ja sitten onnistui. Me saatiin
    ensiksi yksi tyttö ja sama toisen kerran.
    Sitten tulivat vasta kaksoset, kun vaimo soitti
    mulle töihin, että meille tulee tuplat meinasi jakkara pudota alta. Nyt kun tähän "akkavaltaan"
    on pikkuhiljaa tottunut, niin tiedän paikkani
    Esikoinen oli n.5v kun kysyi miksi meitä tyttöjä
    on neljä? Heitimpä siihen, että kun isä on vanhainkodissa niin riittää melkein joka arkipäiväksi joku isää katsomaa. Hetken hiljaisuuden jälkeen tytär totesi, että isä sitten kun on aikuinen on niin paljon kiireitä, että
    en varmaan kerkiä sinun horinoitasi kuuntelemaan... Ja nyt kun tätä kirjoitan on jo
    melkoinen hässäkkä. Ei tämä ollut suunnitelmissa, mutta tässä ollaan, eikä lapsettomuudesta kärsivä pari, kuten me voineet ikinä kuvitellekkaan mitään suurperhettä. Ihania lapsia ja välillä raskaita, niin kuin naiset yleensä ;-)

    Kivaa lukea juttuja tuommoisista kivoista arkisista asioista. Olet varmasti maailman ihanin isä lapsillesi ja osaat arvostaa perhettäsi, "akkojasi" oikeasti. Kunnioitan suuresti sinua ja arvojasi.
    Itselläni on sellainen tilanne, että rakastan lapsia ja suurin toiveeni ja haaveeni on pienestä pitäen ollut äitiys.
    Kriisien kautta olen oppinut hyväksymään sen tosiasian, että minusta ei ole perustamaan perhettä miehen kanssa. Olen lesbo enkä sille mitään voi :) Mietimme pitkään kumppanini kanssa onko väärin haluta lasta ja yrittää hankkia lapsi näin erilaiseen perheeseen... Kärsisikö lapsi... kasvaisiko hän "kieroon", saisiko hän "väärän perhemallin" ja tulisi itse homoseksuaaliksi... joutuisiko lapsi kiusatuksi siten isompana, kärsisikö hän isättömyydestä... jne.
    Sitten löysimme onneksi vertaistukea muista sateenkaariperheistä ja kuultuamme muiden kokemuksia huomasimme epäilymme turhiksi ja uskaltauduimme tekemään päätöksen hoitohin menemisestä.
    Mielestämme paras paikka lapselle kasvaa on onnellinen ja tasapainoinen rakkaudentäytteinen parisuhde. Perheen erilaisuudella ei ainakaan muiden kokemusten perusteella ole merkitystä. Toisiaan ja lastaan rakastavien vanhempien perheessä lapsella on edellytykset kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi.
    Lisäksi meillä on takanamme perheidemme tuki, kokonaista kaksi sukua odottamassa ja valmiina rakastamaan mahdollista tulevaa lastamme.
    (Joten heteroperheen mallikaan ei lapseltamme tule puuttumaan.)
    En kysy mielipidettäsi tilanteestamme, halusin vain kertoa erilaisen lapsettomuustarinan :)
    Toivottavasti meilläkin tärppää.
    Rakkautta ja mukavaa joulun odotusta koko perheellenne!

    Äänestä

  • Peikkotyttö kirjoitti:

    Kivaa lukea juttuja tuommoisista kivoista arkisista asioista. Olet varmasti maailman ihanin isä lapsillesi ja osaat arvostaa perhettäsi, "akkojasi" oikeasti. Kunnioitan suuresti sinua ja arvojasi.
    Itselläni on sellainen tilanne, että rakastan lapsia ja suurin toiveeni ja haaveeni on pienestä pitäen ollut äitiys.
    Kriisien kautta olen oppinut hyväksymään sen tosiasian, että minusta ei ole perustamaan perhettä miehen kanssa. Olen lesbo enkä sille mitään voi :) Mietimme pitkään kumppanini kanssa onko väärin haluta lasta ja yrittää hankkia lapsi näin erilaiseen perheeseen... Kärsisikö lapsi... kasvaisiko hän "kieroon", saisiko hän "väärän perhemallin" ja tulisi itse homoseksuaaliksi... joutuisiko lapsi kiusatuksi siten isompana, kärsisikö hän isättömyydestä... jne.
    Sitten löysimme onneksi vertaistukea muista sateenkaariperheistä ja kuultuamme muiden kokemuksia huomasimme epäilymme turhiksi ja uskaltauduimme tekemään päätöksen hoitohin menemisestä.
    Mielestämme paras paikka lapselle kasvaa on onnellinen ja tasapainoinen rakkaudentäytteinen parisuhde. Perheen erilaisuudella ei ainakaan muiden kokemusten perusteella ole merkitystä. Toisiaan ja lastaan rakastavien vanhempien perheessä lapsella on edellytykset kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi.
    Lisäksi meillä on takanamme perheidemme tuki, kokonaista kaksi sukua odottamassa ja valmiina rakastamaan mahdollista tulevaa lastamme.
    (Joten heteroperheen mallikaan ei lapseltamme tule puuttumaan.)
    En kysy mielipidettäsi tilanteestamme, halusin vain kertoa erilaisen lapsettomuustarinan :)
    Toivottavasti meilläkin tärppää.
    Rakkautta ja mukavaa joulun odotusta koko perheellenne!

    ensimmäistä kiveä, en viimeistä. Vaikka olisin eri mieltä, se eka kuin myös viimeinen kivi
    voi joskus tulla takaisin omaan otsaan.
    Kaikkea hyvää ja aurinkoisia ajatuksia näin pimeään vuoden aikaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pakkas-peikot kirjoitti:

Tää on taas täällä mut älkää suuttuko :-(

Tää alla oleva kirjoitus oli jo kerran vastauksena, mutta laitetaampa uusiksi, jos
vaikka joku saisi "voimia" Tää meidän juttuhan
piti olla ihan prosentteina täysin lääketieteellinen mahdottomuus. Lapset on
nyt 7v. 5v. 3v.2kpl (kaikki tyttöjä, akkavalta ;-)
Vastailen mielelläni, kykyjeni mukaan...


Olimme vaimoni molemmat 35v. Yrittäneet lasta neljä vuotta ns. omin konstein. Eipä vaan onnistunut. Kaikki mahdolliset tutkimukset ja hormooni hoidot tuli läpi käytyä (valtavat raskasta aikaa) Ei muuta kuin "mälli" kuppiin ja
ja neljä alkiota onnistui päätymään pakkaseen.
Joista kaikki vielä terveiksi lapsiksi ( tosin
ei mitään nelosia vaan yhdet kaksoset) ja muut ihan ykkösiä. Meilläkin oli suunnitteilla adoptio, mutta ensin ei yhtään ja nyt suur perhe
kaikkine arkipäiväsineen murheineen, kuin myös iloineen. Eihän niitä lapsia tehdä vaan saadaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu