50 ja elämä edessä :)

Toivottavasti tuo tunne menee sinulta ohi, niin kuin se minultakin meni. Minä olen nykyään oikein ylpeä iästäni. Toki huomaan uusilla tapaamillani ihmisillä olevan ikään perustuvia ennakkokäsityksiä minusta, mutta en anna sen häiritä. Yleensä nekin vähän karisevat, kunhan enemmän tutustutaan. Mutta muutenkin, riittää, kun minä olen sinut ja tyytyväinen itseni ja ikäni kanssa.

Voin fyysisestikin nykyään paremmin kuin kymmenen vuotta sitten, mutta erityisesti mieli on hyvä, kun prioriteetit ovat kohdallaan, en juokse turhien asioiden perässä, enkä mieti miltä minun tai minun elämäni kuuluisi muiden silmissä näyttää.

se on totta ennen viisikymppistä ei ollut muuta kuin työtä työtä ja työtä.nyt on kiva nauttia tuloksista,ja matkustella 10 päivän välein ulkomaille.kotosuomessa kalalla ja kovasti liikuntaa huvilalla metsässä.syky kun saa on mahdottoman hienoa kun ilmat viilenee sieneen ja marjaan.sitten alkaa syyskuun alusta pupjahtia sitten lintujahti,ja hirijahti.nyt on elämää jota ei ennen 50 kymppistä ollut.nautitaan hedelmistä joita ei ennen ollut.tämä on elämää.talvella tammikuussa verkot jään alle ja kerranviikossa katsomaan onko ahti uinut verkkoihin.

kyllä on totta ennen 50pistä oli vain velat keskostenkasvatusta,ja työtä vuorotta.nyt naatitaan hedlmistä jota elämä on tuonut tullessaan.on ihanaa vaimon kanssa kahdestaan reissata ja kulke,huvilalla metsissä kalalla.ja ottaa vaikka päivätirsat niinkuin äskenkin ennen mitsommeria.ja naatitaan elämästä joka vasta aloi

kypsillä misuilla on enemmän kysyntää.osaavat hommat ja nauttivat siitä,ettei enää tule turhia hedelmöityksiä.voi nauttia useammasta urhon sarvesta,itse annan jyystää kolani sen minkä urhot jaksaa.useampikin menee illassa nautin kun saan liemet koloni perukoille ihan siinä päät sumenee.ennen ei ollut elämää kun sai pelätä hedelmöitystä nyt naatitaan ja annetaaaaaaaaan

Jessus sentäs, hohhhoijjaa ! Sallikaa minun oksentaa tuolle jutulle *yrjöää*

mimmi56 kirjoitti:

kypsillä misuilla on enemmän kysyntää.osaavat hommat ja nauttivat siitä,ettei enää tule turhia hedelmöityksiä.voi nauttia useammasta urhon sarvesta,itse annan jyystää kolani sen minkä urhot jaksaa.useampikin menee illassa nautin kun saan liemet koloni perukoille ihan siinä päät sumenee.ennen ei ollut elämää kun sai pelätä hedelmöitystä nyt naatitaan ja annetaaaaaaaaan

Lue lisää

Nyt Mimmi56 puhut hienoja asioita jotka loppuivat kun vaimo täytti 40 v. itse olen 50 v. ja sarvi kovana kun jonkun 50 v. naisen tapaa. On niin hyvää ja estotonta seksiä ettei elämäni aikana ole ollut. Itse käyn ravintoloissa ja nuoremmat naiset ovat ehdottaneet panoja. Mutta kun menee 50 v. naisten seuraan niin saa antaumuksellista seksiä eikä nää 50 v. tytöt oo enää pihtareita kuin ennen. Kuumia narttuja tekee mieli mennä ihan kohta taas ravintolaan tanssimaan kun ei taas tiedä missä aamulla herää. Herkku p eikun naisia ovat ihan estottomia ja panovalmiita: kiitos siitä muuten ottaisin ulkomaalaisen anisen kun nuoremmat ovat olleet elämässäni niin pihtareita että silloin piti käydä aina panemassa Hampurissa ja sit olikin paljaalla vedettäessä aina joku tauti. Mutta nykyään saa paljaalla tauditonta 50 v. herkkua joka passaa miestä kuin ulkomaalaiset naiset. Suomalaisia nuoremoia ei vaimoksi kannata ottaakaan. On ikäviä tasaarvoisia ettei edes pimppiä anna. Siksi olenkin käynyt huorissa aina Hampurissa siellä saa halvalla ja hyvää seksiä.
Nyt suomi 50 v. naiset nuosuun ehkä otan uudestaan muijan täältä ja annan kunnolla sisään paljaalla. se on sitä mitä 50 v. naiset tahtoo:) on mukavaa olla mies 50 v. naisen sängyssä.

nytalkoielämä kirjoitti:

se on totta ennen viisikymppistä ei ollut muuta kuin työtä työtä ja työtä.nyt on kiva nauttia tuloksista,ja matkustella 10 päivän välein ulkomaille.kotosuomessa kalalla ja kovasti liikuntaa huvilalla metsässä.syky kun saa on mahdottoman hienoa kun ilmat viilenee sieneen ja marjaan.sitten alkaa syyskuun alusta pupjahtia sitten lintujahti,ja hirijahti.nyt on elämää jota ei ennen 50 kymppistä ollut.nautitaan hedelmistä joita ei ennen ollut.tämä on elämää.talvella tammikuussa verkot jään alle ja kerranviikossa katsomaan onko ahti uinut verkkoihin.

Lue lisää

Koittaa aika, jolloin opitaan kirjoittamaan oikein. Laittamaan pisteet ja pilkutkin paikoilleen. Se aika tulee vielä. Kun täytän viisikymmentä vuotta, osaan kirjoittaa.

Ketä ei osaa kirjoittaa????

Mikä v--n KETÄ? Se on KUKA. Ette tajua, kuinka dorkalta tollanen kuulostaa. Mua aina hävettää ja naurattaa, kun kuulen jonkun "ketättelevän".

Samu34 kirjoitti:

Nyt Mimmi56 puhut hienoja asioita jotka loppuivat kun vaimo täytti 40 v. itse olen 50 v. ja sarvi kovana kun jonkun 50 v. naisen tapaa. On niin hyvää ja estotonta seksiä ettei elämäni aikana ole ollut. Itse käyn ravintoloissa ja nuoremmat naiset ovat ehdottaneet panoja. Mutta kun menee 50 v. naisten seuraan niin saa antaumuksellista seksiä eikä nää 50 v. tytöt oo enää pihtareita kuin ennen. Kuumia narttuja tekee mieli mennä ihan kohta taas ravintolaan tanssimaan kun ei taas tiedä missä aamulla herää. Herkku p eikun naisia ovat ihan estottomia ja panovalmiita: kiitos siitä muuten ottaisin ulkomaalaisen anisen kun nuoremmat ovat olleet elämässäni niin pihtareita että silloin piti käydä aina panemassa Hampurissa ja sit olikin paljaalla vedettäessä aina joku tauti. Mutta nykyään saa paljaalla tauditonta 50 v. herkkua joka passaa miestä kuin ulkomaalaiset naiset. Suomalaisia nuoremoia ei vaimoksi kannata ottaakaan. On ikäviä tasaarvoisia ettei edes pimppiä anna. Siksi olenkin käynyt huorissa aina Hampurissa siellä saa halvalla ja hyvää seksiä.
Nyt suomi 50 v. naiset nuosuun ehkä otan uudestaan muijan täältä ja annan kunnolla sisään paljaalla. se on sitä mitä 50 v. naiset tahtoo:) on mukavaa olla mies 50 v. naisen sängyssä.

Lue lisää

Samu34:stä saisi hyvän elämäkerran. Eino Elimen elämäkerta. Hän eli elimen mallisen kuplansa sisällä elämänsä. Tarina päättyisi sukulaisten hautajaispuheeseen, jossa kilvan kehuttaisiin Einoa kuinka rikasta ja kehittävää oli Einon elämä. Äitikin toteaisi, että aina minä tiesin, että Einolla on päätä ja sydäntä. Albumiin olisi laitettu kaikki Einon saavutukset, monenlaista mallia pimperoa. Lopuksi todettaisiin, että kyllä Eino nukahti tyytyväisenä, olihan elin tyydytetty niin monenlaisilla eri tavoilla.

onkskomeeta kirjoitti:

Mikä v--n KETÄ? Se on KUKA. Ette tajua, kuinka dorkalta tollanen kuulostaa. Mua aina hävettää ja naurattaa, kun kuulen jonkun "ketättelevän".

eikö ketätteli oo suomee saamee lappii
kukatteli onko se sun mielestäoikein
mäosaankirjoittaajalukeaolenoppinutjokuusikymmentäneljävuottasittenmilloinsinäopitlaittamaanisotkirjaimetloppuun?

Tää on vielä 49v ja odotan kyllä sitä kun täytän 50.Näytän vielä 39v ja on paikat niin tiukassa kunnossa,että miehet ihmettelee,oonko vielä impi,,;)synnytys sectiolla ni kai sitä pysyy tiukkana.Ja muutenkin tämä ikä ihana,,saa niinkun nauttia kaikista asioista,ei vaan seksistä.Se kun nyt tuntuu olevan vaan se trendi,että siitä puhutaan.

Olen 47v m ja se 50v alkaa kohta kolkuttaa.Pisti oikein miettimään kuinka surkeaa elämää ihmiset ovat viettäneet jos elämä tuntuu alkavan vasta 50vuotiaana:)Tosiasia on,että kaikki mitä oot elämälläsi halunnut tehdä,olet jo tehnyt ja kaikki mitä tulevaisuudeltasi odotat ovat lastesi kautta.Onneksi tein lapset myöhään ja sain nauttia nuoruudestani pitkään,enkä ole päivääkään katunut.Nyt nää reppanat jotka tekivät tenavansa aivan liian nuorina,kuvittelevat,että saavat nuoruutensa takaisin...voin kertoa,että se juna meni jo :)

Tehän osasitte kirjoittaa kirjoitatteko kirjan

realismiiii kirjoitti:

Olen 47v m ja se 50v alkaa kohta kolkuttaa.Pisti oikein miettimään kuinka surkeaa elämää ihmiset ovat viettäneet jos elämä tuntuu alkavan vasta 50vuotiaana:)Tosiasia on,että kaikki mitä oot elämälläsi halunnut tehdä,olet jo tehnyt ja kaikki mitä tulevaisuudeltasi odotat ovat lastesi kautta.Onneksi tein lapset myöhään ja sain nauttia nuoruudestani pitkään,enkä ole päivääkään katunut.Nyt nää reppanat jotka tekivät tenavansa aivan liian nuorina,kuvittelevat,että saavat nuoruutensa takaisin...voin kertoa,että se juna meni jo :)

Lue lisää

Sanopa muuta! On hienoa, että ihmiset vielä nauttivat elämästään yli 50sinä ja hienoa, että se sanotaan ääneen. Tänä päivänä puhutaan vaan nuorista ja arvostetaan nuoruutta ja rypyttömyyttä, vanhuutta pelätään ehkä sen takia että loppu häämöttää jo.
Mutta kyllähän fakta on se, että 50sen parhaat vuodet - ainakin fyysisesti - ovat jo takana ja pikku hiljaa alkaa tulla kaikenlaista kremppaa. Ja naisilla ne pelätyt vaihdevuodet alkavat ja se on iso asia monella tapaa, niistäkään ei vaan haluta puhua.
Joten nauttikaa elämästä niin kauan kun vielä voitte!

Näinpä juuri. Ja jos ei välillä olisi hankalaa, ei osaisi arvostaa sitä hyvääkään. Hankaluuksissa auttaa myös se, että keskittyy katsomaan eteenpäin, eikä jää märehtimään sitä, että voi kun asiat olisivat menneet jotenkin muuten. Ei sitä voi tehdä kuin parhaansa, ja jos sen on tehnyt, voi hyvillä mielin olla itseensä tyytyväinen.

No, ootkohan nyt itsellesi liian julma.
On Sinulla varmaan terveys ainakin jonkinlainen, kun kirjoitat, että Sinua tarvitaan.
Se on se terveys kuitenkin tärkein ihmiselle.
Joskus tulee mieleen, kun sitä touhuaa totisella naamalla ja tärkeänä,niin mitä näillä hommilla on merkitystä.
Tässä on nähnyt, kun muutaman elämäntyö on hävitetty kuoleman jälkeen muutamassa kuukaudessa taivaan tuuliin, eikä ne ihan vähäisiä ole olleet.

Mitäpä jos ottaisit nyt oman elämäsi omiin käsiin ja tekisit siitä sellaisen kuin haluat? Käyt vähän kampaajalla, kosmetologilla, shoppailemassa uusia vaatteita ja nautit olostasi. Menet istumaan iltaa johonkin vaikka vain siksi, että voit katsella ihmisiä. Ja muista kun sinua tarvitaan, sinulla on oikeus sanoa EI jos siltä tuntuu :) Muista: meillä kaikilla on vain YKSI elämä, elä se niin kuin haluat :) Kaikkea hyvää sinulle ja toivottavasti teet elämästäsi sellaisen kuin haluat sen olevan :)

Kiltit ihmiset eivät osaa tai voi tehdä niin kuin itse haluaisivat. He luulevat, että kukaan ei hyväksy heitä sellaisina kuin he ovat aitona omana itsenään.

Hyväksikäytettyjä kirjoitti:

Kiltit ihmiset eivät osaa tai voi tehdä niin kuin itse haluaisivat. He luulevat, että kukaan ei hyväksy heitä sellaisina kuin he ovat aitona omana itsenään.

Niin, pitää ihan ensimmäiseksi opetella olemaan itse itselleen riittävän tärkeä. Sen jälkeen ryhtyä terveellä tavalla itsekkääksi. Sekään ei ole helppoa, jos on elämänsä yrittänyt olla muille mieliksi, ei edes itse tiedä, mitä itse haluaa. Mutta siitä se alkaa, itseensä tutustumisella.

k-kotton kirjoitti:

No, ootkohan nyt itsellesi liian julma.
On Sinulla varmaan terveys ainakin jonkinlainen, kun kirjoitat, että Sinua tarvitaan.
Se on se terveys kuitenkin tärkein ihmiselle.
Joskus tulee mieleen, kun sitä touhuaa totisella naamalla ja tärkeänä,niin mitä näillä hommilla on merkitystä.
Tässä on nähnyt, kun muutaman elämäntyö on hävitetty kuoleman jälkeen muutamassa kuukaudessa taivaan tuuliin, eikä ne ihan vähäisiä ole olleet.

Lue lisää

yli kuuskymppinen, velkajärjestelyssä, sairas, on tää mukavaa

uhrautunut kirjoitti:

yli kuuskymppinen, velkajärjestelyssä, sairas, on tää mukavaa

Mahtaako kolmekymppiselläsellä sairaalla ja velallisella sitten olla niin kivaa? Ei kaikkea pidä iän piikkiin laittaa.

Olen yli kuuskymppinen.Viime lamasta lähtien (-94) elätin lapsemme,mieheni ja rankahkolla työllä.Mies oli masentunut ja voimaton.Eihän sille mitään voinut.
Lapset nyt aikuisia ja mies aika vaariintunut.Häntä ei huvita seksi.
Minua huvittaa.Olen käynyt vuoden salilla,laihtunut kymmenen kiloa,kampaajalla silloin tällöin...en ole mikään missi,mutta tätä nykyä nuorekas ja hyvin hoidettu.....ei siihen omaisuuksia tarvita.Olen etsinyt ja löytänyt parikin vakituista seksikumppania.Nautin suunnattomasti.He ovat muutaman vuoden nuorempia ja myös kivoja ihmisiä.Tiedän,että jos nykyiset kumppanit häipyvät,hommaan uusia.Eikä hävetä yhtään ,olen oman osani elämästäni "lusinut" sääntöjen,velvollisuuksien,velkojen ja "synti-asenteen" orjana.Nyt olen vapaa.Elämälle kiitos:)!!!

Tämä kuulosti hyvältä "Iltakello", miltei ihanalta. Juuri noin tekee ja ajattelee oikeasti aikuiseksi kasvanut tervehenkinen nainen ja ihminen. Parhautta jatkoosi.

"Puolivälissä"-kommenttikin on hyvä sillä lailla, että itsekin ihmettelen nykyisin tosi useasti, miksi toiset mieltävät joitakin asioita ikään kuuluviksi, kun minkä ikäisenä tahansa voi olla ongelmia, vaikeuksia, kremppoja ja kaikenlaisia vastoinkäymisiä mitä elämään kuuluu. Iästä huolimatta.

Minusta oleellista on lakata mittaroimasta itseään ja elämäänsä muiden silmillä, keskittyä elämään omannäköistä elämää. Minusta niissä vuosissa ei ole mitään pahaa, minä olen ylpeä jokaisesta vuodestani, niistäkin, jolloin nykyisen mittapuuni mukaan tein huonoja valintoja ja keskityin epäoleellisuuksiin. Ne kaikki on tarvittu, että minusta on tullut tämä minä, joka nyt olen.

Justiinsa juuri niin. Miksi hemmetin ihmeessä toiset alkavat 50 ja 60 jälkeen vetämään joka ainoaan asiaan mukaan sanan ikä. Kolme kirjainta, joilla ei ole mitään merkitystä.

Olen 62v. vuosi sitten leskeksi jäänyt ja luulin silloin elämän päättyneen minunkin osaltani. Vaan nyt olen rakastunut, ottanut pankkilainaa ja ostanut kesämökin. Ei elämä päättynytkään ja mökillä riittää suunnitelmia sekä tekemistä. Seksikin silloin tällöin on taas ihanaa samanikäisen kumppanin kanssa.

Meitä on kai loppujen lopuksi aika paljon, jotka tämän oivalluksen ovat tehneet. Sitä ei vain kauheasti huudella niille nuoremmille - tai vanhemmillekaan, - jotka pelkäävät vanhenemista. Eivät usko eikä ole mitään syytäkään ketään ryhtyä vakuuttelemaan. En minäkään silloin kymmenen vuotta sitten olisi uskonut, vaikka joku olisi minulle kuinka paasannut.

Minulle tämä on jollain lailla jokapäiväinen ihme, se, miten hienolta elämä tuntuu tässä ja nyt , se, miten vieläkin joka päivä voi oppia uusia asioita, se, miten selvää on se, mikä on tärkeätä ja mikä ei jne. Aika tuoreessa muistissa on kuitenkin se ajatus, että elämä oli oikeastaan tässä, niin nyt on melkein käsittämätöntä, että olen voinut ajatella niin.

kuolemanikä on takana eli 55-60v väli eniten kuolee ihmisiä
olen nyt 64v ja eläkkeellä,
Täytyy sanoa että elämä on takana kun eläkkeelle jäi.
Ei mitään ohjelmaa ole päivisin,odottaa vaan seuraavaa
palkkapäivää kuukauden ensimmäistä.
silloin tilille napsahtaa 4787€
joutuu miettimään mihin nuokin rahat laittaa.

Jos joku saa tuon verran rahaa kuukaudessa eikä osaa / tiedä mihin sen laittaisi, niin on tyhmä. Anteeksi.

Tuijotin tuossa juuri yli 150 vuotta vanhaa aitoa ihmisen pääkalloa tyhjiin silmäkuoppiin ja ajattelin että siinä on jokaisen ihmisen, rikkaan ja köyhän tulevaisuuden kuva. Kuoleman koputtaessa olkapäälle olemme kaikki saman arvoisia, eikä kukaan pääse sitä hetkeä pakoon, vaikka kuinka yrittäisi.
Vielä on kuitenkin aikaa elämän riemuista nauttia, ennen kuin olemme itsekukin vuorollamme matojen ruokana ja suu täynnä hautausmaan multaa.

"Jokainen päivä, joka menee, tekee meidät rikkaammiksi kokemuksista ja köyhemmiksi ajasta, joka meillä on käytettävänä niistä hyötyäksemme."
Eletään siis täysillä.

Mitä hemmettiä "haudankaivaja" höpisee. Maallinen kuori on matojen makusteltavana, ihmisen henki, sielu tai mikä se sitten onkin ei ole maassa eikä mullassa. Oletko ikinä kuullut missä - ja mitä eroa em. asioilla on?

Toiset sanovat että siihen mihin ihminen kaatuu, siihen hän maatuu, eikä sen jälkeen ole enää mitään muuta. Elämä ei kuitenkaan ole vain pelkkää kemiaa,
vaan kuolemassa ihmisen sielu/henki todellakin erkanee ruumiista ja jatkaa elämää toisella tasolla henkimaailmassa. Ihmisten maanpäälliset teot seuraavat heitä rajan taakse, ja heidät tullaan kerran tuomitsemaan siellä tekojensa mukaan. Kyllä ihmisten viimeisillä leposijoilla työskentelevä ammattimies tämänkin tietää, tämän enempää asiaan kuitenkaan kantaa ottamatta. Hyvää ja toivon mukaan pitkää loppuelämää vain teille kaikille, ja muistakaahan olla ihmisiksi.

Vähän jo ihmettelinkin, missä ilkeydet, keskustelupalstalla kun ollaan. Tulihan se sitten sieltä, pakko oli sinunkin näemmä käydä ivallisuutesi tänne oksentamassa. Kerrohan, millä perustelet väitteesi teennäisyydestä? Mitä tiedät minusta ja elämästäni, että voit väittää niin?

Tämä ketju on kuitenkin hyvä osoitus siitä, että suurin osa ihmisistä on fiksuja ja asiallisia ja keskustelupalstojen ilkeilijätkin loppujen lopuksi pieni, joskin äänekäs, vähemmistö.

Mariex50 kirjoitti:

Vähän jo ihmettelinkin, missä ilkeydet, keskustelupalstalla kun ollaan. Tulihan se sitten sieltä, pakko oli sinunkin näemmä käydä ivallisuutesi tänne oksentamassa. Kerrohan, millä perustelet väitteesi teennäisyydestä? Mitä tiedät minusta ja elämästäni, että voit väittää niin?

Tämä ketju on kuitenkin hyvä osoitus siitä, että suurin osa ihmisistä on fiksuja ja asiallisia ja keskustelupalstojen ilkeilijätkin loppujen lopuksi pieni, joskin äänekäs, vähemmistö.

Lue lisää

Kritiikki kielletty sun mielestä. Porukalla hymistellään, miten ollaan joukolla oivallettu vanheneminen. Hellanduudeli. Sitten jos vähän herättää todellisuuteen, niin outs! Hattarapilveläistä sattui, kun putosit korkealta alas maan pinnalle todellisuuteen.
Ei vanhenemisessa, luopumisessa ole mitään ihanaa.

Ihanaa_kun_rupsahtaa kirjoitti:

Kritiikki kielletty sun mielestä. Porukalla hymistellään, miten ollaan joukolla oivallettu vanheneminen. Hellanduudeli. Sitten jos vähän herättää todellisuuteen, niin outs! Hattarapilveläistä sattui, kun putosit korkealta alas maan pinnalle todellisuuteen.
Ei vanhenemisessa, luopumisessa ole mitään ihanaa.

Lue lisää

Kritiikki perustuu tietoon. Rakentava kritiikki tarjoaa lisäksi arvostellulle asialle paremman vaihtoehdon. Sinun kommenttisi ei ole kritiikkiä nähnytkään, se on vain epätoivoinen yritys pilkata ja vähätellä muiden kokemuksia.

Jos aihe ärsyttää noin kovasti, mikset vain jätä ketjua lukematta? Rakentavaa keskustelua et kuitenkaan näytä haluavan.

Sinun motiivejasihan voimme vain arvailla, mutta kovin positiiviselta ei elämäsi ja maailmankuvasi kirjoitustesi perusteella näytä. Onko sinulla kenties ikäkriisi? Miksi tunnet tarvetta "herättää todellisuuteen" ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä elämäänsä? Onko "todellisuus" siis mielestäsi sitä, että kaikki kulkevat 40 täytettyään lopun elämäänsä yrmyinä ajatellen, että edessä on pelkkää kurjuutta?

Minä olen nimenomaan herännyt tähän todellisuuteen, että elämä on ihanaa. Minulle elämä ei ole luopumista, vaan saamista, joka päivä uuden oppimista, uusien asioiden näkemistä. Vasta nyt prioriteetit, itsetuntemus, oman ajan käyttö jne. ovat loksahtaneet kohdalleen, ja elämäni on nyt parempaa, kuin mitä sen on koskaan aikaisemmin ollut. Minulle elämä on myös eteenpäin katsomista. Taaksepäin tuijottelu ja menneen haikailu taas, se ei ole elämistä.

Ensin on teennäistä ja sitten alkaa totuus valjeta. Kannttaa opetella luopumaan, koska 50 jälkeen sitä joutuu tekemään sitten loppuun asti. Ensin luovutaan pienistä asioista ja sitten suurista, kunnes elämä alkaa olla aika pelkistettyä. Sitä kutsutaan elämäksi ;)

kuuskytplus kirjoitti:

Ensin on teennäistä ja sitten alkaa totuus valjeta. Kannttaa opetella luopumaan, koska 50 jälkeen sitä joutuu tekemään sitten loppuun asti. Ensin luovutaan pienistä asioista ja sitten suurista, kunnes elämä alkaa olla aika pelkistettyä. Sitä kutsutaan elämäksi ;)

Lue lisää

Onpa negatiivinen määritelmä elämälle, jota kuitenkin on todennäköisesti vielä vuosikymmeniä jäljellä. Vai että vielä luopumista opettelemaan :DD. Taidan kuitenkin pitäytyä omissa käsityksissäni ja jatkossakin nauttia elämästäni. :)

Ihanaa_kun_rupsahtaa kirjoitti:

Kritiikki kielletty sun mielestä. Porukalla hymistellään, miten ollaan joukolla oivallettu vanheneminen. Hellanduudeli. Sitten jos vähän herättää todellisuuteen, niin outs! Hattarapilveläistä sattui, kun putosit korkealta alas maan pinnalle todellisuuteen.
Ei vanhenemisessa, luopumisessa ole mitään ihanaa.

Lue lisää

Kaipa se on yleinen elämänhalu ja itsesuojelu, että löytyy erilaisia ilon aiheita vaikka aika viekin nuoruuden ilot, opiskelun, työn, perheen, ystävät, terveyden, ja odotushorisonttiin jää enää se törmäys peräseinään. Mutta siihen asti...

Mariex50 kirjoitti:

Onpa negatiivinen määritelmä elämälle, jota kuitenkin on todennäköisesti vielä vuosikymmeniä jäljellä. Vai että vielä luopumista opettelemaan :DD. Taidan kuitenkin pitäytyä omissa käsityksissäni ja jatkossakin nauttia elämästäni. :)

Lue lisää

Teennäistä, sanon minä. Älä nyt vedä hernettä nenään, ota ihan iisisti, koska näyttää siltä, että sulla on todella paljon vielä opittavaa.

:) Hyvä tarina, joskin omakohtaisten kokemusteni takia vähän surullinenkin: Oli aikanaan vähän pettymys tajuta asioiden tärkeysjärjestys miehelle ja se, kuinka seksi ajoi niin monen minulle paljon tärkeämmän asian ohi.

Eiköhän nuo liene yksilökohtaisia juttuja. Itselleni ainakin on seksi tullut huomattavan paljon tärkeämmäksi 50 v täytettyäni - vaikka tärkeää ja hyvää se on nuorempanakin ollut.

Oletko harkinnut kouluttautumista? Minäkin olen nykyisen työni ohessa opiskelemassa toista alaa - opiskelukin on näin "vanhoilla päivillä" ollut aika hieno kokemus. Nyt, kun lapset ovat lentäneet pesästä, olen päättänyt vaihtaa vähemmän stressaavaan työhön.

Aivan,nyt se elämä vasta alkaa.Olin melkein 40v. saman miehen kanssa .nyt muutaman vuoden leskenä,mutta ei voi muuta sanoa kun ,elämä on ihanaa ,uusi elämänkumppani ja sexi sujuu nii taivaallisesti.Meillä ikäeroa -10v,minä vanhempi.
Rakastan tätä ihmistä ylikaiken.

Olen hakenut koulutukseen uuteen ammattiin = ensijaisesti 20-29v nuorisotakuu. Jos hakukelpoisia enemmän kuin paikkoja, paikat arvotaan.

dkdjÖJF kirjoitti:

Olen hakenut koulutukseen uuteen ammattiin = ensijaisesti 20-29v nuorisotakuu. Jos hakukelpoisia enemmän kuin paikkoja, paikat arvotaan.

Pidän peukkuja!

Missä mielessä? "Höpöhöpöh" antaa olettaa, että et ymmärrä asiaa etkä ajatusta eli olet mieleltäsi jo vanhus vaikka ikäsi olisi mikä.

Naurupidentääikää kirjoitti:

Missä mielessä? "Höpöhöpöh" antaa olettaa, että et ymmärrä asiaa etkä ajatusta eli olet mieleltäsi jo vanhus vaikka ikäsi olisi mikä.

Ehkä se oli sarkastista naurua? Surullista naurua? Jollakin kun elämä voi olla ohi viiskymppisenä esim. terveyssyistä - ja se on ihan yhtä oikea ajatus kuin se, että jollakin elämä "alkaa" vasta silloin.

Yeap, mutta siitähän tässä ketjussa ei olekaan kyse. On paljon ihmisiä, joilta elämä on ohi jo paljon ennen 50 vakavan sairauden tai muunlaisen syyn takia.

Mutta sitten täytyy myös heti muistaa, että on olemassa paljon ihmisiä, jotka elävät täyttä elämää sairauden suomissa rajoissa eli siitä huolimatta, että joku tauti, vaiva, 'vika' ... rajoittaa olemista ja elämistä. Mutta ei henkistä kapasiteettia eli sisäistä elämää.

Juu, mutta melkein puolet vielä edessä :))

Hyvä asenne on se, että olipa minkä ikäinen tahansa, elämä on hyvää aikaa. Itsensä pettämistä on kylläkin se, jos aina hehkuttaa elävänsä elämänsä parasta aikaa; mitä mieltä tuollaisessa on.

Itselläni elämän parasta aikaa oli aika, kun lapset olivat pieniä ja itse olin kotiäitinä useampia vuosia. Nytkin elämä on mallillaan, on aikaa ja rahaakin keskittyä kaikkeen, mitä vain haluaa tehdä; ihan kivaa. Olen vielä täysin mukana työelämässä, varmaankin vielä seuraavat 10 vuotta (nyt 56-vuotias) mutta ei tuo työelämä ja ura anna sitä mitä sisimmässäni haluaisin; minulle ihmissuhteet ja äitiys on se juttu, se elämän tarkoitus. Olen tietty äiti vieläkin mutta eri lailla.

Ihanaa on kuitenkin muistaa ja muistella, eikä hassumpaa ole sekään, että puolison kanssa tätä alkavaa vanhuutta yhdessä vietetään; siitä pitää ottaa irti kaikki mahdollinen.

Sinä sentään saat olla töissä Kaikilla ei töitä ole.

Lämmintäkesääkaikille kirjoitti:

Hyvä asenne on se, että olipa minkä ikäinen tahansa, elämä on hyvää aikaa. Itsensä pettämistä on kylläkin se, jos aina hehkuttaa elävänsä elämänsä parasta aikaa; mitä mieltä tuollaisessa on.

Itselläni elämän parasta aikaa oli aika, kun lapset olivat pieniä ja itse olin kotiäitinä useampia vuosia. Nytkin elämä on mallillaan, on aikaa ja rahaakin keskittyä kaikkeen, mitä vain haluaa tehdä; ihan kivaa. Olen vielä täysin mukana työelämässä, varmaankin vielä seuraavat 10 vuotta (nyt 56-vuotias) mutta ei tuo työelämä ja ura anna sitä mitä sisimmässäni haluaisin; minulle ihmissuhteet ja äitiys on se juttu, se elämän tarkoitus. Olen tietty äiti vieläkin mutta eri lailla.

Ihanaa on kuitenkin muistaa ja muistella, eikä hassumpaa ole sekään, että puolison kanssa tätä alkavaa vanhuutta yhdessä vietetään; siitä pitää ottaa irti kaikki mahdollinen.

Lue lisää

Elämä on aina hyvää ja aina elää elämänsä parasta aikaa. Jos näin ei pystyisi ajattelemaan, niin eläminen olisi raskasta.

kuuskytplus kirjoitti:

Elämä on aina hyvää ja aina elää elämänsä parasta aikaa. Jos näin ei pystyisi ajattelemaan, niin eläminen olisi raskasta.

Itsepetosta joka tapauksessa

sammaamieltä kirjoitti:

Itsepetosta joka tapauksessa

Siis, että on itsepetosta olla tyytyväinen itseensä ja elämäänsä? Ja rehellistäkö sitten olisi ruikuttaa jonkun sellaisen perään, mitä ei voi saada? Niinkö? Ei minun mielestäni ainakaan.

Onko koskaan ikinä juolahtanut pieneen mieloseen jospa se oletkin sinä "sammaamieltä" ja kaikki muut laillasi ajattelevat, jotka petätte itseänne pahimman kerran.

Niin tai näin, muitten puolesta ette osaa, tiedä ettekä pysty sanomaan aiheesta yhtikäs mitään.

Eikö elämääsi voisi löytyä työn tilalle jotakin muuta sisältöä? Harrastus? Opiskelu? Joku sellainen asia, joka tuottaisi sinulle iloa?

Sama täällä.

heh ! Yritätkö neuvoa wanhaa ?
Iloa tuottaneet asiat sellaisia, joihin ei enää varaa... Bensaa palanut ja reippaasti. Wanha rauta ei liiku "pyhällä hengellä". Nyt kalusto seisomassa ajamattomana.
Se mitä kommentoin ensimmäisessä postauksessani, on totta. Meitä voi olla muitakin, joilla ei enää tunnetta siitä, että jaksaa nousta. Niin se vain on....
En enempiä kommentoi enää.

50plusjaniinloppu- kirjoitti:

heh ! Yritätkö neuvoa wanhaa ?
Iloa tuottaneet asiat sellaisia, joihin ei enää varaa... Bensaa palanut ja reippaasti. Wanha rauta ei liiku "pyhällä hengellä". Nyt kalusto seisomassa ajamattomana.
Se mitä kommentoin ensimmäisessä postauksessani, on totta. Meitä voi olla muitakin, joilla ei enää tunnetta siitä, että jaksaa nousta. Niin se vain on....
En enempiä kommentoi enää.

Lue lisää

Kyllä minä uskon ja tiedän, että meitä on erilaisia. Mutta ei se lopun tunne aina ole lopullinen. Niin kuin avauksessani kirjoitin, kymmenen vuotta sitten itse ajattelin, että elämä on ohi. Laskeskelin, kuinka kauan lapset vielä asuvat kotona, että pitää jaksaa nousta sängystä ylös. Ajattelin, että kunhan saamme heidät maailmalle, voin antaa periksi. Ajattelin olevani liian vanha yhtään mihinkään. Kaikki kuitenkin on sen jälkeen muuttunut.

Halusin tehdä tämän avauksen siksi, että niin moni tuntuu asennoituvan pelkästään iän perusteella niin, ettei kannata mitään yrittäkään. Tai niin kuin täällä muutama kommentoija onkin ivallisesti laukonut, että olisi teennäistä nauttia elämästään ja odottaa tulevaisuutta tämän ikäisenä. Mutta en minä neuvoa tarkoita. Itsestähän se kaikki lähtee sitten jos ja kun on lähteäkseen. Toivottavasti sinullekin taas jossain vaiheessa aurinko paistaa, vaikkei se nyt siltä tunnukaan.

Mariex50 kirjoitti:

Eikö elämääsi voisi löytyä työn tilalle jotakin muuta sisältöä? Harrastus? Opiskelu? Joku sellainen asia, joka tuottaisi sinulle iloa?

millä tässä maassa harrastat
sipilä ja soini vie loputkin rahat.
kaikki maksaa ja syödäkin pitää.
Ei kaikki synny kultalusikka suussa.

lutikkasuu kirjoitti:

millä tässä maassa harrastat
sipilä ja soini vie loputkin rahat.
kaikki maksaa ja syödäkin pitää.
Ei kaikki synny kultalusikka suussa.

No, minä luen, opiskelen, lenkkeilen, käyn uimassa, osallistun kansalaisopiston liikuntaryhmään, kasvatan yrttejä ja kukkia. Ostan usein -30% alennettuja ruokia, käyn Lidlissä. Ei ole kultalusikoita näkynyt, mutta elämä on silti kivaa.

50plusjaniinloppu- kirjoitti:

heh ! Yritätkö neuvoa wanhaa ?
Iloa tuottaneet asiat sellaisia, joihin ei enää varaa... Bensaa palanut ja reippaasti. Wanha rauta ei liiku "pyhällä hengellä". Nyt kalusto seisomassa ajamattomana.
Se mitä kommentoin ensimmäisessä postauksessani, on totta. Meitä voi olla muitakin, joilla ei enää tunnetta siitä, että jaksaa nousta. Niin se vain on....
En enempiä kommentoi enää.

Lue lisää

Luethan kuitenkin?! Älä karkaa! Anna itsellesi mahdollisuus. Älä vielä väsy-äläkä mene pois!

54 vuotiaana minä menin naimisiin ja elin elämäni onnellisinta aikaa. Vuosi sitten elämäni loppui, niin ainakin luulin ja niin olin siihen asennoitunut. Puolisoni kuoli. Nyt elämä näyttää uudenlaiselle uusine haasteineen. Välillä olen ilmeisestikin jopa onnellinen vaikka kaipaankin rakasta edesmennyttä puolisoani. Nyt ikäni on 62v. Eikä elämä ole kadonnut minnekään. Uusi rakkauskin on tullut elämääni.

Kun on 50 ja risat
housuun jo menee pisat
pullottaa taskussa visat
kiinnostaa vain timanttikisat

Mistä löysit kultasi?

Samoin käy Suomessa hyvin monelle. Suomi on entinen sivistysvaltio. Ei se paljon lohduta, mutta kanssakärsijöitä kyllä löytyy.
Toivottavasti tulee sota ja tappaa kaikki paskat päälliköt.

Näiden kahden kommentin perusteella on pakko sanoa, että kansahan saa juuri sellaiset päättäjät kuin se ansaitsee.

Kyllä kai tavallisempaa on yleistää niin päin, että 5-kymppisenä elämä on ohi ja toinen jalka jo haudassa. Sitä minä tällä vastustan. Ei tässä mitään yhtä ikää ole tarkoitus hehkuttaa, vaan sitä, että tämänkin ikäisenä on mahdollista elää elämänsä parasta aikaa.

Jokainen on oma yksilönsä ja kokee elämänsä omalla tavallaan, enkä minä yritkään kenenkään muun puolesta väittää, että hänen elämänsä olisi tämän ikäisenä parasta. Mutta eikö ole vähän ylimielistä myös ajatella, että kyse olisi jostakin epätoivoisesta vakuuttelusta, kyseenalaistaa toisten kokemukset omasta elämästään?

Minulla 20-35 -vuotiaana elämä oli ihan hyvää, mutta silloin yritin aivan liikaa täyttää muiden odotuksia, elää sellaista elämää, jota sen muka kuului olla. Nelikymppisenä taas koin aallonpohjan, ajattelin, että elämällä ei ole enää mitään tarjottavaa, loppua vain odotellaan. Nyt elän todellakin elämäni parasta aikaa: Olen sinut itseni kanssa. Vaikka fyysisen kunnon ylläpito vaatii enemmän työtä kuin parikymppisenä (jolloin taas en osannut edes arvostaa sitä), niin liikunta tuottaa minulle suurta nautintoa. Muutenkin, olen oppinut näkemään hyvät asiat elämässäni ja keskittymään niihin ja tajunnut, kuinka paljon niitä on. Opiskellessa on ollut aika mahtavaa huomata, että ikä ei ole este oppimiselle. Se, minkä aivojen hidastumisessa olen ehkä menettänyt, on hyvinkin kompensoitunut kokemuksen tuomalla kyvyllä keskittyä oleelliseen. Sosiaalinen elämäni on taas vilkastunut, kun voin paremmin, jaksan enemmän, ja tämä pätee myös sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. Ne kaikki ruokkivat toisiaan: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi.

Kuten sanoit, jokaisessa iässä on hyvät ja huonot puolensa, ja jos voisi valita jokaisesta iästä vain ne hyvät puolet, tietenkin minäkin valitsisin yhtä sieltä ja toista täältä. Mutta jos pitäisi ottaa menneisyydestä joku aika kokonaisuudessaan, johon pitäisi palata, en todellakaan haluaisi vaihtaa nykyistä elämääni niistä mihinkään.

Jollekin avaa, jollekin taas ei.

Onko elämäsi yhtä ankeaa kuin asenteesi?

mulla meni vuodet 20-35 ryypätessä nyt eläkkeellä ja ei viina maistu eikä olis kyllä rahaakaan viinaan kun autot vie kaiken kahden vuoden välein kuna vaihtaa mesen niin rahaa palaa.
mutta onneksi on LOTTO

Se, että joku sanoo elämän vasta alkavan 50 ikäisenä ei tarkoita ettei sitä olisi aikaisemmin ollut. Pääasiassa se tarkoittaa sitä, että siinä iässä hyvin monille koittaa 'vapaus' esim. suurimmista perhevelvollisuuksista kun lapset lentävät pois pesästä. On enemmän aikaa itselle ja omille jutuille, esim. harrastuksille yms.

Vapaus tarkoittaa myös muunlaisia aiheita, esim. näkemyksen ja kokemuksen suomaa tietoa ja taitoa ottaa oma tilansa ja tehdä sitä, mitä itse haluaa ja tahtoo eikä vain sitä, mitä muut odottavat ja toivovat. Oli kyseessä sitten puoliso tai vaikka työnantaja. Elämästä tulee enemmän oman näköistä eikä vain muitten kautta elettyä.

Yltääköymmärrys kirjoitti:

Se, että joku sanoo elämän vasta alkavan 50 ikäisenä ei tarkoita ettei sitä olisi aikaisemmin ollut. Pääasiassa se tarkoittaa sitä, että siinä iässä hyvin monille koittaa 'vapaus' esim. suurimmista perhevelvollisuuksista kun lapset lentävät pois pesästä. On enemmän aikaa itselle ja omille jutuille, esim. harrastuksille yms.

Vapaus tarkoittaa myös muunlaisia aiheita, esim. näkemyksen ja kokemuksen suomaa tietoa ja taitoa ottaa oma tilansa ja tehdä sitä, mitä itse haluaa ja tahtoo eikä vain sitä, mitä muut odottavat ja toivovat. Oli kyseessä sitten puoliso tai vaikka työnantaja. Elämästä tulee enemmän oman näköistä eikä vain muitten kautta elettyä.

Lue lisää

Hienosti puettu sanoiksi!

Vapauteen liittyy myös itsevarmuus ja rohkeus: rohkeus olla oma itsensä ja tehdä itselleen oikeita valintoja.

Mariex50 kirjoitti:

Hienosti puettu sanoiksi!

Vapauteen liittyy myös itsevarmuus ja rohkeus: rohkeus olla oma itsensä ja tehdä itselleen oikeita valintoja.

Onko sua joku alistanut, kun toistat noita omia valintojasi. Tietysti ihmiset tekevät itse omat valintansa, mutta sulla on ollut ongelmia niiden toteuttamisessa tai sitten vaan et ole niitä jostain syystä tehnyt.

Näin on näppylät. Yhä nuoremmat täyttävät 50 ja 60 vuotta.

Ehkä sinun kohdallasi... :)

Rättivääpeli hommaa elämä turhaan täällä nillität :=)

jäin eläkkeelle työssä ollessa vapaaajalla tuli kalastettua
nyt ei ole varaa kalastus on rikkaitten harrastus
luvat-matkat-uistimet siimat-ym
maksaa maltaita.
ei ole 64v enää varaa kalastaa
sipilä ja soini vie loput
ja jos vielä joku sentti jää muuhunkin kuin housuun
stubbi vie senkin.

Hepis tässäpä sulle sellainen onnekas 50v mies jolla terveys ja talous kunnossa,työkin löytyy ja kiva koti vain vireä kumppani puuttuu rinnalta.
Onhan sitä ihanaa elämää vielä pitkään.

Niin minustakin 44-vuotiaana tuntui. Eipä tunnu enää! :)

35 vuoden loppusuora? Kyllä se puolimatka on kuitenkin lähempänä totuutta. Mutta tietenkin kaikilla on vapaus valita, miten asennoituu.

Just, se on se kuuluisa juttu vesilasista; onko se puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä.

"Myötähäpeäjän" ja sinun vanhuutesi ovat vain eri luokkaa kuin sen, joka on numerollisesti jo iäkkäämpi mutta mieleltään vielä viriili. Teitä vaivaa mielen maiseman vanhuus, joka vie hautaan paljon ennen kuin ehtii numeroiltaan riittävän iäkkääksi.

Kyllä . Naapurin muija on yli 60 v.,käy töissä täyttähäkää , on velkajärjestelyssä ja jumalattoman sairas jokapaikasta ja eiku painaa duunia !-On elämää 50 v. jälkeen ,mutta millaista ? Niin makaa kuin petaa..Hyviä elämän ehtoon päiviä. Eivät ne päivät todellakaan ole niinkuin parikymppisillä -vaikka kuinka toista väittäisi !

Aivan. On hiljattain tutkittu 80-vuotiaiden tyytyväisyyttä elämiseensä ja yllätys yllätys monelle, että valtaosa on tyytyväisiä. Jos kunto on hyvä tai kohtuullinen näkee elämän hyvän puolet. Ihmisen elämän pitäsi mennä siten, että jokainen ikä on hyvä ikä ja monet näyttävät niin kokevankin.

https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2015/80-vuotiaat-ovat-elamaansa-tyytyvaisia--vain-harva-on-yksinainen/