1954 syntynyt rakennusmies, joka ehti olemaan pari vuotta ansiosidonnaisella.
Kova halu takaisin työelämään, ja nyt pääsikin erään entisen työnantajan leipiin, mutta tällä kertaa valtion työllistämistuella, 1. vuosi 50 % ja 2. vuosi 30 %-tuella.
Käykö nyt niin, että hän alentaa eläkekertymäänsä viimeiset työvuodet tukityöllistettynä?
Kova halu takaisin työelämään, ja nyt pääsikin erään entisen työnantajan leipiin, mutta tällä kertaa valtion työllistämistuella, 1. vuosi 50 % ja 2. vuosi 30 %-tuella.
Käykö nyt niin, että hän alentaa eläkekertymäänsä viimeiset työvuodet tukityöllistettynä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/talous/kysy-tyoelakkeesta
Mikset kysy työeläketietäjältä?
Palkkatukirahat ovat loppuneet ja jo palkkatuella työskentelevät voivat käyttää sen tämän vuoden loppuun, mutta sen jälkeen se katkeaa. Eli tämä kaverisi joutuu vielä huonompaan asemaan. Hyvä uusi hallitus.
1954 syntynyt pääsee ilman muuta eläkeputkeen.
Miksi mennä töihin kun vetelehtimälläkin pärjää.
Minkä ikäisenä nyt ansiosidonnaisen lisäpäivillä oleva 1954 syntynyt pääsee eläkkeelle ? 62 vai enemmän ?
Minuakin kiinnostaisi tämä.
Mikä on eläkeikä tässä tapsuksessa ?
63v jos on syntynyt ennen vuotta 1955. -55 syntyneiile tuli 3kk lisää -56 synt 6kk jne..
Minun käsitykseni mukaan 1954 syntynyt työtön, jolla on yli 5 v työhistoriaa viimeiseltä 20 vuodelta ja joka on lisäpäivillä, pääsee halutessaan eläkkeelle 62-vuotiaana. Ansiosidonnaisesta kertyy eläkettä 63-vuotiaaksi.
juuri noin se menee.
Mikä on eläkeikä lisäpäivillä olevalla 1954 syntyneellä ?
62 vuotta, edellyttää, että eläkettä edeltävän kuukauden aikan on vähintään yksi lisäpäivä käytetty.
voi kartuttaa vielä yhden vuoden eläkettä...karttuu nääs 63 ikään asti, eikä pelkoa 'töihin joutumisesta'.
Eikö kartu 65 asti?
Tarkistin eilen omaa tilannettani Kevan sivuilta ja tulin samaan tulokseen, että olisi mahdollisesti parasta kartuttaa eläkettään tuohon 65-vuoden henkilökohtaiseen eläkeikään saakka vaikkapa sitten epätoivoisena työnhakijana. Muuten voi nimittäin käydä niin, että ennen vuotta 1995 tienatun eläkkeen osuus pienenee. Itse aloitin työt ja olin aktiivinen työelämässä suhteellisen nuorena ollakseni akateeminen työtön.
Sekavaa oli ainakin Kevan informaatio, eivätkä laskurit toimineet johtuen tulevasta eläkeuudistuksesta, joka entisestään sekavoittaa tilannetta. Joitain virheitäkin huomasin tiedoissani, ne täytyy siis aivan ensin oikaista. Toistaiseksi on parasta ainakin esittää kovia työhaluja, mutta toisaalta, kun ei tee mitään, ei tee virhettäkään näissä talousasioissa :)
ei kartu kuin 63 asti, mutta voi toki olla työtön 65 asti...mikäli esim. anssi on suurempi kuin tuleva eläke.
Siihen tämä meidän Kevalaisten kunnallisten työntekijöiden palkkarakenne voi todellakin johtaa: Kun kerran mahdollisesti viimeiseksi jäävä työsuhde on ollut täysillä ikälisillä ja mahdollisesti muutenkin edustanut parasta palkkatasoa koko työuralla, pitäisi minun painaa jokseenkin samaan malliin ja ilman taukoja eläkkeelle asti, jotta pääsisin ansiosidonnaisen tasoon. Ja niinhän luonnollisesti tekisikin, jos töitä olisi.
Tähän varmaan perustuu sekin, että tietyn ikäisillä henkilöillä on jonkinlainen suoja sen suhteen, että kuinka mahdollinen huonommalla palkalla työskentely työttömyysjaksojen välillä vaikuttaa tulevaan ansiosidonnaiseen. Tietääkö joku tästä tarkemmin? Onko se vasta lisäpäiväläisillä? En tarkoita, että lähtisin palkkoja polkemaan, mutta jos kumminkin tulee aika pitkäksi säällistä eläkettä odotellessa ... 6 vuotta on pitkä aika ;)
Minä jo luulin työttömyyden kautta jääväni kokonaan paitsi työpaikoilla vallitsevista eläkespekuloinneista ja –pelaamisesta. Nuorempana muistan närkästyneeni kollegani toruessa minua aiemman hänen mielestään kannattamattoman sivutoimisen työsuhteeni vuoksi. Olin vain ollut tyytyväinen päästessäni edes osa-aikaisena työnsyrjään kiinni. Äitiyslomatkin menivät omaan piikkiini – töihin ei ollut palaamista.
Mutta kyllä tässä vaiheessa putkenpään häämöttäessä tosiaankin aiheuttaa hämmennystä se, että mitä kannattaisi tehdä ja mitä jättää tekemättä. Odottelen kassan päätöstä ansiosidonnaisen määräytymisestä nyt, kun tein kaksi äitiyslomansijaisuutta samalle työnantajalle vajaan kahden vuoden sisällä. Vielä on epäselvää, että vaikuttaako jälkimmäisellä keikalla tekemäni huomattavan suuri (ja kuluttava) lisätyön määrä millään tavalla korottavasti päivärahan suuruuteen, tuleeko tällä kertaa toisaalta karenssia lainkaan yms.
Työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhaun tavoitteista, tehtävistä ja palveluista. TE-palveluiden sivulla luetellaan yli kolmekymmentä palvelua tai tehtävää, joista yhtenä on ”Selvitän mahdollisuuksiani saada eläkettä”. Miksei siis sitä kautta voisi myöskin välttää ns. työhulluuden aiheuttamia karikoita ja taloudellisesti epäedullisia yksilöllisiä työllistymispolkuja?
Miksi minä mietin, että kehtaisiko kysyä? Olin nuorena opiskelijana kesätöissä Kelassa, ja silloin rohkenivat etenkin nuoret isät suoraan kysymään, että paljonko vaimo nyt saisi äitiysrahaa ynnä muita perhe-etuisuuksia