Kunnat etsivät vapaammilla toimintatavoilla miljardisäästöä
KOTIMAA 1.6.2015 2:00
Tuomas Niskakangas
HELSINGIN SANOMAT
72
Hallituksen tavoite säästää miljardi kuntien uudistuksella voi johtaa kuntien erojen kasvamiseen.
Hyvien ja huonojen kuntien erottuminen toisistaan voimistunee, kun kuntien sääntelyä puretaan ja niiden velvoitteita vähennetään.
Hallituksen sitoutuminen kuntien tehtävien ja kustannusten karsimiseen on kirjattu voimallisesti keskiviikkona julkaistuun hallitusohjelmaan. Hallitus uskoo pääsevänsä merkittäviin säästöihin, kun kunnat voivat itse etsiä tehokkaimpia keinoja kuntalaisten palvelemiseen. Kärjistäen kyse on siitä, että kirjastosta ei väliä, kunhan asukkaat saavat jostain kirjoja.
Muutoksen myötä kuntien päätöksentekijöiden vastuu kasvaa. Kuntien johtajat pääsevät entistä enemmän määrittelemään, miten palvelut järjestetään ja mitä järjestetään.
Osa kunnista voi pystyä vapaammassa ohjauksessa uusiin, innovatiivisiin käytäntöihin, jotka parantavat kuntalaisten elintasoa. Toisissa kunnissa säännösten ja velvoitteiden purkaminen voi aiheuttaa palvelujen heikkenemistä.
Kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen kuvailee suunnanmuutosta "hyvinvointivaltion palvelujen pelastuskeinoksi".
"Nyt annetaan kunnille mahdollisuudet keksiä, miten palvelut tehdään fiksummin. Jos tätä ei tehtäisi, jouduttaisiin vain kylmästi leikkaamaan ne palvelut pois, koska rahat loppuvat", Häkkänen sanoo. Hän istui hallitusneuvotteluissa rakenneuudistustyöryhmässä, joka hahmotteli kuntien tehtävien muuttamista.
Hallitus toteuttaa visiotaan muun muassa vapaakuntakokeilulla. Se tarkoittaa, että joillekin kunnille annetaan tavallista vapaammat kädet palvelujen ja hallinnon pyörittämisessä. Mahdollisesti näin löytyviä hyviä käytäntöjä pyritään levittämään.
Toinen hallituksen tavoite on uusi laki, jolla kuntia aiotaan vapauttaa useiden lakien velvoitteista. Uusi laki antaisi kunnille vapauden harkita, miten ne toteuttavat muun muassa seuraavia lakeja: kirjastolaki, nuorisolaki, laki yksityisistä teistä, laki vapaasta sivistystyöstä, ja museolaki.
Kunnat pitävät hyvänä sitä, että valtio aikoo valvoa vähemmän toimintatapoja ja enemmän tavoitteiden täyttymistä.
"Tämä voi merkitä sitä, että kunnat voivat tavoitella kuntalaisten hyvinvointia erilaisilla tavoilla, kunhan perustavoite tulee täytetyksi", sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. "Oletan tämän johtavan siihen, että kuntiin syntyy erilaisia ratkaisuja samanlaisiin ongelmiin. Sinänsä näen sen positiivisena asiana, koska jos halutaan innovaatioita ja uusia ratkaisuja, se syntyy parhaiten luovasta jännitteestä."
Hallitus on myös sitoutunut siihen, että uusia velvoitteita kunnille ei anneta. Jos sellaisia kuitenkin tulee, valtio maksaa ne.
Mäki-Lohiluoma muistuttaa, että hallituksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia erityisesti aikataulun osalta. Sääntelypolitiikan periaatteet pyritään uudistamaan tämän vuoden aikana. Jo syksyn budjettiriiheen mennessä pitäisi olla kasassa yksityiskohtainen lista karsittavista tehtävistä ja velvoitteista.
"Viime hallituksen kanssa kokonaisuus ei kovin nopeasti edennyt", Mäki-Lohiluoma toteaa.
Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja Päivi Laajala pitää hyvänä, että aikataulut ja ministeriöille annetut velvoitteet ovat konkreettisia.
"Aiemmin se on ollut yleisellä tasolla, että ei anneta uusia tehtäviä ja pitäisi vähentää tehtäviä. Nyt on menty pidemmälle", Laajala sanoo.
KOTIMAA 1.6.2015 2:00
Tuomas Niskakangas
HELSINGIN SANOMAT
72
Hallituksen tavoite säästää miljardi kuntien uudistuksella voi johtaa kuntien erojen kasvamiseen.
Hyvien ja huonojen kuntien erottuminen toisistaan voimistunee, kun kuntien sääntelyä puretaan ja niiden velvoitteita vähennetään.
Hallituksen sitoutuminen kuntien tehtävien ja kustannusten karsimiseen on kirjattu voimallisesti keskiviikkona julkaistuun hallitusohjelmaan. Hallitus uskoo pääsevänsä merkittäviin säästöihin, kun kunnat voivat itse etsiä tehokkaimpia keinoja kuntalaisten palvelemiseen. Kärjistäen kyse on siitä, että kirjastosta ei väliä, kunhan asukkaat saavat jostain kirjoja.
Muutoksen myötä kuntien päätöksentekijöiden vastuu kasvaa. Kuntien johtajat pääsevät entistä enemmän määrittelemään, miten palvelut järjestetään ja mitä järjestetään.
Osa kunnista voi pystyä vapaammassa ohjauksessa uusiin, innovatiivisiin käytäntöihin, jotka parantavat kuntalaisten elintasoa. Toisissa kunnissa säännösten ja velvoitteiden purkaminen voi aiheuttaa palvelujen heikkenemistä.
Kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen kuvailee suunnanmuutosta "hyvinvointivaltion palvelujen pelastuskeinoksi".
"Nyt annetaan kunnille mahdollisuudet keksiä, miten palvelut tehdään fiksummin. Jos tätä ei tehtäisi, jouduttaisiin vain kylmästi leikkaamaan ne palvelut pois, koska rahat loppuvat", Häkkänen sanoo. Hän istui hallitusneuvotteluissa rakenneuudistustyöryhmässä, joka hahmotteli kuntien tehtävien muuttamista.
Hallitus toteuttaa visiotaan muun muassa vapaakuntakokeilulla. Se tarkoittaa, että joillekin kunnille annetaan tavallista vapaammat kädet palvelujen ja hallinnon pyörittämisessä. Mahdollisesti näin löytyviä hyviä käytäntöjä pyritään levittämään.
Toinen hallituksen tavoite on uusi laki, jolla kuntia aiotaan vapauttaa useiden lakien velvoitteista. Uusi laki antaisi kunnille vapauden harkita, miten ne toteuttavat muun muassa seuraavia lakeja: kirjastolaki, nuorisolaki, laki yksityisistä teistä, laki vapaasta sivistystyöstä, ja museolaki.
Kunnat pitävät hyvänä sitä, että valtio aikoo valvoa vähemmän toimintatapoja ja enemmän tavoitteiden täyttymistä.
"Tämä voi merkitä sitä, että kunnat voivat tavoitella kuntalaisten hyvinvointia erilaisilla tavoilla, kunhan perustavoite tulee täytetyksi", sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. "Oletan tämän johtavan siihen, että kuntiin syntyy erilaisia ratkaisuja samanlaisiin ongelmiin. Sinänsä näen sen positiivisena asiana, koska jos halutaan innovaatioita ja uusia ratkaisuja, se syntyy parhaiten luovasta jännitteestä."
Hallitus on myös sitoutunut siihen, että uusia velvoitteita kunnille ei anneta. Jos sellaisia kuitenkin tulee, valtio maksaa ne.
Mäki-Lohiluoma muistuttaa, että hallituksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia erityisesti aikataulun osalta. Sääntelypolitiikan periaatteet pyritään uudistamaan tämän vuoden aikana. Jo syksyn budjettiriiheen mennessä pitäisi olla kasassa yksityiskohtainen lista karsittavista tehtävistä ja velvoitteista.
"Viime hallituksen kanssa kokonaisuus ei kovin nopeasti edennyt", Mäki-Lohiluoma toteaa.
Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja Päivi Laajala pitää hyvänä, että aikataulut ja ministeriöille annetut velvoitteet ovat konkreettisia.
"Aiemmin se on ollut yleisellä tasolla, että ei anneta uusia tehtäviä ja pitäisi vähentää tehtäviä. Nyt on menty pidemmälle", Laajala sanoo.
Vastaukset 2
Vanhimmat
liian siistiä kops
lohtupalkinto siitä, että kunnilta viedään valta soteasioissa. Loput tehtävät mitä jäljelle jää, niiden hoitamiseen kunnallinen itsehallintojärjestelmä on paitsi lähes turha rajusti ylimitoitettu nykyisessä kokoluokassaan. Puuhastelua mutta onpahan pätemisentuskasta kärsivillä näennäishallinto edes missä päteä.