Olen elänyt jo tarpeeksi kauan elämääni täysin väärin ja se harmittaa,toivottavasti en ole sitä enää kuolinvuoteella vanhana. Liian huonoja valintoja ja liian paljon kaikkea epäolennaista. Miksi ihminen tekee omasta elämästään surkeaa?, jokinlainen sisäinen häpeä estää elämästä ja kokemasta asioita. Kadun karvaasti menetettyjä mahdollisuuksia, ajatella nyt voisin olla jonkinlaisessa suhteessa ja olla ehken onnellinen.
En tiedä enää mitä teen/tekisin elämälläni-olen tuskastunut,kaipaan uutta elämää enkä halua olla enää syrjässä.
En tiedä enää mitä teen/tekisin elämälläni-olen tuskastunut,kaipaan uutta elämää enkä halua olla enää syrjässä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Samanlaisia ajatuksia. Pakko kai se on tässä mennä eteenpäin kuitenkin.
kävin tänään kakalla :)
tai ripuliahan se oli
Ihan oikeasti, kuka tämä "kyllä kävin" hyypiö on:D
Nauratti alkuun minuakin, mutta ei naurata enää.. :(
joo ei se pidemmän päälle naurata
Tuttu juttu. Ehdottaisin rohkaisuksi Jim Harrisonin Syystarinoita -kirjaa. Keskimmäinen pitkä novelli sivuaa aihetta eli on itse asiassa selostus muutoksen tarpeesta, sen "mahdottomuudesta".
"Se on vaikeaa mutta mahdollista tässä maailmassa" -Unelmien sielunmessu, H. Selby Jr
Kiitos vinkistä.
Tuo kuulostaa niin turhalta. Mä mietin samalla omaa elämääni, en uskalla tuomita valintojani, itsehän olen ollut niissä osallisena. Kaikki on ollut elämää joiden vaiheita en halua katua.
Nekin ajat kun en ole elänyt täysillä on ollut jonkinlainen kasvunpaikka. Olen kyllä aikuistuttuani pyrkinyt elämään täysillä. Silti tiedän että en ole toteuttanut niitä haaveita joita mielessäni pyöritän vaan olen jämähtänyt paikoilleni ja tyytynyt osaani.
Aina kyllä keksin itselleni mielekästä tekemistä ja sellaista vaihetta elän juuri nyt.
Mitä tarkoittaa täysillä eläminen. Luulen että tässä kohtaa olen erilainen. Useille se tarkoittaa sitä, että on pakko saada edes jonkinlainen seurustelusuhde tai muuten ei elä.
Olen suhteessa ja hartaasti toivon että kaikki olisi hyvin, niinhän ei aina ole. Mä lähtisin mielelläni jonnekin matkalle, kokisin muutakin kuin nämä ympyrät. Puolisko ei piittaa sellaisesta ja ollaan aika erilaisia muutenkin. Mutta en häntä moiti, hyvä mies hän on.
Täysillä eläminen ei ole mulle kummallinen juttu, se on sitä kun voin olla kiitollinen jokaisesta päivästä joka mun eteeni nakataan. Jos nautin aamukahvistani, sisustamisesta, puutarhan hoidosta, luonnosta ja ystävistä, niin kyllä koen silloin eläneeni jokseenkin onnellisesti. Ihminen ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen ennenkuin kaikki jano on sammutettu. En tavoittele suuria, vaan hyviä fiiliksiä ja seesteistä elämänkulkua. Oma temperamentti on saanut monasti kolauksen, mutta eiköhän tämä tästä.
Jokainen meistä on tehnyt ja varmasti myös tulee tekemään myös tulevaisuudessa vääriä, mutta onneksi myös oikeita valintoja. Ei niitä pidä jäädä "tuijottamaan". Niistä on hyvä oppia, mutta menneet ovat menneitä, pitää keskittyä tulevaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä havahtua ns. OMAAN ELÄMÄÄN, joka on oikeasti niin ainutkertainen, että siihen kannattaa kyllä satsata. Muokkaa elämääsi juuri sellaiseksi kuin sinä itse haluat, sellaiseksi, että pystyt itse itsesi kanssa elämään sulassa sovussa ja vieläpä sydän tyytyväisenä ja hymy huulilla, ei enempää voi vaatia.
Meillä varmasti jokaisella on kokonaisia ajanjaksoja elämässämme, joita voisimme pyyhkiä vaikka kokonaan pois, mutta kaikki mennyt kuitenkin jalostaa ihmistä ja muokkaa meitä sellaiseksi, kun olemme. Kukaan ei ole seppä syntyessään. On aivan turhaa murehtia menneitä, keskity tähän hetkeen ja tulevaan. Monesti, kun puhutaan, mikä on elämän tarkoitus, niin minulle se ainakin on kasvaa ihmisenä kohti sitä ihmistä, joka on tasapainossa itsensä ja muiden kanssa, osaa rakastaa ja osaa antaa ja vastaanottaa rakkautta. Ylipäätänsä rakkaus ja ihmissuhteet ovat kuitenkin se elämän ydin ja kohokohta (siis ainakin minulle). Työ on tärkeää, harrastukset ovat tärkeitä, mutta elämä itsessään on paljon enemmän.
Ihmiset mokaa, elää jopa tuhoisasti tai ihan mitä vaan, mutta jos ymmärtää vaihtaa suuntaa, on jo voittaja. Ymmärtää tunnustaa tosiasiat, ja vieläpä alkaa oikeasti pistämään palikoita kokoon niin, että voi todeta joku päivä, että oikeaan suuntaan mennään. Koskaan ihminen ei tule valmiiksi eikä elämä täydelliseksi, mutta niin se pitää ollakin. Hyväksi itseäsi sellaisenaan kuin olet, muista kuitenkin se, että jokaisella meissä on varaa kehittyä ja kehittää itseämme. Toteuta ja elä unelmaasi, olisi sitten, mitä hyvänsä. Älä anna muiden ihmisten mielipiteitä vaikuttaa sinun henk.koht. päätöksiin ja elämään. Kuuntele sydämesi ääntä ja luota vaistoon, niin et voi mennä "huti".
sitten kävin ripulilla ja kaikki unohtui
Kaikkea parasta sinulle kirjoittajalle sanon, että aivan kuin oma ajatteluni. Hienosti ja kannustavasti kirjoitettu. Tiedän erään miehen joka ajattelee kirjoittajan lailla. Sadetta ulkona, aurinkoa jokaisen mieleen ja taistelutahtoa paremman huomisen puolesta : )
Niin kauan, kuin henki pihisee, on mahdollista muutoksiin. Elät omaa ainutkertaista elämääsi, käytä se juuri niin kuin itse haluat. Ansaitset sen kaiken hyvän, mitä elämällä on tarjota. Koen itse, että elämä on liikettä ja on vaarallista jämähtää paikoilleen. Muutoksen tarve tulee ihmisen sisältä ja omalla kohdallani, se tarkoittaa sitä, että otan vaikean haasteen vastaan, tai jatkan kehässä, loppuun tallattua tietä ja kärsin. Elämä on mahtava asia ja mahdollisuus, kun vain uskaltaa heittäytyä siihen täydellä sydämellä mukaan. Älä jätä tilaisuutta käyttämättä, uusi kokemus tekee, jos ei muuta, niin ainakin vähän viisaammaksi. Toivon sinulle rohkeutta, onnea ja paljon elävää elämää tiellesi.