Muisti hieman pätkii, mutta Bangokkiin olen onnistunut aluksi pääsemään.
En kylläkään ymmärrä, miten sieltä todella viehättävän opasneitosen kera olen Saraburiin joutunut, tai päässyt. Eilen kuitenkin paikallisesta Lotuksesta löysin itseni oppaan kera. Siellä ulko-oven vieressä istuin ja ihmettelin mitähän jälleen onkaan tapahtunut?
No´h, eipähän siinä kauaa mennytkään, kun opas tuli hakemaan, kuulemma kassalla tarvitaan, Masterilla hoitelin asian, kurssikin aika kelpo 37 ja risat. Siinä sitten kyselin tuota Pattayalle lähtöä ja napakasti tuli vastaus; Tänään lähdemme kotiini katsomaan vanhempiani, kuten eilen lupasit... Voi jum...uta välähti heti mielessäni, mitähän muuta on tullut luvattua?
Rauhallisena miehenä päättelinkin, että kaikki on otettava vastaan, mitä annetaan!
Taksi alle ja reilun puolentunnin köröttelyn jälkeen olimme jossain "helvetin kuusessa".
Kömmin ulos Toyotasta ja heti oli sawadii khap sanottava vastaanottajille. Opasneitosen isä ja äiti vastaanottivat. Siinä vaiheessa kyllä alkoi Ossillakin hieman hymy hyytyä, kun en oikein tiennyt, mikä on pelin henki.
Äkkiähän tuo selvisi, kun oppaani alkoi sinsotista juttelemaan. Talo oli kyllä hieno ja maasturi, sekä kolme traktoria pihalla, ainoa lapsikin vielä...
Siinä kyllä alkoi hieman paatuneenkin kulkijan mieli virittyä, jospa sittenkin.
Mutta kuitenkin järki vei voiton ja aloinkin laatia nopeaa pelastautumissuunnitelmaa, joka saattaisi minut täältä korvesta, josta lähin baarikin ja kauppa ovat yli kolmen kilometrin päässä.
Ei ole minun paikkani, ankara mietitä päällä, miten selvitän itseni Pattikselle ja aivan yksin.
Kerron aikanaan, mikäli lösin oivallisen ratkaisun!
Ossi
En kylläkään ymmärrä, miten sieltä todella viehättävän opasneitosen kera olen Saraburiin joutunut, tai päässyt. Eilen kuitenkin paikallisesta Lotuksesta löysin itseni oppaan kera. Siellä ulko-oven vieressä istuin ja ihmettelin mitähän jälleen onkaan tapahtunut?
No´h, eipähän siinä kauaa mennytkään, kun opas tuli hakemaan, kuulemma kassalla tarvitaan, Masterilla hoitelin asian, kurssikin aika kelpo 37 ja risat. Siinä sitten kyselin tuota Pattayalle lähtöä ja napakasti tuli vastaus; Tänään lähdemme kotiini katsomaan vanhempiani, kuten eilen lupasit... Voi jum...uta välähti heti mielessäni, mitähän muuta on tullut luvattua?
Rauhallisena miehenä päättelinkin, että kaikki on otettava vastaan, mitä annetaan!
Taksi alle ja reilun puolentunnin köröttelyn jälkeen olimme jossain "helvetin kuusessa".
Kömmin ulos Toyotasta ja heti oli sawadii khap sanottava vastaanottajille. Opasneitosen isä ja äiti vastaanottivat. Siinä vaiheessa kyllä alkoi Ossillakin hieman hymy hyytyä, kun en oikein tiennyt, mikä on pelin henki.
Äkkiähän tuo selvisi, kun oppaani alkoi sinsotista juttelemaan. Talo oli kyllä hieno ja maasturi, sekä kolme traktoria pihalla, ainoa lapsikin vielä...
Siinä kyllä alkoi hieman paatuneenkin kulkijan mieli virittyä, jospa sittenkin.
Mutta kuitenkin järki vei voiton ja aloinkin laatia nopeaa pelastautumissuunnitelmaa, joka saattaisi minut täältä korvesta, josta lähin baarikin ja kauppa ovat yli kolmen kilometrin päässä.
Ei ole minun paikkani, ankara mietitä päällä, miten selvitän itseni Pattikselle ja aivan yksin.
Kerron aikanaan, mikäli lösin oivallisen ratkaisun!
Ossi
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jälleen aamujen aamu! Ennen kukonlaulua heräsin, tavallisesti herättävät tuossa viiden maissa, mikä on täällä maaseudulla normi aika. Pikku krapuloissa astelin jääkaapille ja palvelu pelaa, kymmenkunta Changpulloa odotti alarivissä. Nyt sitten mietintä päällä vieläkö jatkaa viihtymistä maaseudun rauhassa, vaiko nopea irtiotto?
Kukkokin tuolla pihalla jo kiekaisi, joten aamutoimiin on aika ryhtyä...
ps. Tämä paikka alkaa olla jo lähellä poikamiehen paratiisia, illanpäälle vapaita tyttölapsia tulee vähän väliä kyläilemään ja kyselemään vapaista farangmiehistä. Eilenkin pari yliopistokoulutuksen käynyttä, toinen kapalliselta alalta ja töissä, parivuotias lapsikin valmiina, joten esivalmistelutkin suoritettuna, työpaikkakin on. Toinen taasen englannin opettajaksi valmistunut, mutta ei vielä työpaikkaa. Oma lukunsa on sitten eräs lukiolainen, joka vimmatusti haluaa muuttaa ulkomaille, varovaisin sanankääntein annoin hänen ymmärtää, etten ole kiinnostunut 17v neitosista, kun olisi pikku seikkailuun kanssani halunnut.
Aamu alkaakin jo valjeta ja emäntä heräillä, joten lieneekin aika siirtyä takaisin vuoteen iloihin ja sitten myöhemmin pohdintaan jatkoista,
niin piti sanomani;
Elämä se on kuin leikkiä vaan...
Kiva kun Ossi on päässyt lomalle!
Bangkokissa on mukavaa hurvitella tullessa muutama päivä. Sieltä kun Pattikselle selviää niin oikein huokaus pääsee, se on kuin kotiin tulisi. Voi sitä ihanaa rauhaa ja meren tuomaa raikkautta! Likkasetkin ovat ystävällisempiä.
Maallakin on mukavaa käydä, minulle riittää siellä 2 yötä, sitten on päästävä pois ja vilkkaasti.
Laitahan Ossi matkatarinaa taas tulemaan!