Aina välillä mietin sitä omituista tuttavuuttamme. Sitä, miten haastoimme toisemme mittelemään verbaalisesti, maalasimme toiveitamme, halujamme ja hekumoimme kosketuksista. Miksi siitä tunteenpalosta ei syntynytkään mitään konkreettista? Se oli kyllä monasti niin liki, mutta ei ei ei... Nyt ajan kuluessa olen onnistunut hieman ottamaan etäisyyttä sinuun. Saanut rahtusen tolkkuakin. Tulin siihen tulokseen, että jos jokin asia on liian hyvää ollakseen totta, se ei sitä ole. Me ei sitä oltu.
Kiitos kuitenkin, että olet olemassa. Hymyillään kunhan taas ehkä joskus tavataan.
Kiitos kuitenkin, että olet olemassa. Hymyillään kunhan taas ehkä joskus tavataan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miten kauan tosta on kulunut aikaa, että ajatukset selkiintyy?
"...Jos jokin asia on liian hyvää ollakseen totta, se ei sitä ole. Me ei sitä oltu". Piti ihan miettiä, mitä yrität sanoa. Tulin kuitenkin hyvälle tuulelle viestistä, kiitos kun sinä olet olemassa ja sain tämänkin lukea.
Mä tyydyn nykyisin aika vähään :) Vähän pakosta. Olisihan se jännä nähdä vaikka sattumalta..
"...Jos jokin asia on liian hyvää ollakseen totta, se ei sitä ole. Me ei sitä oltu".
Mä tulin tosta vihaiseksi ...
yhden lauseen pystyy sössimään noin epäselväksi!
Mikä "se" ei ole "sitä"???
asia, hyvää, totta... ?
Ajattelin aika samoin eräästä jota olen rakastanut paljon, ja ihan eri tavalla ja syvemmin kuin ketään muuta. Tuntui että hänen kanssaan syntyi täysin ainutlaatuinen yhteys. Kun ajattelin häntä minusta tuntui että hän tiesi ajatukseni. Tunnistin ja tunnustin tunteeni kun oli jo liian myöhäistä, vaikka se sattui se toisaalta se auttoi mua jatkamaan elämääni. Opin paljon itsestäni ja muista, varmaan ansaitsin kaiken kun olen väärinkin toiminut joissain tilanteissa. Joskus surettaa kun mietin voinko enää tuntea vastaavaa, mutta elämä voittaa pikkuhiljaa. Pakko katsella ympärilleen jotta saa muuta mietittävää, en oikein muutakaan osaa. Life goes on. Toivon hänelle kaikkea parasta ja hymyilen jos törmään :)